Talotekniikkainfo-sivustolla tullaan julkaisemaan jatkossa laajemminkin ohjeita ja esimerkkejä, jotka tukevat rakentamismääräyskokoelman vaatimukset täyttävien sekä hyvin toimivien ja laadukkaiden taloteknisten järjestelmien suunnittelua.
Uuden oppaan kirjoittamisen päärahoittajana on ollut Rakennustuotteiden Laatu Säätiö ja oppaan valmistelua ohjaavaan ryhmään kuuluu edustajia ministeriön lisäksi hanketta rahoittaneista yrityksistä ja yhdistyksistä.
Kommentteja varten järjestettiin kuulemistilaisuus 11.5.2017 Ympäristöministeriön pankkisalissa. Opas luonnos on luettavissa ja siihen voi jättää kommmentteja talotekniikkainfo.fi sivustolla.
Sisäilmayhdistys tulee jättämään omat kommenttinsa opasluonnokseen. Sisäilmayhdistyksen kommentteihin voi osallistua lähettämällä omat kommentit Mervi Aholalle (mervi.ahola@sisailmayhdistys.
Ehdotus on täydellisenä löydettävissä Talotekniikkainfo-sivustolta.
Sisäilmasto ja ilmanvaihto -osio juuri nyt lausunnolla
Valmistelusta vastaavat kertovat, että ensimmäisessä vaiheessa nyt keväällä 2017 julkaistaan Uudisrakennuksen sisäilmasto ja ilmanvaihto -asetusta tukevat ohjeet ja esimerkit.
Taustana on se, että Suomen rakentamismääräyskokoelman (RakMk) kaikki osat uudistetaan maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen myötä. Uudistamishankkeen tavoitteena on, että uudistettua kokoelmaa voitaisiin käyttää niissä hankkeissa, joiden rakennuslupaa haetaan vuoden 2018 alun jälkeen. Rakentamismääräyskokoelman talotekniikkaan liittyvät osat pyritään saattamaan asetuksiksi vuoden 2017 aikana samassa aikataulussa kuin kokoelman muutkin asetukset uudistetaan.
Määräykset ja ohjeet jatkossa erikseen
Ministeriöstä kerrotaan, että yhtenä uudistamishankkeen tavoitteista on eriyttää entistä selvemmin määräykset ohjeista. Nyt voimassa olevien rakentamismääräyskokoelmien määräysten lukumäärä on suhteellisen vähäinen, ja käytännön rakentamisessa on tästä syystä tukeuduttu määräysten yhteydessä olleisiin ohjeisiin ja selityksiin.
Tämän sisäilmastoa ja ilmanvaihtoa käsittelevän oppaan päätavoitteena on varmistaa muuttuvassa säädöstilanteessa rakentamisen laadunhallinnan edellytyksiä ja edelleen kehittää laadukasta talotekniikan laitevalmistusta ja toteutusta normisäännöstelyn supistuessa. Opasta voidaan käyttää sellaisenaan, sen sisältöä voidaan hyödyntää tutkimus- ja kehitystoiminnassa ja ottaa koulutusmateriaalien osaksi. Oppaan tavoitteena on selkeyttää asetuksissa esitettyjen olennaisten vaatimusten tulkintaa ja tätä kautta helpottaa tuotekehityksen ja suunnittelun vaatimusmäärittelyä uuteen tilanteeseen soveltuvien kilpailukykyisten suunnitteluratkaisujen ja tuotteiden kehittämiseksi, valitsemiseksi ja vaatimustenmukaisuuden varmentamiseksi.
Oppaaseen on koottu rakentamismääräyskokoelman väistyvistä osista ne opastavat ja selittävät ohjeet, joita katsotaan edelleen tarvittavan käytännön suunnittelussa ja rakentamisessa. Lisäksi on otettu huomioon ne viime vuosina valmistuneet esiselvitykset, joita uudistamishankkeen valmistelemiseksi on eri tahoilla tehty.
