Senaatti-konserni vastaa valtion toimitiloista ja työympäristöistä, 8 600 rakennuksesta, joilla on noin 100 000 käyttäjää.
– Valtiolla toimitilojen käyttö on muuttunut merkittävästi viimeisen vuosikymmenen aikana: tilojen käyttö vaihtelee hyvin paljon, ja aamukahdeksasta iltapäiväneljään toimistotyöaika on vähitellen jäänyt vähemmälle; nykyisin tehdään enemmän etä- kuin läsnätyötä. Nykyaikaisten toimistorakennusten haasteena onkin talotekniikan mukautuminen vaihtelevaan tilankäyttöön. Tämä edellyttää työympäristöjen suunnitteluun satsaamista, jotta tilat tukisivat työn tekemistä, Pasi Pipatti Senaatti-kiinteistöiltä sanoo.
Pipatin mukaan Senaatin kiinteistöissä sisäolosuhteet ovat pääosin todella hyvät ja Sisäilmastoluokituksen S2-vaatimukset täyttyvät. Lähes kaikki kohteet ovat jäähdytettyjä, ja ilmamäärät ovat tyypillisesti yli määräystason. Lämpötilan osalta täyttyvät usein jopa S1-vaatimukset. Sen sijaan yksiköllinen lämpötilansäätö on monitilaympäristöissä haastavaa.
Tarpeenmukaista ilmanvaihtoa käytetään Pipatin mukaan aika vähän monitilatoimistoissa, koska monimutkaisia ilmanvaihtojärjestelmiä halutaan välttää. Toimistotaloissa on hankala reagoida muuttuviin kävijämääriin: yksittäisiä käytössä olevai tiloja ja työpisteitä on siellä täällä. Tarpeenmukaisen säädön ja järkevän tilankäytön toteuttaminen onkin yksi haasteista tulevaisuudessa.
Monitilaympäristöt asettavat tekniikalle ja ylläpidolle haasteita, koska tilojen kalustus ja käyttö ovat jatkuvassa muutoksessa. Lisäksi energiasta suurin osa kuluu toimistotilojen käytön ulkopuolisena aikana.
– Rakennuksia ja niiden käyttöä suunniteltaessa tulisi nykyistä paremmin huomioida se, että rakennus elää käytön mukaan. Rakennuksen koko elinkaaren ja rakennuksen käytön ulkopuolisen ajan talotekniikan energiatehokkaan toiminnan suunnittelu olisi rakennushankkeissa tärkeää, Pipatti tähdentää.
Hyvinvointi monitilatoimistoissa
Avotoimistot lisääntyivät 2000- ja 2010-luvuilla. Puheyksityisyyden häiriintyminen ja melu aiheuttivat eniten tyytymättömyyttä tilojen käyttäjissä. Viimeisen vuosikymmenen aikana monitilatoimistot ovat yleistyneet rajusti. Osasyy niiden suosioon on mahdollisuus parempaan työrauhaan, koska työtiloissa on enemmän valinnanvaraa.
Turun ammattikorkeakoulun toteuttamassa MOTTI-projektissa on tutkittu joustavia monitilatoimistoja, niiden fyysisiä sisäolosuhteita sekä sisäolosuhteiden vaikutuksia työntekijöiden kokemuksiin, työtehoon ja terveyteen. Hanke alkoi vuonna 2020, ja se päättyy vuonna 2024.
Projektin alkuvaiheeseen liittyneessä globaalissa poikkileikkaustutkimuksessa selvitettiin, mihin sisäympäristön tekijöihin ollaan tyytymättömimpiä toimistoissa globaalilla tasolla, ja eroaako tyytymättömyys sisäympäristötekijöihin eri toimistotyyppien kesken.
– Kaikkia tilatyyppejä tarkasteltaessa eniten tyytymättömyyttä aiheuttivat lämpöolot (31 %) ja melu (28 %). Toimistotyyppi vaikutti selvimmin meluun liittyvään tyytymättömyyteen: ns. Flex-toimistokonseptissa (ei omaa työpistettä) meluongelmat olivat yleisimpiä. Huoneakustiikan suunnitteluun tuleekin kiinnittää erityistä huomiota avo- ja Flex-toimistojen suunnittelussa, lämpöoloihin sen sijaan kaikissa toimistotyypeissä, Valtteri Hongisto Turun ammattikorkeakoulusta kertoo.
Projektissa tehtiin myös Case Martela -tutkimus Martelan pääkonttorista, joka muutti puolta pienempiin toimistotiloihin vuonna 2022. Tavoitteena oli selvittää, miten joustavaan toimistoon tottuneet työntekijät kokevat ylibuukatun, joustavan ja tilatehokkaamman toimiston ja miten tilojen fysikaaliset ominaisuudet voisivat selittää kokemuksia.
– Tutkimuksessa todettiin, että vaikka toimiston pinta-ala puolittui, tyytyväisyys toimitiloihin parani mm. puheyksityisyyden, ääniympäristön ja lämpöolosuhteiden osalta. Tähän lienee syynä äänieristävien neuvottelutilojen määrän merkittävä kasvu ja julkisivun parempi lämmöneristävyys. Työtilojen toimivuuteen oltiin entistä tyytyväisempiä, Hongisto kertoo.
– Henkilöstön tarpeiden mukaan räätälöity, sisäympäristöltään laadukas ja joustava monitilatoimisto on kannattava investointi työntekijälle ja työnantajalle. Toimitilakustannusten pienentäminen tukee myös kestävää kehitystä, Hongisto sanoo.
Valaistuksesta saatavan tiedon hyödyntäminen
Valaistuksella on tärkeä rooli sisäolosuhteiden kannalta – miten tila koetaan. Valaistuksesta saatavaa dataa voidaan hyödyntää mm. valaistuksen parantamiseen, energian säästämiseen sekä tilankäyttäjien hyvinvoinnin lisäämiseen.
– Valaistuksenohjauksen EN Standardin mukaan valaistuksen tulee olla mukautettavissa todellisiin käyttäjätarpeisiin, ja joissakin tapauksissa valotasoa tulisi myös voida nostaa, joissakin tapauksissa laskea, Henri Juslén Helvar Oy:stä kertoo.
Valaistus ja valaistuksenohjaus tarvitsee sensoreita. Valaistuksessa sensorien tehtävänä on kytkeä valot päälle ja pois sekä pitää haluttua valotasoa. Kaksi yleisintä sensorityyppiä karkeasti jaoteltuna ovat valaisinpohjaiset ja alueelliset sensorit.
Sensoreista saatavalla historiadatalla, hetkellisellä datalla ja ennustedatalla on Juslénin mukaan kaikilla omat käyttötarkoituksensa: Historiadatan avulla voidaan tehdä raportteja ja kirjoittaa suosituksia, hetkellisen datan avulla voidaan tehdä ns. hälytyksiä meneillään olevasta ja ennusteiden avulla voidaan antaa ennakoivia tietoja ja mahdollisesti varoituksia erilaisille järjestelmille.
– Valaistuksen näkökulmasta haluamme tietenkin hyödyntää sensoridataa siihen, että valaistus toimii paremmin, käyttää vähemmän energiaa ja tukee tilankäyttäjien hyvinvointia. Samaa sensoridataa voidaan kuitenkin hyödyntää myös muissa tehtävissä, rakennuksen muissa järjestelmissä, Juslén tähdentää.
Teksti: Anna Merikari
Artikkelikuva: iStock.
Lue lisää: