Työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen asiantuntijoiden pätevyyttä pitää kehittää, professori Tuula Putus korosti virkaanastujaisesitelmässään Turun yliopistolla.
Turun yliopiston työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen äskettäin nimitetty professori LKT Tuula Putus piti virkaanastujaisesitelmänsä marraskuun lopulla Turussa. Tuula Putus on pitkään toiminut muun muassa sisäilmastotutkijana. Hän tarkasteli alansa tulevaisuudennäkymiä ja lääkärien valmiuksia sisäilmastokysymysten hoidossa. Seuraavassa on lyhennelmä hänen virkaanastujaisluennostaan.
Esitelmässään Tuula Putus korosti tarvetta kehittää työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen piirissä toimivien asiantuntijoiden pätevyyttä. Työterveyshuolto on erittäin tärkeä osa koko terveydenhoitojärjestelmää. Se palvelee suurta osaa kaikista työikäisistä, eikä tule kovin kalliiksi. Sen kokemuksia voitaisiin enemmän käyttää myös terveydenhuollon suurissa uudistuksissa.
Mutta työterveyshuollon asiantuntijoiden, myös lääkäreiden koulutus on ollut tähän mennessä kovin heikkoa ja suorastaan laiminlyötyä. Tässä tilanteessa Turun yliopiston päätös perustaa työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professuuri on ollut esimerkillinen.
Tämä Turun yliopiston tarjoama mahdollisuus antaa toivoa myös alan tutkimuksen kehittymiselle. Kun valtion säästötoimien takia alan tutkimusta on ajettu alas, on tärkeää, että tutkimustyö Turussa kehittyy. Siellä on siihen luonnollisia edellytyksiä, mutta tarvitaan paljon aktiivisuutta ja hyviä yhteyksiä ulkomaiden tutkimuskeskuksiin. Tuula Putus toivoo, että näihin haasteisiin voitaisiin Turussa vastata tuloksellisesti.
Putus kiirehti myös mahdollisen sisäilmastoklinikan perustamista Turun yliopiston yhteyteen. Tavoitteena voisi olla saada tällainen klinikka jokaiseen lääketieteellistä opetusta antavaan yliopistoon.
Työterveyshuoltoon ja ympäristölääketieteeseen kannattaa panostaa
Virkaanastujaisesitelmässään Tuula Putus sanoi terveydenhuoltojärjestelmän olevan sote-uudistuksen myötä murroksessa.
- Uudistukseen liittyen on työterveyshuolto jatkossa järjestettävä. Ennalta ehkäisevä työterveyshuolto on lakien ja valtioneuvoston päätösten säätelemä työterveyshuollon osa, joka työnantajan on pakko järjestää. Siihen liittyvä sairaanhoito ja sen laajuus sen sijaan on vapaaehtoinen ja siitä neuvotellaan aina työterveyshuollon sopimuksia uusittaessa, Putus sanoi.
Työterveyshuolto hoitaa pääosan työikäisten kansalaisten eli noin kolmen miljoonan kansalaisen perusterveydenhuollosta. Jos työterveyshuollossa ei olisi sairausvastaanottoja, jonot terveyskeskuksissa olisivat vielä nykyistä pidempiä ja yksityisvastaanottoja käytettäisi vielä aikaisempaa enemmän.
Työterveyshuolto ei tule kalliiksi
Työterveyshuoltojärjestelmää on moitittu kalliiksi. Kuitenkin työterveyshuollon kustannukset ovat vain 4 % terveydenhuollon kokonaismenoista ja vuosittaiset kustannukset ovat noin 420 euroa työntekijää kohti vuodessa. Tämä on vain hiukan enemmän kuin yhden poissaolopäivän hinta.
Työterveyshuollossa toimivien henkilöstöryhmien koulutustaso on määritetty asetuksessa. Työterveyshuollon perehdyttävää koulutusta annetaan myös Turun yliopistossa.
Putus painotti, että sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän uudistuksen yhteydessä ei työterveyshuoltoa tule suin päin romuttaa, koska siinä on paljon hyvin toimivia osia, joista voidaan ottaa oppia muuta terveydenhuoltoa parannettaessa ja palveluja virtaviivaistettaessa.
- Erityisen oudolta kuulostaisi työterveyshuollon keskittyminen pelkästään ennaltaehkäisyyn. Lääkärin ammattiin liittyy voimakkaasti potilastyö, diagnostiikka ja hoito sekä kuntoutus. Jos työterveyslääkärin asiakas on vain yritys, on vaarana, että etäännymme entisestään työntekijästä, ihmisestä ja potilaasta. Jos keskittyisimme vain ennaltaehkäisevään työhön, työperäisten sairauksien ja ammattitautien varhainen toteaminen ja diagnostiikka voisi vaarantua, Putus sanoi.
