Ympäristöherkkyydelle ei ole vielä tautiluokitusta, eikä sen esiintyvyyttä ole ole tutkittu Suomessa. Monissa maissa tehdyissä tutkimuksissa on kuitenkin listattu taudin aiheuttajia ja oireita.
Useat ihmiset sanovat kärsivänsä nykytekniikan taloissa erilaisista oireista, jotka eivät lopeta häiritsemistä, ellei näiden kokija poistu rakennuksesta. Jotkut sanovat asuvansakin tästä syystä teltassa tai parvekkeella. Sisäilman epäpuhtauksien lisäksi näyttävät myös sähkölaitteet ja sähköverkko olevan joillekin erityinen ärsytyksen lähde.
Mistä on oikein kysymys? Onko vikaa korvien välissä vai onko oireiden takana jokin vielä tuntematon sairaus? Asiaa käsiteltiin Forum Mikkelin seminaarissa. Siellä professori Marjukka Mäkelä Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselta kertoi lääketieteen uusista käsityksistä tuosta oireistosta.
Professori Mäkelä johtaa Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksella Finohtan toimintoja. Finohtan tehtävänä on toimia Suomessa terveydenhuollon menetelmien kansallisena arviointiyksikkönä. Mäkelä antoi tämän hetken tilannekatsauksen ihmisiä usein vaivaavaan ympäristöherkkyyteen. Sitä on joillakin ihmisillä ja he tuntevat olonsa normaaleissa olosuhteissa, etenkin sisällä, hyvin huonoksi. Tätä herkkyyttä kutsutaan usein myös ympäristöyliherkkyydeksi, mikä Mäkelän mukaan kuvaa asetelmaa myös hyvin.
Hän kertoi, että ympäristöherkkyydelle on lääketieteessä kehitetty useita eri määritelmä. Ne ovat osin päällekkäisiä ja jopa ristiriitaisia. Vuoden 1999 konsensusmääritelmän mukaan IEI eli Idiopathic Environmental Intolerance on krooninen tila, jossa nuo oireet ilmenevät toistettavasti ja useissa eri elinjärjestelmissä. Oireet ovat vasteena mataliin altistustasoihin useilla kemiallisesti erityyppisillä aineilla ja helpottuvat tai häviävät, kun aineet poistetaan. Oireet kestävät vähintään puoli vuotta ja aiheuttavat merkittäviä elämäntapa- tai toiminnallisia haittoja. Oireita tulee ilmetä sekä keskushermostossa että ainakin yhdessä muussa elinjärjestelmässä.
Hoidossa on tärkeintä suojautuminen
Hoidossa ja oireiden välttämisessä on tärkeintä suojautuminen, eli suojainten käyttö kuten hengityssuojaimet, suojakäsineet ja suojavaatteet sekä altistumista vähentävät elämäntapamuutokset, kuten muutto toiseen asuntoon tai työpaikkaan. Myös vitamiinit, ravintolisät ja ruokavalion muutos voivat vaikuttaa asiaan sekä myös aiheuttajan poistaminen antimikrobisilla aineilla tai muilla kemikaaleilla.
Tautiluokitusta ympäristöherkkyydelle ei vielä ole. Se ei ole mukana ICD-10:ssä eikä sen päivityksessä (ICD-11), koska kyseessä ei ole katsottu olevan riittävästi määriteltävä tauti. Suomessa oirekuvan määrittely on tehty diagnoosilla R68.8 (Muu yleinen oire tai sairauden merkki).
Mäkelä kertoi, että ympäristöherkkyyden esiintyvyyttä on tutkittu monissa eri maissa. Kun sairauden määritelmät ovat keskenään hyvin erilaisia, on myös eri maista saatu hyvinkin erilaisia tuloksia sen yleisyydestä. Vaihteluväli on todella suuri 0,2 – 42 %. Suomessa ei vastaavaa tutkimusta ole tehty. Ilmiön lisääntymisestä ei ole myöskään tutkimusnäyttöä.
Teksti ESKO KUKKONEN | kuva: Shutterstock
Aiheuttajat
Monet tekijät voivat aiheuttaa oireita ja on huomattava, että ympäristöherkkyyttä koetaan eri altisteille; hajut, äänet, sähkö usein yhtaikaa.
Oireiden aiheuttajia voivat olla esimerkiksi
• savusumu, pakokaasut, tupakansavu
• kopiokoneet, tulostimet ja muut konttorikoneet
• torjunta-aineet, lannoitteet
• uudet rakennukset
• orgaaniset kemikaalit, liuotteet ja liimat
• hajuvedet ja muut tuoksuvat tuotteet
• sähkö, radioaallot
Oireet
Oireina ovat yleensä objektiiviset iho-, nenä-, silmä- ja keuhko-oireet sekä subjektiiviset:
• yleisoireet (uupumus, yöhikoilu)
• lihas- tai nivelkivut
• neurologiset (päänsärky, tunnottomuus, pistelyt)
• sydämentykytys ja muut sydänoireet
• suolisto-oireet (ilmavaivat, vatsakipu)
• kognitiiviset oireet