Opas on vapaasti eri tahojen käytettävissä ilman erillistä käyttölupaa. Oppaiden tekstejä voi vapaasti käyttää esimerkiksi erilaisten tietoaineistojen ja -kortistojen valmistamisessa. Oppaiden sisältö kuvaa hyvän suunnittelutavan tai hyviä suunnittelutapoja oppaiden kirjoittamishetkellä, mutta ajan myötä niiden rinnalle voi syntyä myös muita yhtä hyviä tai parempia ratkaisuja.
Oppaan sisällöstä lyhyesti
Lausunnolla olevan oppaan ilmansuodatusta käsittelevää osaa esiteltiin tämän lehden sivuilla muutama viikko sitten (Lue artikkeli). Siinä osassa onkin uuden suodatinstandardin takia paljon muutoksia entiseen. Muita osia voisi luonnehtia pitkälti nykyisten ministeriön ohjeiden seuraajiksi, sillä mitään vallankumouksellista muutosta aiempaan siellä ei ole. Mutta tarkemmin tutkien sellaistakin voi löytyä, siksi on tämä lausuntokierros tärkeä, jotta saadaan uusi ja parempi ohjeisto käyttöön.
Ohjeet antavat tukea myös asennukseen, käyttöönottoon ja ylläpitoon. Tämä opas koostuu opastavista teksteistä, jotka on tehty yhteistyössä alan toimijoiden kanssa ympäristöministeriön sisäilmasto ja ilmanvaihto -asetuksen soveltamisen tueksi. Yksittäiset ohjeet on järjestetty asetuksen pykälien mukaisiin alakohtiin. Varsinaiset asetustekstit on kopioitu asetusluonnoksesta ja ne tullaan päivittämään siinä vaiheessa kun asetus annetaan. Opasta täydentää kokoelma esimerkkejä, joka täydentyy ajan kuluessa.
On tärkeää huomata, että opastavat tekstit eivät ole velvoittavia, vaikka ohjeet onkin kirjoitettu määräävään muotoon. Opastavat teksti on kirjoitettu yleisellä tasolla niin, että niitä noudattamalla voidaan toteuttaa asetuksessa esitetyt määräykset ja vaatimukset. Kullakin ohjeella voi olla useita yksityiskohtaisia toteutustapoja esimerkiksi sen mukaan, mikä on ollut suunnittelijan valitsema suunnitteluperiaate tai kohteen tilaajan vaatimustaso. Vaatimustaso on usein järkevää asettaa vaativammaksi kuin määräyksissä esitetty minimitaso. Opasta käytettäessä on myös muistettava, että oppaassa olevien ohjeiden lisäksi on muita toteutustapoja, joilla päästään määräysten mukaiseen vaatimustasoon.
Perusvaatimukset sisäilmaston suunnittelulle
Asetuksen mukaan on pääsuunnittelijan, erityissuunnittelijan ja rakennussuunnittelijan tehtäviensä mukaisesti rakennusta suunnitellessaan otettava huomioon seuraavat rakennuksen sisäilmastoon vaikuttavat tekijät: sisäiset kuormitustekijät kuten: lämpö- ja kosteuskuormitus, laitteet, valaistus, henkilökuormat, melulähteet, prosessit, rakennustuotteiden päästöt sekä muut rakennuksen käyttöön liittyvät epäpuhtaudet; ulkoiset kuormitustekijät kuten sää- ja ääniolot, ulkoilman laatu ja muut ympäristötekijät; sekä sijainti ja rakennuspaikka.
