Kesän sisälämpötila ei ole vain olosuhde- ja viihtyisyyskysymys. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvityksen mukaan kesän 2018 hellejakso aiheutti 380 ennenaikaista kuolemaa. Jos tämä luku suhteutetaan palokuolemiin, joita on keskimäärin noin 80 per vuosi, niin hellejaksojen aiheuttamien kuolemien lukumäärää ei voida pitää pienenä. Palokuolemien lukumäärä on saatu erilaisten toimien seurauksena pienenemään muun muassa lainsäädännön muutosten ja viranomaisten parantuneen turvallisuusviestinnän avulla. Vastaavaa viranomaishuomiota kesän korkeista sisälämpötiloista ei ole vielä saatu.
Rakennusten sisälämpötilalla on merkittävä vaikutus terveyteen ja viihtyvyyteen. Helteiden terveyshaitat ja ennenaikaiset kuolemat kohdistuvat erityisesti ikääntyneisiin ja pitkäaikaissairaisiin, sillä nämä ihmisryhmät viettävät suuren osan ajastaan sisällä, joko kotonaan tai hoitolaitoksissa.
Parhaiten rakennusten kesän sisälämpötilan hallintaan voidaan vaikuttaa uuden rakennuksen suunnittelun alkuvaiheessa. Siksi vuoden 2012 energiamääräysten energiaselvityksessä on luvansaannin edellytyksenä ollut kesäsisälämpötilatarkastelu. Suunnittelun alkuvaiheessa voidaan vaikuttaa mm. rakennuksen suuntaukseen, aukotusten määrään ja ikkunan lasituksen arvoihin sekä rakennuksen sisä- ja ulkopuoliseen aurinkosuojaukseen, joilla on keskeinen merkitys kesän sisälämpötilan hallinnassa. Kun edellä mainitut asiat otetaan huomioon, voidaan rakennuksen kesäsisälämpötilojen hallinta hoitaa energiatehokkaasti ja jopa ilman jäähdytysjärjestelmää.
Energiaselvityksen kesäsisälämpötilatarkastelu ei kuitenkaan korvaa tai vähennä myöhempien suunnitteluvaiheiden sisäilmastosuunnittelun tarvetta ja merkitystä. Sisäilmastosuunnittelulla varmennetaan, että tilojen olosuhteet täyttävät tilan käyttötarkoituksen ja suunnitellun käytön mukaiset tarpeet.
Yleisesti luullaan, että pienentyneet lämpöhäviöt ovat suurin syy kesän korkeisiin sisälämpötiloihin. Isoin vaikutus on kuitenkin aurinkokuormalla ja siltä suojautumisella erityisesti passiivisin keinoin, kuten ikkunalasituksen valinnalla, markiisein, lipoin ja kaihtimin. Lämpöhäviöitä lisäämällä ei ylilämpenemisestä päästä eroon.
Olemassa olevissa rakennuksissa keinot sisälämpötilojen hallintaan ovat paljon rajoitetummat kuin uuden rakennuksen suunnittelussa. Toimeen on tultava saatavilla olevilla keinoilla. Tärkeintä on muistaa aamulla kotoa lähtiessä sulkea kaihtimet täysin kiinni ja käyttää ikkunatuuletusta, jos ulkona on viileämpää kuin sisällä. Myös sisäisiä kuormia tulisi välttää, ja esimerkiksi pesuhuoneen lattialämmitys tulisi helteillä sulkea. Ja jos rakennuksessa on koneellinen ilmanvaihto, sitä tulisi tehostaa.
Kirjoittaja:
Mika Vuolle
Equa Simulation Finland Oy
Sisäilmayhdistyksen hallituksen jäsen