Kuntien sisäilmaverkostossa¹ etsitään hyviä ratkaisuja ja luodaan yhteisiä toimintamalleja sisäilmahaasteiden selättämiseksi. Verkoston tämän vuoden ensimmäisen, 9.6. webinaarina järjestetyn, työpajan aiheena oli rakennuksen sisäilmatilanteen arviointi, jossa on keskeistä tilojen käyttäjien osallistaminen ja vuorovaikutus.
Käyttöä turvaavat toimenpiteet kunnassa
Käyttöä turvaavilla toimenpiteillä tarkoitetaan rakennukseen ja sen toimintaan tehtäviä pienempiä ja suurempia toimenpiteitä, joilla havaittuja haittoja ja oireilua saadaan vähennettyä.
- Tavoitteena on pitää tilat terveellisinä ja jatkaa toimintaa, kun odotellaan laajempia korjauksia tai väistötiloihin siirtymistä, kertoo Vantaan kaupungin sisäympäristöasiantuntija Leena Stenlund.
Korjausprosessi usein kestää. Tutkimusten aloituksesta tutkimustulosten raportointiin voi kulua muutamasta kuukaudesta lähes vuoteen, tutkimustulosten saamisesta toimenpiteisiin useita kuukausia ja toimenpiteistä korjauksiin muutamasta kuukaudesta vuoteen, jopa kahteen. Korjausprosessin aikajana on äärimmäisen pitkä ja kuluttava tilankäyttäjille.
Haasteet kunnissa ovat samankaltaisia.
– Prosessiin tarvitaan henkilöresursseja, ihmisiä tekemään työtä. Henkilöstön tulee olla osaavaa, pätevää ja kokenutta, jotta osataan tehdä oikeanlaisia tutkimuksia ja valvoa niitä sekä luoda kokonaiskuva sisäilmatilanteesta, Stenlund painottaa.
Stenlund toteaa korjausprosessiin liittyvän paljon yhteen sovitettavia asioita: mitä korjataan, miten korjataan ja milloin korjataan, miten toiminta tiloissa järjestetään korjausten aikana jne.
Stenlund kertoo, että Vantaalla käyttöä turvaavina toimenpiteinä tehdään tavallisimmin ilmanvaihdon säätöjä, otetaan käyttöön ilmanpuhdistimia ja tehdään pientiivistyksiä ja -korjauksia. Jonkin verran hyödynnetään myös ilmanvaihdon jatkuvatoimista käyttöä, poistetaan kuitulähteitä ja puhdistetaan IV-kanavia ja tehdään muutoksia tilojen käyttöön. Lisäksi tehdään olosuhde- ja paine-eroseurantaa ja harvemmin hyödynnetään myös rakennuksen ylipaineistusta.
– Ennen kuin toimenpiteitä tehdään, on kattavan tutkimustiedon lisäksi tärkeää saada tilankäyttäjiltä ajantasaista tietoa muun muassa olosuhdehaitoista, oireilusta, sisäilmatilanteen aiheuttamasta stressitilanteesta ja tilojen käytön tarpeellisuudesta. Tällä tiedolla on vaikutusta käyttöä turvaavien toimenpiteiden valintaan ja tilanteen kiireellisyyden arviointiin, Stenlund sanoo.
– Tilankäyttäjiä pyritään myös osallistamaan, olemaan mukana prosessissa. Heitä kannustetaan raportoimaan tilanteessa tapahtuvista muutoksista ja koetuista oireista. Oireita on myös hoidettava työterveydessä. Tilankäyttäjille annetaan myös mahdollisuus vaikuttaa oman työpisteensä järjestelyihin ja esimiesten sisäilmatietoutta pyritään parantamaan – esimiehet voivat olla aktiivisena tukena työyhteisölle.
Tilankäyttäjän näkökulmasta haasteena tilanteen hallussa pitäminen
– Selkeä prosessi on hyvä alku, toteaa Kerava kaupungin perusopetusjohtaja Terhi Nissinen.
Tilankäyttäjän näkökulmasta sisäilmaprosessin suurimmat haasteet ajoittuvat sisäilmailmoituksen tekemisen ja korjaustoimenpiteiden välille. Nissinen näkee suurimpana haasteena odottamisen ja tilanteen hallussa pitämisen.
– Oireilevien työntekijöiden ja lasten sekä oppilaiden hyvinvoinnin kokemus laskee, sairauspoissaolot lisääntyvät, huolipuhe lisääntyy, ja yhteydenotot muuttuvat vaativammiksi. Huolestuneet huoltajat ja luottamushenkilöt vaativat vastauksia. Esihenkilöiden paineet ja työmäärä kasvavat, ja perusopetuksen järjestäminen voi vaikeutua. Epätietoisuus asian etenemisestä ja ratkaisuvaihtoehdoista kalvaa. Pitkä toimenpiteiden odotusaika, jatkuva oireilu, puutteellinen viestintä tai tulosten tulkinta luo vääriä olettamia, ja yksikkö saattaa toiminnan järjestämisen näkökulmasta ajautua kriisiin.
Tilankäyttäjän näkökulmasta sisäilmatilanne edellyttää lisäpanostuksia ja -resursseja, jossa viestinnän rooli on keskeinen.
– Tulisi kyetä resursoimaan enemmän ennakoivaan viestintään, konsultatiiviseen vuorovaikutukseen, kriisiviestintään, tutkimus- ja korjaustoimenpiteiden nopeuttamiseen ja sisäilmatyöryhmän jäsenten perehdytykseen, Nissinen toteaa.
Teksti: Anna Merikari
¹Kuntien sisäilmaverkoston perustivat vuonna 2019 Helsinki, Espoo ja Vantaa. Tällä hetkellä mukana verkostossa ovat myös mm. Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Oulu ja Porvoo. Yhteisenä päämääränä on saada kaikki julkiset tilat kuntoon yhteisen toimintasuunnitelman ja yhteisten toimintamallien tukemina.