Hyvin räväkän alun Sisäilmapajan toisen päivän antiin toi Työtehoseuran talonrakennusalan kouluttaja Matti Salo. Hän kertoi äsken laadituista selvityksistä, joiden mukaan talonrakennusalan koulutuksen aloitusmäärät laahaavat jäljessä. Rakennusalalla on siksi krooninen osaajapula. Rakennusliikkeet ovat myös usein tyytymättömiä tulijoiden valmiuksiin. Syitä tähän on monia. Valtionvarainministeriön Raksu-raportin mukaan muun muassa matematiikan opetusta on parannettava ja opettajien osaamistasoa nostettava. Työpaikkaohjaajakoulutus on järjestettävä helpoksi ja vaivattomaksi. Ulkomaalaiset opiskelijat tulee sitouttaa Suomen työmarkkinoille nykyistä paremmin. Salo korosti, että nuoriso ei näytä kiinnostuvan rakennusalasta, mikä on johtanut siihen, että alalle hakeutuvien määrä on ollut jo pitkään laskussa ja koulutuksen keskeyttäjien osuus on kasvussa. Salo totesi, että kaikki tämä tapahtuu samaan aikaan, kun rakentaminen on teknistymässä ja muun muassa rakennusfysiikan perusteiden osaaminen tulee entistä tärkeämmäksi. Sisäilmaongelmaisten uudisrakennusten välttäminen vaatii osaamista ja ongelmatalojen korjaaminen vielä enemmän.
– Mistä nämä osaajat saadaan, kysyi Salo.
– Kokonaisuuksien hahmottaminen ja digitalisaation asettamat vaatimukset olisi myös syytä olla paremmin hallussa. Valtiovaltakaan ei näytä oikein ymmärtäneen asiaa, vaikka ammatillisen toisen asteen koulutuksen reformi tulee voimaan ensi vuoden alusta. Tällä puolen voisi olla nyt oikea aika tehdä viisaita johtopäätöksiä.
Puhtautta ja laatua kehitetään
Aamupäivän muuta antia olivat Rambollin Tuula Ala-Ilomäen esitys puhtauden hallinnasta Porvoon keskuskeittiössä. Puhtaus on puoliruokaa, mutta puhtauden merkitys on suuri myös sisäilmanlaadulle, tuli selvästi esille.
– Puhtausluokan P 1 rakentaminen ja ilmanvaihtotyöt ovat haastavia, mutta onnistuvat, kun asiaan paneutuu. Oikea tiedottaminen ja asenne ratkaisevat paljon, korosti Ala-Ilomäki.
Tampereen teknillisen yliopiston Tero Marttila kertoi kehitteillä olevista tuoreista Terveen talon kriteereistä. Monilla toimijoilla on siihen jo omat konseptinsa, joilla on saavutettu hyviä tuloksia. Tavoite on saada tietous mukaan uusittaviin RT- kortteihin, jotta taso nousisi kaikkialla. Alan tutkimusta tehdään Marttilan mukaan tänään monella taholla. Pyrkimys on myös saada ”jokarakennuttajan” tietopaketti, jolla varmistettaisiin helposti saavutettava S 2 sisäilmaluokan tavoitetaso.
Kosteusongelmien välttämisessä arvokas aloite Kuivaketju 10 sai jälleen lisävalaistusta Rakentamisen laatu RALA ry:n Sami Saaren esityksessä. RALA onkin ottanut vetovastuun Kuivaketju 10 jatkojalostamisesta ja sähköistämisestä. Kuivaketju 10, alan keskeisten järjestöjen ja valtiovallan yhteinen laatuhanke järjestääkin alkutalvesta koko maata kiertävän ”roadshown”. Saari kertoi myös, että Kuivaketju 10 pyritään jatkossa saamaan myös helppokäyttöiseen digitaaliseen muotoon.
Vesa Pekkola Sosiaali- ja terveysministeriöstä kertasi pääkohtia muutama aika sitten ilmestyneestä Valviran asunnontarkastusohjeesta. Asunnontarkastus sekä etenkin altistumisen arviointi ovat vaativia tehtäviä kunnan viranomaisille. Asioiden hoidossa tärkeää koulutustasoa on päästy jo nostamaan ja ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttö on lisääntymässä. Mielenkiintoista oli myös kuulla, että täydentävä uusi vastaava ohje kouluille ja päiväkodeille on valmistelussa. Sen toivotaan valmistuvan ensi vuoden alkupuolella.
Asukkaatkin vaikuttavat sisäilman laatuun
Pajan seuraava sessio otti esille asukkaat ja heidän vaikutuksensa sisäilman laatuun. Edupolin asiakaspäällikkö Eija Lenkkeri kertoi näkemyksiään tulevista mahdollisista sisäilmaongelmista. Niitä voivat omalla käyttäytymisellään aiheuttaa monet erityisryhmät, kuten uusavuttomat, päihdeongelmaiset, vanhukset, eläintaloudet ja eri kulttuureista tulevat henkilöt. Etenkin tällaisiin ryhmiin kuuluville voi helposti tulla siivoamattomuus ongelmia, eläinten erite-ongelmia ja hajuja, oman hygienian laiminlyöntiä sekä kulttuuriin liittyviä poikkeavia toimintatapoja, jotka voivat puolestaan johtaa sisäilmaongelmiinkin. Hän esitteli erilaisia case-tapauksia ja päätti esityksensä arvioon, että näistä voi olla tulossa sisäilmaongelmien pommi.
