Viime kesänä kehitetyssä ratkaisussa seurataan rakentamista alusta loppuun ja annetaan hyvin suoritetusta työstä VTT:n myöntämä sertifikaatti, joka tavallaan takaa rakentamisen ja myös sisäilmaston laadun. Toiminta täydentää saman yhtiön laajasti harjoittamaa henkilö- ja tuotesertifiointia. Uuteen toimintaan liittyvistä tavoitteista kertoo sertifiointia hoitava erityisasiantuntija Mikko Saari.
– Tämä uusi Terve talo -sertifiointi tähtää siihen, että talossa on terveellinen, turvallinen ja viihtyisä sisäilmasto. Rakennuksessa on tällöin toimivat ja kestävät rakenteet sekä talotekniset ratkaisut. Lisäksi rakennus sopii suunniteltuun käyttöön ja käyttäjille on annettu riittävä opastus rakennuksen oikeaan käyttöön ja ylläpitoon, Saari toteaa.
Uusi Terve talo -sertifikaatti koskee siis rakennuksen suunnittelua, rakentamista ja käyttöönottoa sekä laadunvalvontaa. Se voidaan myöntää pientalojen ja muiden asuinrakennusten lisäksi esimerkiksi toimisto- ja liikerakennuksille sekä opetus- ja päiväkotirakennuksille. Sertifioitavat tuotteet ovat joko rakennuksia tai niiden konsepteja. Mikäli sertifiointi koskee Terve talo -konseptia, niin sertifikaatin haltija vastaa siitä, että sertifiointivaatimukset täyttyvät konseptin mukaisen rakennuksen toteutuksen eri vaiheissa. Tällöin voidaan toteutettua rakennusta kutsua VTT:n sertifioiman konseptin mukaiseksi.
– Nämä sertifiointivaatimukset koskevat rakennuksen sisäilmastoa, rakennusmateriaalien puhtautta, talotekniikan toimivuutta, rakenteiden lämpö- ja kosteusteknistä toimivuutta, rakentamisen laadunhallintaa ja -varmistusta sekä rakennuksen käyttöönottovaihetta.
Sisäilmastovaatimukset luokituksen mukaan
Sertifioinnin sisäilmastovaatimukset perustuvat pääosin Sisäilmastoluokitus 2008 -vaatimuksiin.
Sisäilmastotavoitteita asetetaan seuraaville sisäilmaston osa-alueille:
• Lämpöolosuhteet
• Ilman laatu
• Ääniolosuhteet
• Valaistus
• Rakennusmateriaalien päästöt
• Ilmanpitävyys
• Ilmanvaihto
• Epäpuhtauksien kulkeutuminen
Mukana ovat tietenkin myös seuraavat energiatehokkuusvaatimukset:
• Rakennuksen lämpöhäviö ja E-luku
• Rakennuksen vaipan ominaislämpöhäviö
• Ilmanvaihtojärjestelmä
Mikko Saari kertoo, että kyselyitä aiheesta on tullut jonkin verran.
– Kovin aktiivista markkinointia emme ole vielä käynnistäneet, marraskuussa pidetään puolenpäivän ilmainen seminaarin aiheesta.
Mahdollisina asiakkaina hän näkee rakennuttajat, rakennusliikkeet, talotoimittajat, myös niiden osittaiset toimitukset sekä myös insinööritoimistot, jotka haluavat sertifioida oman terve talo konsultointi- ja projektinjohtopalvelunsa.
Sertifiointi ei kata käyttövaihetta
Valmistuneen talon keskeisiin vaatimuksiin kuuluu olosuhteiden pysyminen toivottuina. Sertifioija ei kuitenkaan seuraa olosuhteita jatkuvasti eikä tee yksittäismittauksia olosuhteista tai jostain vastaavasta. Mikko Saari painottaa, että sertifiointi kattaa suunnittelun, rakentamisen ja käyttöönoton. Kuten rakentamismääräyksetkään, sertifiointi ei siis koske käyttöä. Sertifikaatin saannin ehtona on kuitenkin laadunvalvonta, jota VTT valvoo vuosittaisilla käynneillään. Huomattava osa tuoteteollisuudesta on jo nyt VTT laadunvalvonnan piirissä CE -merkintöjen ja tyyppihyväksyntöjen takia. Laadunvalvonnassa käydään läpi muiden asioiden lisäksi reklamaatiot.
– Tarvittaessa tarkastetaan jokin toteutettu kohde. Jos niiden tai muiden kokemusten/tietojen perusteella vaikuttaa, että sertifiointivaatimukset eivät toteudu, voidaan sertifikaatin haltija velvoittaa korjaamaan tilanteen, Mikko Saari korostaa.
Tarvittaessa sertifikaatti voidaan peruuttaa määräajaksi ja pahimmassa tapauksessa peruuttaa kokonaan. Menettely yleensä toimii ja ratkaisu löydetään.
Sertifiointi on raskas ja maksaa
Mutta voisiko tällainen melko raskas menettely, sertifiointi, tulla jatkossa yleiseksikin ratkaisuksi?
Mikko Saari toteaa, että sertifiointivaatimukset pitävät sisällään esimerkiksi työvaiheiden valvonnan. Muita keinojakin tietysti voi olla.
– Kokemusten perusteella näyttää kuitenkin siltä, että yksittäiset temput eivät riitä, jos kokonaisuuden hallinta ei ole hanskassa. Usein esimerkiksi työmaan paperit kyllä ovat kunnossa, mutta niiden mukaan ei toimita.
– Olemme harkinneet myös erillistä sisäilman laatusertifikaattia. Se laadittaisiin esimerkiksi asiakirjojen, materiaalitietojen ja mittausten perusteella. Sen ongelma on, että vaikka se kuvaa tilannetta jossain rakentamisen tai käytön vaiheessa, tarvitaan myös tieto siitä, miten tähän on päästy. Eli se kaunis ajatus, että tee miten teet, kunhan lopputulos täyttää vaatimukset, ei päde terveen talonkaan tekemiseen, Saari painottaa.
Sertifiointimenettely ei sinänsä ole raskas, jos yrityksellä on laatuasiat sekä tuotantoon ja rakentamiseen liittyvät prosessit kunnossa.
– Sertifikaatti voidaan myös antaa konseptille, jonka perusteella voidaan tehdä vaikka 1000 tervettä taloa. Sertifioinnin kustannukset ovat tällöin suhteessa vähäiset, Saari toteaa lopuksi.
Esko Kukkonen