Pääsuunnittelijan, erityissuunnittelijan ja rakennussuunnittelijan on tehtäviensä mukaisesti otettava huomioon rakennuksen käyttötarkoituksen mukainen sisäilmasto, kun: suunnitellaan rakennuksen lämmön- ja kosteudeneristystä sekä ikkunoiden ominaisuuksia ja aurinkosuojausta; suunnitellaan rakennuksen energiatehokkuutta; määritellään rakennuksen ulkovaipan, alapohjan ja kuilujen ilmanpitävyyttä sekä tilojen välisten rakenteiden ilmanpitävyyttä; suunnitellaan rakennuksen ääneneristystä ja meluntorjuntaa; suunnitellaan tilojen valaistusta ja päivänvalon hyödyntämistä; valitaan rakennusmateriaaleja; suunnitellaan rakennuksen lämmitystä ja jäähdytystä sekä muita talotekniikkajärjestelmiä, niiden käyttövarmuutta ja tilantarvetta; suunnitellaan rakennustyömaan kosteudenhallintaa; suunnitellaan rakennustöiden ja ilmanvaihtojärjestelmän puhtauden hallintaa; laaditaan rakennustyömaan, vastaanoton ja käyttöönoton aikataulua; suunnitellaan rakennuksen ja teknisten järjestelmien käytettävyyttä, asianmukaista käyttöä ja kunnossapitoa sekä laaditaan rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjetta.
Rakennuksen käyttötarkoituksen mukaisen sisäilmaston aikaansaamiseksi voidaan käyttää rakenteellisia keinoja, pienentää sisäisiä kuormitustekijöitä, rajoittaa ulkoisten ja sisäisten kuormitustekijöiden vaikutusta sekä käyttää lämmitys-, jäähdytys-, ilmanvaihto- ja ilmastointiteknisiä keinoja sekä näihin liittyvää ohjausta ja säätöä. Käsite sisäilmasto ja siihen liittyvät tekijät on asetuksessa ja myös oppaassa siis nähty hyvin laajasti.
Oppaassa selvennetään, että rakennuksen sisäilmaston suunnittelun ja rakentamisen lähtökohta on, että oleskeluvyöhykkeellä saavutetaan kaikissa tavanomaisissa sääoloissa ja käyttötilanteissa terveellinen ja turvallinen sisäilmasto. Muut sisäilmastolle asetetut vaatimukset määräytyvät yleensä rakennuksen käyttötarkoituksen perusteella. Esimerkiksi toimistorakennuksessa sisäilmastolle asetetaan terveyden ja turvallisuuden ohella yleensä vaatimuksia myös viihtyvyyden suhteen, kun taas vaikkapa kylmävarastossa on perusteltua luopua viihtyvyyskriteerien asettamisesta.
Tilakohtaisia ilmavirran ohjearvoja ja oleskeluvyöhykkeen ilman nopeuden ja äänitason ohjearvot esitetään jokseenkin suoraan kopiona vuoden 2012 Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto -asetuksesta.
Ohjeellisia sisäympäristön tavoitearvoja, suunnitteluohjeita ja tuotevaatimuksia on esitetty myös Sisäilmastoluokitus 2017 –RT -ohjekortissa. Ohjeellisia tavoitearvoja sisäympäristön äänitasoille esitetään standardissa SFS 5907, Rakennusten akustinen luokitus. Sisäilmastoluokitus 2017:ssa esitetyt äänitasojen tavoitearvot perustuvat standardiin SFS 5907.
Käyttötarkoituksen mukaisen sisäilmaston aikaansaamiseksi energiataloudellisesti on ensisijaisesti suositeltavaa käyttää rakenteellisia suojauskeinoja, pienentää sisäisiä kuormitustekijöitä ja rajoittaa ulkoisten ja sisäisten kuormitustekijöiden vaikutusta.
Vastaava työnjohtaja vastaa määräysten ja suunnitelmien mukaisesta työn tekemisestä siten, että sisäilmastolle asetetut vaatimukset täyttyvät. Kunkin erityissuunnitelman toteuttamisesta vastaava työnjohtaja huolehtii osaltaan siitä, että erityissuunnitelman toteutus täyttää suunnitelmissa sisäilmastolle asetetut vaatimukset.
