Euroopan komissio on nostanut Työterveyslaitoksen NANODEVICE-hankkeen menestystarinaksi alalla. Edulliset helppokäyttöiset mittauslaitteet helpottavat nanoteknologian kehittämistä ja riskien arvioimista. Uusin NANOSOLUTIONS- tutkimushanke pyrkii tunnistamaan teollisten nanohiukkasten sellaiset ominaisuudet, jotka ennustavat niiden mahdollisia haittoja.
Pienen pienet nanoluokan hiukkaset ovat aikamoinen terveysvaara. Ulkoilmassa pitkään leijuvat hiukkaset saattavat päästä myös sisätiloihin ja huonontaa sisäilman laatua. Niiden suodattaminen on vaikeaa ja ne tunkeutuvat pitkälle hengitysteihin ja aiheuttavat näin terveydellisen riskin. Nanohiukkaset toisaalta antavat tekniikalle monia aivan uusia mahdollisuuksia ja niiden käyttö teollisuudessa on jatkuvasti lisääntynyt viime vuosina. Mutta myös teollisuuden nanohiukkasten kanssa pitää toimia oikein. Jo niiden mittaaminen on haasteellista. Euroopan komissio on nostanut Työterveyslaitoksen koordinoiman NANODEVICE-hankkeen menestystarinaksi (success story). Hankkeessa kehitettiin edullisia mittalaitteita ilman nanohiukkaspitoisuuksien mittaamiseen. Vastaavaksi menestystarinaksi tähtää myös Työterveyslaitoksen uusi NANOSOLUTIONS-hanke, joka pyrkii kehittämään kokonaan uudenlaisen tavan arvioida teollisten nanohiukkasten terveyshaittoja.
Käteviä mittalaitteita
Työterveyslaitos kehitti edellisessä hankkeessa yhdessä teollisuuden laitevalmistajien, tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa mittalaitteita, joilla voidaan arvioida teollisten nanohiukkasten pitoisuuksia ilmasta. Laitteet ovat helppokäyttöisiä, kannettavia ja huokeita. Pienimmät voi ripustaa rintataskuun ja edullisimmat maksavat vain parisataa euroa. Niiden käyttö ei vaadi erityiskoulutusta.
– Uudet laitteet palvelevat sekä yrityksiä että viranomaisia. Pienikin yritys pystyy hankkimaan oman laitteensa ja mittaamaan arvoja säännöllisesti. Tähän asti mittalaitteiden hinnat ovat olleet aivan liian korkeat suurelle osalle yrityksistä. Niiden käyttö on myös vaatinut erityisosaamista, kertoo Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Kai Savolainen.
Raja-arvot pitää määrittää
Kertyvien mittaustulosten avulla viranomaiset voivat määritellä raja-arvot erilaisille teollisille nanohiukkasille. Sitovia raja-arvoja tai edes suositusarvoja ei ole toistaiseksi missään maassa.
– Nanoteknologian turvallisuutta varmistavaa uutta lainsäädäntöä ei ole pystytty toteuttamaan käytännössä, koska luotettavaa tietoa todellisista pitoisuuksista työpaikoilla ei ole tähän asti ollut, toteaa Savolainen.
Neljä vuotta kestänyt NANODEVICE-hanke, jossa oli mukana 26 kumppania, päättyi 31.3.2013. Hanke valittiin kymmenen parhaan projektin joukkoon 2012 Industrial Technologies Best Project Award -kilpailussa, jossa haettiin parasta taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti vaikuttavaa eurooppalaista nanoteknologiahanketta. Hankkeella tuli olla edellytykset edistää Euroopan kilpailukykyä luomalla uusia tuotteita ja prosesseja.
– Sen lisäksi, että hiukkaspitoisuuksista on puutteellista tietoa, nykyiset arviointimenetelmät eivät vastaa tarpeita. Olemassa olevilla hitailla ja kalliilla keinoilla kestäisi kymmeniä vuosia tutkia kaikkien tunnettujen teollisten nanohiukkasten ominaisuudet, sanoo tutkimusprofessori Harri Alenius Työterveyslaitokselta.
Turvallisuus ja kilpailukyky
Työntekijöiden turvallisuuden ja nanoteknologian kilpailukyvyn varmistamiseksi tarvitaankin aivan uudenlaisia tapoja arvioida teollisten nanohiukkasten haittoja, niille altistumista ja niiden riskejä.
Siihen tähtää uusi NANOSOLUTIONS-tutkimushanke. Hanke pyrkii tunnistamaan teollisten nanohiukkasten sellaiset ominaisuudet, jotka ennustavat niiden mahdollisia haittoja. Lisäksi tavoitteena on kehittää tietokoneohjelma, joka kykenee ennustamaan teollisten nanohiukkasten ominaisuuksien perusteella niiden kykyä aiheuttaa terveys- tai ympäristöhaittoja. Onnistuessaan projekti tekee nanoteknologian turvallisuuden vallankumouksen, jatkaa Alenius. Tämän vuoden huhtikuun alussa alkaneessa nelivuotisessa NANOSOLUTIONS -hankkeessa on mukana 35 kumppania maapallon eri puolilta. Kumppanit ovat yliopistoja, tutkimuslaitoksia sekä yrityksiä. EU:n seitsemäs puiteohjelma rahoittaa näitä kahta tutkimushanketta yhteensä noin 20 miljoonalla eurolla.
Työterveyslaitoksen Nanoturvallisuuden tutkimuskeskus koordinoi kaikkien Euroopan komission rahoittamien nanoturvallisuuteen liittyvien tutkimushankkeiden yhteistoimintaa, ”Nanoturvallisuusklusteria”, sekä koordinoi Euroopan Unionille nanoturvallisuuteen liittyvää 2015-2025 tutkimusstrategiaa, jonka perusteella määräytyy EU:n uuden tutkimusohjelman ”Horizon 2020” – nanoturvallisuustutkimuksen sisältö.
Teksti: Esko Kukkonen