Teknillisten tieteiden akatemian järjestämän Tekniikan päivien teemoihin oli otettu mukaan myös hyvä sisäilmasto ja siihen liittyvät tekniset ratkaisut. Tammikuussa Dipolissa järjestetyssä tilaisuudessa olikin useita mielenkiintoisia esityksiä aiheesta.
Teknillisten tieteiden akatemia, joka jakaa määrävuosin ison Millenium tiedepalkinnon, järjestää myös muutaman vuoden välein Tekniikan päivät, joilla pyritään esittelemään ja kansantajuistamaan teknisten tieteiden kehitystä ja tilannetta Suomessa. Pääroolissa ovat tietenkin Otaniemen omat instituutiot, Aalto yliopisto ja VTT. Tekniikan päivät onnistuivat sisältönsä puolesta kaiken kaikkiaan hienosti, mutta mitään suurta yleisöryntäystä ei päivillä nähty, ehkä avaruusprofessori Esko Valtaojan esiintymistä lukuun ottamatta.
Sisäilmaston laatu ja energiansäästö
Sisäilmaston laadun kannalta eräänlaista avainkysymystä, sitä, kuinka pystytään yhä kiristyvässä energiatilanteessa ottamaan hyvän ja terveellisen sisäilmaston vaatimukset oikealla tavalla huomioon, käsiteltiin muun muassa alan asiantuntijoiden paneelikeskustelussa. Asiantuntijat tuntuivat olevan lähes yksimielisen vakuuttuneita siitä, että tulevaisuuden nolla-energiarakentaminen voidaan toteuttaa ilman sisäilmasto-ongelmia. Se vaatii tietenkin uusia hyviä teknisiä ratkaisuja sekä osaamista ja huolellisuutta kaikissa rakentamisen ja rakennusten käytön vaiheissa. Joten mitään selvää ristiriitaa näiden tärkeiden tavoitteiden välillä ei haluttu nähdä, kunhan vain tuota osaamista ja huolellisuutta löytyy.
Sisäilmateeman avasi Aalto yliopiston LVI-tekniikan adjunct professori Risto Kosonen esitys Sisäilma-asioiden merkityksestä erityisesti yksityistalouden ja kansantalouden kannalta. Hän kritisoi energiankulutuksen suurta painoarvoa rakentamisen kehittämisessä. Esimerkiksi toimistotaloissa ovat rakennuksen käytön aikaiset jatkuvat energiakustannukset vain yhden prosentin suuruusluokkaa kaikista kustannuksista, joista suurin osa tietysti johtuu tilassa tehtävän työn kustannuksista, palkoista. Pienikin parannus työtehossa tai vähennys olosuhteiden aiheuttamissa poissaoloissa tuottaa moninkertaisesti siihen tehdyn panostuksen verran.
Mutta sisäilmaston laatua Suomen eikä muidenkaan maiden rakennuskannassa ei Kososen mukaan aina voida pitää hyvänä. Monenlaiset ongelmat ovat käytännössä tuttuja. Esimerkiksi EnVIE tutkimuksen mukaan ääniolosuhteisiin toimistoissa oli lähes puolet käyttäjistä tyytymättömiä. Ilmanlaatuun ja lämpöolosuhteisiin oli tyytyväisten määrä kuitenkin suurempi, suuruusluokkaa 70 %. Lisäksi ihmiset olivat tyytymättömiä omiin mahdollisuuksiinsa säätää huoneolosuhteet omien mieltymystensä mukaan.
Kosonen kertoi myös tutkimuksista, joissa on osoitettu työtehon toimistotiloissa riippuvan vahvasti ilmanlaadusta ja lämpöolosuhteista. Myös kouluissa opitaan paremmin, jos sisäilmaolosuhteet ovat kunnossa. Kunnollisiin olosuhteisiin kannattaa siis panostaa, korosti Kosonen.
Sisäilmaston laadun hallitseminen rakennuksen koko käyttöiän ajan on kuitenkin haasteellista ja vaatii asioiden ammattimaista hallintaa koko suunnittelun, rakentamisen ja käytön ajan. Tässä on vielä paljon tekemistä. Lähtökohtana tulee olla koko ajan käyttäjätyytyväisyys, minkä tulee olla myös niin sanotussa vihreässä kestävänkehityksen mukaisessa rakentamisessa aina tärkeänä esillä.
Monipuolista osaamista tarvitaan
Päivillä pidettyjen esitelmien taso oli korkea ja niissä tuotiin esille monia sisäilmaston laatuun vaikuttuvia tekijöitä. Rakenteiden vaikutuksesta sisäilmaston laatuun kertoi professori Juha Vinha Tampereen teknillisestä yliopistosta. Hänestä varsinkin lämpö – ja kosteusolosuhteilla on suuri merkitys. Hän veti laajaa FRAME projektia, jossa on selvitetty muun muassa eristysratkaisujen vaikutusta laajalti. Liiallisen paksu eristäminen johtaa usein sisäilma ja kosteusongelmiin. Rakenteelliset ratkaisut ovat hänestä parhaita ylilämpenemisen estämiseen.