Sisäilman hyvä laatu on tärkeää
Asetuksen mukaan sisäilmassa ei saa esiintyä terveydelle haitallisessa määrin hiukkasmaisia epäpuhtauksia, fysikaalisia, kemiallisia tai mikrobiologisia tekijöitä eikä viihtyisyyttä jatkuvasti heikentäviä hajuja.
Sisäilman hiilidioksidin hetkellisen pitoisuuden suunnitteluarvo huonetilan suunniteltuna käyttöaikana voi olla enintään 1450 mg/m3 (800 ppm) suurempi kuin ulkoilman pitoisuus.
Oppaan mukaan sisäilman laatua ylläpidetään välttämällä sisäilmaan epäpuhtauksia päästäviä materiaaleja, kalusteita ja varusteita, pinnoitteita ja muita epäpuhtauslähteitä estämällä epäpuhtauksien leviäminen sisäilmaan ja pitämällä tilat puhtaina oikein suunnitellulla ilmanvaihdolla.
Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa asetuksella (STM 268/2014) työpaikkojen hengitysilman epäpuhtauksien haitallisiksi tunnetut pitoisuudet (HTP). Lisäksi Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa asetuksella asunnon ja muun oleskelutilan terveydelliset olosuhteet (STM 545/2015).
Edellä mainituissa asetuksissa esitetyt sisäilman epäpuhtauksien raja-arvot eivät ole suunnitteluarvoja vaan ehdottomia toimenpiderajoja. Mitoitettaessa ilmanvaihdon määrää sisäilman epäpuhtauspitoisuuksiin perustuen on otettava huomioon riittävä toleranssi ehdottomiin toimenpiderajoihin nähden.
Epäpuhtauksien pitoisuus voi tavanomaisissa tiloissa olla yleensä korkeintaan 1/10 hengitysilman haitallisiksi tunnetuista pitoisuuksista (HTP), kun yksittäisen aineen vaikutus on täysin hallitseva.
Jos ilmassa esiintyy useita haitallisiksi tunnettuja aineita, joiden yhteisvaikutusta ei tunneta, katsotaan hyväksyttävän pitoisuuden ylittyneen, jos pitoisuudet ovat yli 1/10 HTP pitoisuuksista.
Oppaan mukaan uusia tai saneerattuja tiloja käyttöönotettaessa on arvioitava tapauskohtaisesti tarve käyttää ilmanvaihtoa jatkuvasti tietyn ajan jotta uusien rakennus- ja pintamateriaalien, pinnoitteiden sekä kalusteiden ja varusteiden epäpuhtausemissiot ovat vakioituneet. Esimerkiksi Sisäilmastoluokitus 2017 -RT-ohjekortissa suositellaan ilmanvaihtoa pidettäväksi jatkuvasti käytössä 1 vuoden ajan rakennuksen valmistumisesta. Lisäksi suositellaan tämän jälkeenkin iv-koneet käynnistettäväksi 2 tuntia ennen käyttäjien saapumista käyttöajan toimintatilaansa.
Suomessa sisäilman radonpitoisuudet ovat mm. graniittisen kallioperän uraanipitoisuudesta johtuen olleet korkeampia kuin useimmissa muissa maissa. Tästä syystä on suositeltavaa rakennuslupavaiheessa laatia selvitys radonriskistä rakennuspaikalla sekä toimenpiteistä joilla riskiin varaudutaan ja radonin haitoilta suojaudutaan.
Huonelämpötilojen suunnitteluarvot
Asetuksen mukaan rakennuksen huonelämpötilan on oltava suunniteltuna käyttöaikana viihtyisä, eivätkä ilman liike, lämpötilasäteily, lämpötilan vaihtelu, lämpötilaerot ja pintalämpötilat saa sitä heikentää.