- Työterveyslääkäreiden kliinisiä taitoja ja osaamista tulisi kuitenkin tulevaisuudessa entisestään parantaa. Vuosittain todettavat yli 6000 uutta ammattitautia osoittavat, ettemme ennaltaehkäisevässäkään työssä ja varhaisessa kliinisessä diagnostiikassa ole onnistuneet kovin hyvin.
Työterveyshuolto on kasvava erikoisala
Työterveyshuolto on yleislääketieteen ohella voimakkaimmin kasvava erikoisala. Työssä olevat erikoislääkärit ikääntyvät ja jäävät vähitellen eläkkeelle. Meillä on kasvava pula työterveyshuollon erikoislääkäreistä ja väestöpohjaan suhteutettuna suurin pula on juuri Lounais-Suomen alueella. On hyvä muistaa, että valtioneuvoston asetus edellyttää kokoaikaisesti työterveyshuollossa työskentelevien lääkärien olevan työterveyshuollon erikoislääkäreitä tai heidän tulee olla erikoistumassa työterveyshuoltoon.
Erikoistumisen pullonkaula on ollut pula eräistä erikoistumispaikoista. Aikaisemmin erityisesti Työterveyslaitoksen koulutusjaksoille jouduttiin jonottamaan. Jonotilannetta pahensi entisestään se, että Työterveyslaitos lopetti koulutuksen antamisen kokonaan Turussa muutama vuosi sitten. Yliopiston ja TYKSin yhteistyön avulla ammattitautipoliklinikka saatiin uudelleen käyntiin sairaalan oman rekrytoinnin avulla ja Työterveyslaitoskin tuli uudelleen toimintaan mukaan.
Työterveyslaitoksen yhteistoimintaneuvotteluista ja suurista leikkauksista huolimatta työterveyshuollon koulutus näyttää jatkuvan toistaiseksi Turussa. Muilta erikoisaloilta on kuitenkin aiempaa vaikeampi saada reunakoulutusta.
- Uskon, että muut erikoisalat hyötyisivät työterveyslääkärin työelämää ja ammattien riskejä koskevasta erityisosaamisesta, joten yhteistyön tiivistäminen kliinisille erikoisaloille hyödyttäisi kaikkia, Putus sanoi.
Kliiniseen opetukseen on panostettava
Jos lääketieteen perusopetuksessa olisi mukana työterveyshuollon kliininen opettaja, tämä tarjoaisi uuden näkökulman myös kandidaattien kliiniseen opetukseen monilla eri erikoisaloilla. On vaarana, että työelämän vaikutus sairauksien syntyyn ja hoitoon opitaan vasta aivan opintojen loppuvaiheessa, käytännön työssä tai ei lainkaan. Potilaan polkua sujuvoittaisi, jos työn riskit ja työn muokkaamisen mahdollisuus otettaisi huomioon kaikissa sairauksissa, hoidossa ja kuntoutuksessa.
- Tulevaisuuden työterveyshuollon toteuttamisessa digitalisaatio ja uudet eHealth -sovellukset tarjoavat huikeita mahdollisuuksia työn tehostamiseen ja sujuvoittamiseen. Työn ja työntekijän sähköinen monitorointi mahdollistavat altistumisen ja vasteiden mittaamisen sovelluksilla, jotka ovat halpoja, käyttäjäystävällisiä ja tarkkoja. Lääkärit ovat vain kovin hitaita ottamaan käyttöön uusia järjestelmiä, Putus totesi.
Tulevaisuudessa muutos on nopeaa
Tulevaisuuden haasteita ovat työn ja työympäristöjen nopea muuttuminen, epätyypilliset työsuhteet, pätkätyö, etätyö sekä työttömyys. Työllistymiskyvyn tukeminen työelämän murroksissa on tärkeä haaste, johon vasta haetaan hyviä ratkaisuja.
Työterveyslääkärin ja asiakkaan eli vanhanaikaisesti sanottuna potilaan välisen kontaktin säilyttäminen työnantajien ja paikkakuntien vaihtuessa olisi mahdollista vaikkapa internet-vastaanottojen avulla. Luottosuhde tutun lääkärin ja potilaan välillä voisi olla ratkaiseva tuki tilanteissa, kun kaikki muu ihmisen elämässä järkkyy.