Tutkimusprofessori Miimu Airaksinen VTT:ltä kertoi vuonna 1993 Pietarsaareen rakennetusta IEA 5 koetalosta. Siellä ovat olosuhteet pysyneet mitatusti hyvinä tähän päivään asti ja talon energiankulutus kilpailee hyvin uusimpien energiansäästötalojen kanssa. Huolellinen työ ja jatkuva kunnollinen ylläpito ovat hänestä hyvän talon toteutuksen tärkeimmät avaimet.
Lääkärin näkökulma sisäilmaongelmiin
Erittäin mielenkiintoisen lähestymistavan sisäilmastoasioihin toi esille lääkäri, professori Ville Valtonen, joka kertoi sisäilmaongelmista kärsivien ihmisten kohtaamisesta lääkärin näkökulmasta. Näitä potilaita on Suomessa satoja tuhansia. Hyvin usein käy niin, että ihmisiä ei uskota, vaan uskotaan enemmän erilaisten kokeiden tuloksiin. Kaikki sisäilman aiheuttamat ongelmat eivät kuitenkaan näy nykyisin tehtävissä kokeissa. Pitäisi enemmän uskoa ihmisiin, eikä epäillä heidän kuvittelevan tai liioittelevan vaivojaan, sanoi Valtonen.
Pahimmillaan sisäilmaongelmia kokenut ihminen joutuu keskelle pyöritystä laitoksesta toiseen ja jopa hänen mielenterveyttään epäillään. Erityisen vaikeaa on silloin, jos ihminen menettää tämän takia työkykynsä. Kela ja vakuutusyhtiöt hyväksyvät Valtosen mukaan vain noin kolmasosan todetuista työperäisistä ammattiastmoista ja vastaavista työkyvyttömyystapauksista. Valtosen mukaan ihminen itse on paras sisäilmaston laadun mittari. Jos oireet lievenevät selvästi kiinteistöstä poissaolon, esimerkiksi loman aikana, ovat rakennukseen ja mikrobeihin kohdistuvat mittaukset silloin turhia.
Astman kaltaiset sairaudet ovat kuitenkin sisäilmaston aiheuttamista ongelmista vain jäävuoren huippu, korosti Valtonen. Paljon on sellaisia oireita ja sairastumisia, jotka voidaan diagnostisoida vain kliinisesti. Usein tilanne johtaa monikemikaali yliherkkyyteen ( MCS). Tällöin ihminen alkaa saada oireita pienistäkin pitoisuuksista. Valtonen kaipaakin rakennusten parempaa rakentamista ja ylläpitoa. Oireita saavia on uskottava ja heidän tulee välttää oleskelua ja työskentelyä ärsyttävissä oloissa.
ajatuksistaan näissä asioissa oli pidempi artikkeli Sisäilmauutisissa numerossa 2 vuonna 2012.
Talot ja etenkin niiden rakenteet voivat olla pahoja ongelmien lähteitä
Helsingin yliopiston mikrobiologian emerita professori Mirja Salkinoja-Salonen esitteli esityksessään Tekniikan päivillä myös uuden sisäilmaongelmien mahdollisen syyn. Hän epäilee, että nykyisin käytetyt materiaalit voivat rakenteissakin osallistua sisäilmassa tapahtuviin reaktioihin. Hän epäilee, että esimerkiksi hiilidioksidin pitoisuuksiin huoneessa voivat vaikuttaa rakenteissa olevat mikrobit aineenvaihdunnallaan. Mikrobit voivat vaikuttaa myös ilman kosteustasapainoon samalla tavalla. Joillakin rakennusaineilla on myös sellaisia ominaisuuksia, että ne suosivat haitallisia mikrobeja vähemmän haitallisten kustannuksella. Tästä saattaa myös seurata vakavia sisäilmaongelmia.
Toisessa esityksessään Salkinoja-Salonen toi esiin tarpeen välttää biosideja rakenteiden ja pintojen pudistuksessa. Monet biosidit ovat osoittautuneet myös ihmisille erittäin haitallisiksi ja niiden käyttöä on nykyisin EU:n säädöksillä pyritty rajoittamaan. Esimerkiksi nykyisin kielletty biosidi, PHMC, aiheutti Koreassa jokin vuosi sitten pahan keuhkofibroosi epidemian. Monet biosidit suosivat myös haitallisten mikrobien lisääntymistä, esimerkiksi boorikemikaalit suosivat homeita bakteerien kustannuksella. Näissä kemikaalien ja mikrobien yhteisvaikutuksissa on kuitenkin vielä paljon tutkimista, ennen kuin sitä tietoa voidaan laajemmin käyttää toimenpiteiden perusteena.
Lisää aiheesta
Ville Valtosen haastattelu Sisäilmauutisissa nro 2/2012
teksti: Esko Kukkonen