Tutkimustulosten mukaan erilaiset psykologiset tekijät, kuten terveysahdistus, vaikeudet tunteiden ja niihin liittyvien kehon reaktioiden tunnistamisessa tai heikko elämänhallinta lisäävät selittämättömien hengitysoireiden ja runsaan terveyspalvelujen käytön todennäköisyyttä.
Arviot toiminnallisista hengitysoireista ja niiden esiintyvyydestä ovat tutkijoiden mukaan vaihdelleet suuresti. Asiaa selvitettiin suomalaisessa tutkimuksessa vertailemalla koko väestöä edustavassa aineistossa itse koettujen hengitysoireiden, objektiivisesti mitatun keuhkojen toiminnan sekä erilaisten psykologisten tekijöiden välistä yhteyttä.
Väestöllä on paljon hengitysoireita ilman selvää syytä
Väestöstä oli tutkimuksen mukaan jopa 26 %:lla hengitysoireita (yskää, limaisuutta tai hengenahdistusta) ilman, että heillä havaittiin poikkeavia arvoja keuhkojen tilavuutta ja toimintaa mittaavassa spirometriatutkimuksessa. Psykologisia tekijöitä – kyvyttömyyttä tunnistaa tunteita ja niihin liittyviä kehoreaktioita (aleksitymiaa), terveysahdistusta (huolta sairaudesta) ja elämänhallintaa (koherenssia) – selvitettiin taas kyselyllä. Kun analyysistä suljettiin pois ne, joilla oli joko lääkärin toteama hengityselinsairaus tai vakava mielenterveydenhäiriö, havaittiin, että nämä psykologiset tekijät liittyivät merkitsevästi lääketieteellisesti selittämättömiin hengitysoireisiin.
Psykologiset tekijät selittivät myös merkittävästi lisääntynyttä terveyspalvelujen käyttöä. Hengitysoireita kokevat mutta spirometriatuloksiltaan normaalit käyttivät terveyspalveluja enemmän kuin oireettomat. Tämä ero väheni 43 %, kun analyysissä huomioitiin psykologiset riskitekijät.
– Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että sisäsyntyinen psykologinen haavoittuvuus voi selittää merkittävän osan lääketieteellisesti selittämättömistä, toiminnallisista hengitysoireista. Tämä tulisi huomioida potilaiden hoidossa ja hoitopolkuja rakennettaessa, kertoo tutkimusprofessori Tiina Paunio Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ja Helsingin yliopistosta.
Takana on laaja tutkimusaineisto
Tutkimus tehtiin THL:n, Työterveyslaitoksen ja Helsingin yliopiston yhteistyönä. Aineistona käytettiin THL:n vuonna 2000 keräämää Terveys2000 -kyselyä, johon oli vastannut yhteensä 7419 henkilöä. Heistä 6185:stä oli tietoa hengitystieoireista, spirometriatuloksista sekä lääkärin toteamista sairauksista. Tutkimuksen luonteesta johtuen suoraa syy-seuraussuhdetta psykologisten tekijöiden ja hengitysoireiden välillä ei voitu osoittaa, mutta tulokset lisäävät ymmärrystä hengitysoireista ilmiönä ja auttavat ohjaamaan jatkotutkimusta oikeille alueille.
Tutkimus: Selinheimo S, Vasankari T, Jokela M, Kanervisto M, Pirkola S, Suvisaari J, Paunio T. The association of psychological factors and healthcare use with the discrepancy between subjective and objective respiratory-health complaints in the general population. Psychol Med. 2018 Mar 20:1-11. doi:10.1017/S0033291718000582 ,on julkaistu arvostetussa kansainvälisessä psykologian lehdessä Psychological Medicine.
Lisätietoja tutkimusprofessori (THL) ja psykiatrian professori (HY) Tiina Paunio tiina.paunio(at)helsinki.fi ja vieraileva tutkija (THL), tohtorikoulutettava (HY) ja työterveyspsykologi (TTL), Sanna Selinheimo sanna.selinheimo(at)ttl.fi sekä keuhkosairauksien erikoislääkäri, dosentti Tuula Vasankari, pääsihteeri (Filha ry) ja työelämäprofessori (TY) ,tuula.vasankari(at)filha.fi.