Ilmakehän pienhiukkaset (PM2,5) ovat teollisuusmaissa ympäristön suurin terveyteen vaikuttava tekijä. Pienhiukkasilla tarkoitetaan hiukkasia, joiden aerodynaaminen halkaisija on alle 2,5 µm
(µm = millimetrin tuhannesosa) mukaan lukien alle 0,1 µm:n ultrapienet hiukkaset ja ns. kertymähiukkaset, jotka ovat halkaisijaltaan 0,1–1 µm.
Pienhiukkasten lähteet ovat useimmiten ulkona, mutta niille altistutaan pääosin sisätiloissa, sillä ne kulkeutuvat ilmanvaihdon mukana helposti sisätiloihin, joissa vietämme valtaosan ajastamme. Suomessa ulkolähteistä merkittävimpiä ovat ulkomaisen kaukokulkeuman lisäksi puun pienpoltto ja liikenteen päästöt. Sisälähteitä ovat muun muassa tupakansavun ja kynttilän polton epäpuhtaudet, ruuan valmistus, ihminen, huonepöly, rakenteet, sisustus ja mikrobit.
Pienhiukkasten oletetaan olevan terveydelle haitallisimpia, koska ne kulkeutuvat syvälle hengitysteihin ja osa hiukkasista tai niiden sisältämistä aineista siirtyy myös verenkiertoon. Asumisterveysasetuksen mukaan pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuus sisäilmassa saa vuorokauden pituisen mittauksen aikana olla enintään 25 µg/m3.
– Pienhiukkasten pitoisuus ja ulko-sisäsuhde lisättiin Sisäilmastoluokituksen vuoden 2018 päivityksessä sisäilman laadun tavoitearvoihin. Tavoitteiden saavuttaminen vaatii riittävää tuloilman suodatusta, kertoo Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja Mervi Ahola.
Polttaminen lisää sisäilman pienhiukkaspitoisuuksia
Pienhiukkasia muodostuu mm. palamisreaktion seurauksena luonnon tapahtumissa, esimerkiksi metsäpaloissa ja tulivuorenpurkauksissa, mutta myös ihmisen oman toiminnan seurauksena, kuten puuta tai kynttilöitä poltettaessa.
Kotitalouksien puun pienpoltto on suurin primaaristen pienhiukkasten lähde Suomessa. Primaarihiukkaset ovat ilmaan suoraan hiukkasmuodossa päästölähteestä päässeitä hiukkasia, kun taas sekundaarihiukkaset muodostuvat vasta ilmakehässä. Puun polttaminen pienissä tulisijoissa on viime vuosina lisääntynyt haja-asutusalueilla sekä kaupunkien ja taajamien pientaloalueilla. Tämä on seurausta pääsiassa muiden lämmitysmuotojen kohonneista hinnoista. Samalla puunpoltosta aiheutuneet päästöt ovat lisääntyneet selvästi.
Polttoperäiset pienhiukkaset voivat huonontaa merkittävästi sisäilman laatua. Oman ja lähinaapuruston puulämmityksen savut kulkeutuvat talvikaudella ulkoa sisäilmaan talon rakenteissa olevien aukkojen ja ilmanvaihdon kautta tai suoraan omasta tulisijasta. Erityisesti puun epätäydellinen palaminen aiheuttaa suuria päästöjä.
Puuta poltetaan lähinnä iltaisin ja viikonloppuisin, jolloin suuri osa perheenjäsenistä on kodin sisätiloissa. Tällöin toistuvan altistumisen todennäköisyys on korkea ja altistuminen kohonneille, terveydelle haitallisten epäpuhtauksien pitoisuuksille voi kestää useita tunteja, ennen kuin ilmanvaihto palauttaa sisäilman laadun ennen puunpolttoa olleelle tasolle.
Kynttilöiden poltto sen sijaan liittyy usein ihmisten kohtaamisiin, jolloin kynttilöiden äärellä oleskellaan. Isot, runsaasti savuttavat kynttilät tuottavat enemmän epäpuhtauksia kuin pienet, ilman savuttamista palavat tuikut, ja pienhiukkasia muodostuu erityisesti epätäydellisestä palamisesta.