Huonelämpötilan lämmityskauden suunnitteluarvona on käytettävä lämpötilaa 21 °C. Huonelämpötilan hallinnan suunnittelussa huonelämpötila voi vaihdella välillä 20 – 25 °C lämmityskaudella ja välillä 20 – 27 °C lämmityskauden ulkopuolella. Erityisestä syystä, kuten tilan erityisiä lämpötiloja edellyttävän toiminnan tai tilan erityisluonteen vuoksi, voidaan huonelämpötilan suunnitteluarvona ja huonelämpötilan hallinnan suunnittelussa käyttää näistä arvoista poikkeavia lämpötiloja.
Huonelämpötilojen hallinnan suunnittelun perusteena käytettävinä mitoittavina säätietoina on käytettävä eri säävyöhykkeille säädettyjä testivuoden säätietoja ja eri säävyöhykkeille säädettyjä lämmityskauden mitoittavia ulkoilman lämpötiloja.
Opastavassa tekstissä todetaan, että Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa asetuksella asunnon ja muun oleskelutilan terveydelliset olosuhteet (STM 545/2015). Huonelämpötilojen tulee kaikissa tilanteissa täyttää em. asetuksen vaatimukset. Tilojen haitallisen lämpenemisen estämisestä ja kesäajan huonelämpötilan hallinnasta on annettu säännökset Ympäristöministeriön asetuksessa uuden rakennuksen energiatehokkuudesta.
Ohjeellisia sisäympäristön tavoitearvoja, suunnitteluohjeita ja tuotevaatimuksia on esitetty Sisäilmastoluokitus 2017 – RT -ohjekortissa.
Perustellusta syystä voidaan huonelämpötila suunnitella ohjearvosta poikkeavasti. Tällaisia lämmityskauden lämpötilojen tilakohtaisia ohjearvoja esitetään oppaan taulukossa.
Ilmanvaihtojärjestelmät toimiviksi
Oppaassa on paljon yksityiskohtaisia ohjeita mm. ilmanvaihtojärjestelmien suunnittelusta. Niihin voi tutustua tarkemmin lausunnolla olevasta opasehdotuksesta. Tässä yhteydessä esittelen vain seuraavan:
Oikea ilmavirta on ilmanvaihtojärjestelmän tärkein tehtävä. On myös olennaisen tärkeää, että tulo- ja poistoilmavirta ovat keskenään tasapainossa niin, ettei rakennuksen vaippaan synny haitallista paine-eroa kumpaankaan suuntaan. Muuttuvan ilmavirran järjestelmissä tulee rakennuksen tulo- ja poistoilmavirtojen olla tasapainossa myös muuttuvissa tilanteissa. Tämän tulee olla myös rakennuksen ylläpitohenkilökunnan helposti todennettavissa lukemalla kiinteästi asennettuja mittalaitteita tai seuraamalla mittausarvoja rakennusautomaation kautta.
Ilmanvaihtojärjestelmä on myös suunniteltava ja rakennettava siten, että se oikein käytettynä, huollettuna ja kunnossapidettynä kestää toimintakuntoisena suunnitellun käyttöiän. Sitä on siis käytettävä asianmukaisesti ja huollettava säännöllisesti.
Tuloilman suodatusvaatimuksista oli lehdessä lyhyt esittely jo aiemmin. Oppaassa asiaa on käsitelty laajemmin. Oppaan mukaan palautus-, siirto- ja kierrätysilman suodattamisessa ja/tai puhdistamisessa tulee käyttää vastaavia ohjeita ja periaatteita, kuin tuloilman suodattamisessa. Koska uuden rakennuksen sisäilman epäpuhtaudet ja niiden pitoisuudet eivät ole tiedossa suunnitteluvaiheessa, tulee käytettävän suodatus-/puhdistusmenetelmän olla ehdottoman luotettava ja sen ominaisuuksien olla testattu ja julkisesti saatavilla.
Ehdotus on täydellisenä löydettävissä Talotekniikkainfo-sivustolta.
Esko Kukkonen