Vanhoihin taloihin ja niiden senioriasukkaisiin liittyy myös usein sisäilmaongelmia, kertoi Vanhustyön keskusliiton korjausneuvonnan päällikkö Jukka Laakso. Heidän korjausneuvontansa pyrkii auttamaan usein puutteellisesti varustetuissa asunnoissa asuvia vanhuksia. Asunnoissa on monenlaista kohennettavaa esteettömyydestä ilmanvaihtoon ja sisäilmaan saakka. Paljon voidaan tehdä, mutta rahoitusta on usein vaikea järjestää.
Toisenlainen näkökulma asioihin oli museoviraston yliarkkitehti Sirkkaliisa Jetsosella. Hän korosti esityksessään vanhojen, yleensä arkkitehtonisilla arvoillaan suojeltujen, rakennusten erityisongelmia sisäilman laadun suhteen. Hän siteerasi muun muassa Museoviraston julkaisua viime vuodelta, jonka mukaan sisäilman laatutavoitteiden tulisi perustua kunkin rakennuksen ominaisluonteeseen ja erityispiirteisiin siten, että eri tyylisissä ja eri-ikäisissä rakennuksissa hyväksyttäisiin erilainen sisäilman laatu. Ongelmana on erityisesti painovoimainen ilmanvaihto ja sen säilyttäminen. Museovirasto julkaiseekin ensi vuonna korjauskortin” painovoimainen ilmanvaihto”, jonka painotus on hoidossa ja käytössä.
Jetsosen esitys sai tilaisuuden puheenjohtajan Jari Keinäsen sosiaali- ja terveysministeriöstä ottamaan kantaa ja korostamaan, että hyvä sisäilma ja ilmanvaihto on katsottu yleensä tehtävän ihmisiä eikä rakennuksia varten.
Uusia ratkaisuja tarvitaan
Pajan toisen päivän päätti rakentamisen ja rakennusten käytön tulevaisuutta kaavaileva sessio. Siinä käytiin läpi tietomallien muutostarvetta, kyberturvallisuutta ja jopa robottien käyttöä siivouksessa. Sitäkin kun oli Porvoossa kokeiltu, ei tosin kovin merkittävin tuloksin. Pajan loppupuolella käytiin myös paneelikeskustelu, jossa päivän esiintyjien lisäksi oli mukana tutkimusprofessori Anne Hyvärinen THL:stä. Siinä tulivat selvästi esille monet sisäilmaston hyvän laadun vaatimat muutostarpeet eri toiminnoissa.
Keskustelussa tuli esille esimerkiksi miten ongelmarakennukset pitää korjata ja kuinka kauan sellainen korjaus saa kestää? Pikaista korjaamista pidettiin tarpeellisena. Tässä on nykyhallituksen rooli ollut vähän ristiriitainen. Avustuksia on vähennetty ja alan koulutusta supistettu.
Esille tuli myös nykyistä laajempi mahdollisuus sanktioida kelvoton rakentaminen. nykyinen rakentamislainsäädäntö ei tällaista mahdollista riittävästi. Siihen liittyen voisi urakoitsijoillekin tulla laatusertifiointi.
Rakennusten käytön opetusta toivottiin myös kaikille peruskouluastetta myöten, jotta yhä teknisemmät rakennukset tulisivat kunnolla käytetyiksi. Digitaalisen tulevaisuuden haasteet nousivat myös vahvasti esille.
Pajan päätti kuopiolaisten Pertti Pasasen ja Anne Hyvärisen savonmurteinen esitys ja tervetulotoivotus ensi vuoden Sisäilmapajaan Kuopioon. Siellä on ainakin tarjolla tolokun sisäilmaa ja hilpeempää mieltä, jos oikein ymmärsin ja oikein kirjasin. Sinne vaan kaikki.
Sisäilmapaja10
Sisäilmapajoja on järjestetty useita vuosia eri paikkakunnilla ja kymmenes juhlapaja järjestetään Kuopiossa 14.-15.11.2018 otsikolla: TOLOKUN SISÄILIMOO – HILIPEEMPI MIELI
Sisäilmapajan järjestävät yhteistyössä: Sisäilmayhdistys, Itä-Suomen yliopisto, THL, Savonia ammattikorkeakoulu ja Kuopion kaupunki. Sisäilmapajan yhteydessä järjestetään myös sisäilma-aiheinen näyttely, johon näyttelytilaa voivat varata vain yhdistyksen jäsenet. Sisäilmapajan tarkempi ohjelma julkaistaan ja ilmoittautuminen aukeaa Sisäilmayhdistyksen sivuilla myöhemmin.
Kaikki Pajan esitykset on videoitu ja julkaistaan Sisäilmayhdistyksen omalla kanavalla lähiaikoina.
Esko Kukkonen