Runsas kynttilänpoltto saattaa nostaa pienhiukkasten määrän jopa yli tunnin ajaksi vähintään vilkkaan liikenneympäristön pitoisuuksien tasolle, jos kynttilä sammutetaan puhaltamalla tai jos se savuttaa huonon laadun tai ilmavirtauksen seurauksena.
Lue lisää:
Puulämmittäjän ja muiden asukkaiden altistuminen kodin sisätiloissa tulisijojen ja saunankiukaan käytön aikana (Pekka Taimisto, Taina Siponen ja Raimo O. Salonen)
Maltillisen kynttilänpolton välittömät vaikutukset omakotitalon sisäilman ja toimistotalon työhuoneen hiukkaspitoisuuksiin (Kari Pasanen, Pekka Taimisto ja Raimo O. Salonen)
Monenlaisia terveyshaittoja
Ihmisten keuhkoihinsa hengittämät pienhiukkaset aiheuttavat monenlaisia terveysvaikutuksia lievistä ärsytysoireista sydän- ja hengityssairauksien pahenemiseen. Huomattava osa sisäänhengitysilman pienhiukkasista tarttuu hengityselinten eri osiin. Yleisimpiä hengityselimistön terveyshaittoja ovat ärsytysoireet, kuten kurkun ja silmien kutina, nuha ja yskä. Pienhiukkaset ovat haitallisia myös sydän- ja verenkiertoelimistölle. Herkimmin reagoivat hengityselinsairaat ja pienet lapset sekä vanhukset.
– Hiukkasille ei ole pystytty määrittämään terveydelle turvallista altistumisen alarajaa. Haitallisimpina pidetään epätäydellisestä palamisesta syntyviä hiukkasia, Hengitysliiton sisäilma-asiantuntija Kirsi Säkkinen sanoo.
Terveyshaittojen kannalta ratkaisevaa onkin, kuinka kauan ihminen altistuu korkeille hiukkaspitoisuuksille. Jo lyhytaikainenkin altistuminen voi lisätä hengitystieinfektioita ja pahentaa hengityselinsairauksia. Erityisesti vuosia tai vuosikymmeniä kestänyt pitkäaikainen altistuminen on erityisen haitallista terveydelle.
– On arvioitu, että pienhiukkaset aiheuttavat Suomessa vuositasolla jopa 1 600–4 000 ennenaikaista kuolemaa, Säkkinen toteaa.
Altistumiseen voi itse vaikuttaa
Ihminen voi omalla toiminnallaan vaikuttaa merkittävästikin hengittämänsä sisäilman laatuun.
– Sisätilojen pienhiukkaspäästöihin voi itse vaikuttaa mm. välttämällä tupakointia sisätiloissa, polttamalla harkiten kynttilöitä, käyttämällä liesituuletinta ruuanvalmistuksessa ja suosimalla siivouksessa pölyä sitovia menetelmiä, kuten nihkeäpyyhintää, Säkkinen sanoo.
– Lisäksi on tärkeää huolehtia rakennuksen hyvästä ilmanvaihdosta ja tuloilman suodatuksesta: Ilmanvaihdon tulee olla tasapainossa, ja ilmanvaihtojärjestelmä on syytä pitää puhtaana. Kun tuloilma suodatetaan, rakennus on tiivis ja rakennuksen paine-ero ulkoilmaan nähden pieni, epäpuhtauksien kulkeutuminen ulkoilmasta ja rakenteista on vähäistä, Säkkinen jatkaa.
Puun pienpoltosta syntyvään pienhiukkaspitoisuuteen voi vaikuttaa polttamalla kuivaa puuta puhtaasti:
– Kiinnitetään huomiota myös puun oikeaan polttotapaan sekä noudatetaan tulisijan valmistajan käyttöohjeita. Lisäksi tulisijat tulee nuohota säännöllisesti, Säkkinen ohjeistaa.
Entäpä missä määrin kynttilöitä voi polttaa turvallisesti?
– Kynttilöitä kannattaa polttaa harkiten ja miettiä, voiko tunnelman saada luotua vähemmällä kynttilämäärällä. Vähintäänkin on syytä varmistaa, että kynttilä palaa savuttamatta ja ilmanvaihto toimii. Kynttilän voi laittaa myös lyhtyyn parvekkeelle tai ulos, Säkkinen muistuttaa.
Teksti: Anna Merikari