Oppaan laatimiseen osallistui ilmanvaihto- ja sisäilma-alan käytännön asiantuntijoita, joiden panos katsastusoppaan laatimisessa oli ensiarvoisen tärkeä. Katsastusoppaan laatimista ohjasi yli-insinööri Timo Lahti ympäristöministeriöstä.
Hyvin toimiva ilmanvaihto ja terveelliset sekä viihtyisät tilat kulkevat käsikädessä. Sen vuoksi on tärkeää, että tiloja palveleva ilmanvaihtojärjestelmä on kunnossa, toimii suunnitelman mukaisesti ja on puhdas. Ilmanvaihtojärjestelmän kunto, sen oikea toiminta ja puhdistustarve tulisikin tarkastaa säännöllisin välein tehtävillä katsastuksilla.
Katsastuksessa ilmanvaihtojärjestelmän kunto, toiminta ja puhtaus arvioidaan pääasiassa aistinvaraisesti havainnoiden. Jos tarkastuksessa havaitaan vikoja tai puutteita, ne kirjataan katsastuspöytäkirjaan joko korjauskehotuksena tai huomautuksena. Korjauskehotuksena kirjattujen vikojen korjaus tarkastetaan uusintakatsastuksessa. Huomautuksena kirjatut viat tarkastetaan seuraavassa määräaikaiskatsastuksessa. Hyväksytystä katsastuksesta laaditaan katsastustodistus, joka voidaan laittaa kiinteistön käyttäjien nähtäville.
Ilmanvaihdon katsastus alkaa pätevän katsastajan valinnalla ja katsastuksen tilaamisella. Tilaaja toimittaa kohteen asiakirjat katsastajalle ja selvittää katsastukseen tarvittavat asiat ennen katsastusta pidettävää aloituskokousta. Katsastukseen sisältyy kohdekierros, johon kuuluu käynti ilmanvaihtokonehuoneissa ja huonetiloissa sekä tarvittaessa myös vesikatolla. Katsastuksen laajuuteen vaikuttavat ilmanvaihtojärjestelmien tyyppi, ilmanvaihtokoneiden määrä sekä huonetilojen ja päätelaitteiden määrä. Ilmanvaihtojärjestelmien kunto kirjataan järjestelmäkohtaisesti katsastuspöytäkirjaan. Katsastus päättyy loppupalaveriin ja tulosten esittelyyn tilaajalle. Katsastuksessa laadittu katsastuspöytäkirja ja -todistus tallennetaan kiinteistönpitokirjaan.
Katsastusoppaassa on esitetty ilmanvaihtojärjestelmän katsastuksen sisältö ja kulku, katsastukseen tarvittavat mittauslaitteet, kunnon arviointi, katsastusvälit, katsastajan osaamisvaatimukset ja laadunvarmistusmenettely. Oppaassa on ohjeet erilaisten ilmanvaihtojärjestelmien katsastusta varten. Oppaan liitteenä on ohjeet katsastuksen tilaajalle ja katsastajalle sekä esimerkit katsastuspöytäkirjasta ja -todistuksesta. Oppaassa on liitteenä myös tarkastuslistat katsastuksen tueksi.
Laadittua katsastusopasta kokeiltiin kuuden kaupungin rakennuksissa keväällä 2022. Katsastettavia kiinteistöjä oli yhteensä yksitoista. Katsastusten tekemiseen osallistui kahdeksan yritystä, jotka toimivat LVI-urakoinnin ja -konsultoinnin sekä kiinteistön ylläpidon tehtävissä. Ilmanvaihdon katsastuksissa vain yhden katsastetun kiinteistön ilmanvaihtojärjestelmät läpäisivät katsastuksen ilman korjauskehotusta. Yleisimpiä havaittuja vikoja olivat tulo- ja poistoilmavirtojen epätasapaino, poistoilmaventtiilien likaantuminen, lumen pääsy tuloilmakoneeseen ja -suodattimiin, erillispoistojen käynnistyspainikkeiden ohjauksen toimimattomuus ja virheelliset tiedot automaation näytöllä, mm. säätöpeltien asento.
Ilmanvaihdon katsastus on laajempiin tutkimuksiin ja mittauksiin verrattuna nopea ja kustannustehokas ilmanvaihdon tarkastusmenettely. Kiinteistön omistaja saa katsastuksessa tiedon ilmanvaihdon kunnosta, toiminnasta ja puhdistustarpeesta. Ilmanvaihdon katsastusopas on tarkoitettu käytettäväksi erityisesti julkisten rakennusten, kuten opetusrakennusten, päiväkotien ja toimistorakennusten, ilmanvaihdon katsastuksissa. Katsastuksesta saatavaa tietoa voidaan hyödyntää myös sisäilmaongelmien ratkaisussa ja energiatehokkuuden parantamisessa.
Ilmanvaihdon katsastuksen sujuvuuden takia on suositeltavaa, että katsastuksen tekee kaksi henkilöä. Ilmanvaihdon katsastus voidaan tehdä ilmanvaihtokanavien puhdistuksen ja ilmavirtojen säädön yhteydessä. Ilmanvaihdon katsastus perustuu vapaaehtoisuuteen, eikä sen tekemiseen ole viranomaissäädösten mukaista velvoitetta.
Teksti:
Rauno Holopainen, Metropolia Ammattikorkeakoulu
Olli Seppänen, FINVAC ry
Kuvat: Rauno Holopainen, Metropolia Ammattikorkeakoulu