Useat ihmiset sanovat kärsivänsä nykytekniikan taloissa erilaisista oireista, jotka eivät lopeta häiritsemistä, ellei niiden kokija poistu rakennuksesta. Monet jopa sanovat asuvansa tästä syystä teltassa tai parvekkeella. Sisäilman epäpuhtauksien lisäksi myös sähkölaitteet ja sähköverkko ovat joillekin erityinen ärsytyksen lähde. Mistä oikein on kysymys?
Onko ympäristöherkkyys vika – kuten joskus sanotaan – korvien välissä, vai onko oireiden takana jokin vielä tuntematon sairaus? Asiaa käsiteltiin Forum Mikkelin seminaarissa syyskuussa. Tapahtumassa professori Marjukka Mäkelä Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselta kertoi tuohon oireistoon liittyvistä nykyisistä lääketieteen käsityksistä.
Mäkelä johtaa Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksella Finohta-toimintoja. Finohta on terveydenhuollon menetelmien kansallinen arviointiyksikkö, jonka tehtävänä on kehittää Suomen terveydenhuollon tehokkuutta ja vaikuttavuutta sekä tuottaa tietoa terveydenhuollon menetelmistä tehtävien päätösten tueksi.
Marjukka Mäkelä kertoi esityksessään, että joillakin ihmisillä on ympäristöherkkyyteen viittaavia oireita, ja he tuntevat olonsa tavanomaisissa olosuhteissa, etenkin sisällä, hyvin huonoksi.
– Ympäristöherkkyyttä kutsutaan usein myös ympäristöyliherkkyydeksi, mikä kuvaa asetelmaa hyvin, Mäkelä luonnehti.
Marjukka Mäkelä kertoi, että ympäristöherkkyydelle, Idiopathic Environmental Intolerance, IEI, on viime vuosikymmeninä kehitetty useita määritelmiä. Vuoden 1999 konsensusmääritelmä on niistä laajin. Siinä todetaan, että IEI on krooninen tila, jossa oireet ilmenevät toistuvasti ja useissa eri elinjärjestelmissä. Altistustaso voi olla matala, mutta oireet helpottuvat tai häviävät, kun aineet tai muu ärsyke poistetaan. Potilaan kuvaamaan oireistoon liittyy usein myös keskushermosto-oireita.
Oireille on monia aiheuttajia
– Oireiden aiheuttajia voivat olla savusumu, pakokaasut, tupakansavu, kopiokoneet, tulostimet ja muut konttorikoneet. Myös torjunta-aineet, lannoitteet ja uudet rakennukset voivat aiheuttaa oireita. Monet orgaaniset kemikaalit, liuotteet, liimat, hajuvedet ja muut tuoksuvat tuotteet sekä sähkö ja radioaallot voivat myös niitä aiheuttaa, Marjukka Mäkelä sanoi.
– Tavallisimpia ovat objektiiviset oireet, joihin kuuluvat iho-, nenä-, silmä- ja keuhko-oireet. Subjektiivisia oireita, kuten uupumusta, yöhikoilua, kipuja, neurologisia oireita, sydänoireita ja suolisto-oireita esiintyy myös. Ympäristöherkkien on usein käytettävä suojaimia, muutettava elintapojaan ja vaihdettava jopa asuntoa tai työpaikkaa, hän sanoi.
Ympäristöherkkyydelle ei toistaiseksi ole olemassa kansainvälistä ICD-tautiluokitusta. Kyseessä ei ole katsottu olevan riittävän määriteltävissä oleva tauti. Suomessa tämä oirekuva on kuitenkin määritelty diagnoosilla R 68.8: muu yleinen oire tai sairauden merkki. Ympäristöherkkyyden yleisyyttä on tutkittu monessa maassa, mutta ei Suomessa.
– On tehty mm. 17 tutkimusta, joissa on ollut yhteensä 50 000 koehenkilöä kuudesta eri maasta. Taudin vallitsevuudeksi on niissä saatu hyvin erilaisia tuloksia 0,2 ja 42 prosentin väliltä, Mäkelä kertoi. Määritelmät eri maissa ovat tosin olleet keskenään erilaisia, eikä ilmiön lisääntymisestä hänen mukaansa ole tutkimusnäyttöä. – Ympäristöherkkyyttä eri altisteille, kuten hajulle, äänille ja sähkölle näyttää kuitenkin olevan usein yhtä aikaa, hän painotti.
Voidaanko ympäristöherkkyyttä parantaa?
– Vaikka oireita voidaan saada ainakin lievenemään suojaimilla, elintapojen muuttamisella ja asunnon vaihtamisella, varsinaista kunnollista parannuskeinoa ei vielä ole löytynyt, Mäkelä korosti. Monenlaisia keinoja siedätyshoidosta ja psykoterapiasta muihin terapioihin ja kortisoniin on yritetty tuloksetta.
Parasta on suojautua ja välttää altistavia olosuhteita. Monet hoidot näyttävän vaikuttavan jonkin verran helpottavasti, mutta ei ole varmaa, onko kyseessä todellinen vai lumevaikutus. Lisähaastetta tuo sekin, että ympäristöherkät eivät aina sokkokokeissa aisti omaa altistumistaan.
– Kun tällä hetkellä ei myöskään ole riittäviä lääketieteellisiä perusteita varsinaiseen tautikuvaukseen, on tilanne vaikea, Mäkelä summasi.