Toinen tulevaisuuden visio on työterveysneuvola, joita voisi olla kaikissa perusterveydenhuollon toimipisteissä työttömiä, yksinyrittäjiä ja pienyrittäjiä, pätkätyöntekijöitä sekä myös muiden alojen kollegojen konsultaatioita varten. Lääkärin lisäksi työterveysneuvolassa voisi työskennellä työterveyshoitaja, työpsykologi, työfysioterapeutti ja työterveyteen perehdytetty sosiaalialan ammattihenkilö.
Turun yliopisto näyttää mallia
Turun yliopisto on tehnyt ennakkoluulottoman ja rohkeankin päätöksen ympäristölääketieteen professuurin perustamisesta nykyisessä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Kyseessä on ensimmäinen ympäristölääketieteen professuuri Suomessa. Se, ettei Suomessa ole ollut aiemmin alan professuuria, kuvaa ehkä ympäristölääketieteen vähäpätöistä asemaa Suomessa. Esimerkiksi Ruotsissa kokoaikaisia ympäristölääketieteen professoreja on monissa lääketieteellisissä yliopistoissa.
Suomessa ympäristölääketiede on perinteisesti ollut eläinlääkäreiden toimialuetta sekä hajautuneena epidemiologian, toksikologian, ympäristömikrobiologian ja ympäristöhygienian tieteenaloille. Monet aiheesta kiinnostuneet ovat tehneet alan tutkimusta sivutyönään tai harrastuksenaan. Kun terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kuopion yksikön henkilöstö ja resurssit ovat kärsineet budjettileikkauksista ja tutkijoiden vähenemisestä, yliopistojen rooli nousee tälläkin alalla aiempaa merkityksellisemmäksi.
- Turun yliopiston johdon päätös edistää ympäristölääketiedettä tieteenalana ja oppiaineena on vahva kannanotto erityisesti lasten ja nuorten, lapsiperheiden ja tulevien sukupolvien terveellisen ja turvallisen elinympäristön puolesta, Putus sanoi.
- Uskon, että Turku tulee olemaan myös tiennäyttäjänä esimerkiksi sisäilmapoliklinikan perustamisessa joko yliopistollisen sairaalan, terveyskeskuksen tai jonkin yksityisen terveysalan yrityksen tai sairaalan yhteyteen. Sisäilmapoliklinikoiden perustamista on suunniteltu jo vuosia kaikkien yliopistosairaaloiden yhteyteen.
Sisäilma ja koko elinympäristö ovat avainasemassa
- Turun yliopistossa on pitkät, kymmenien vuosien perinteet ympäristölääketieteellisessä tutkimuksessa, joten näen tulevaisuuden toimintaympäristön täällä ongelmattomana ja hedelmällisenä, Tuula Putus sanoi.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Kansaneläkelaitoksen, Åbo Akademin ja Turun ammattikorkeakoulun innovatiiviset tutkijat yhdessä Turun yliopistollisen keskussairaalan osaavien kliinikkolääkäreiden kanssa muodostavat kansainvälisestikin ainutlaatuisen tutkijakeskittymän. Yliopiston laitosten ja edellä mainittujen tutkimuslaitosten välillä on jo aloitettu merkittävää tutkimusyhteistyötä sisäilmatutkimuksen alalla.
Åbo Akademissa ja Helsingin Urheilulääketieteen säätiössä on väitöskirjaa viimeisteleviä tutkijoita ja Turun kaupungin kouluterveydenhuolto sekä monet rannikon ruotsinkielisistä kunnista ja kaupungeista ovat aloittaneet yhteistyön uuden oppiaineen kanssa. Kansainvälistä tutkimusyhteistyötä rakennetaan Ruotsin, Viron, Liettuan ja Itävallan suuntaan ja vanhastaan vankka yhteistyö jatkuu USA:n tutkijoiden kanssa. Tärkein Pohjoismaisista yhteistyötahoista on Uppsalan yliopisto.
Lääketieteen perusopetuksen lisäksi avoin yliopisto, oppiaineen yhteyteen perustettu Vantti-täydennyskoulutuskeskus ja erikoislääkärikoulutukseen keskittyvä Vera Hjelt-akatemia ovat tarjonneet hyvät puitteet jatko- ja täydennyskoulutukselle sekä työterveyshuollon että ympäristölääketieteen alalla.
- Opetusta antavat lisäkseni työterveyshuollon osa-aikaiset kliiniset opettajat ja monet dosentit ja emeritusprofessorit, Putus totesi.
Asuntojen, koulujen, harrastetilojen ja päiväkotien sisäilmaongelmien ja rakennusmateriaalien terveyshaittojen lisäksi ympäristölääketieteellisen tutkimuksen kohteena ovat juomavesi ja ravinto, kulutustavarat, kemikaalit, rakennetun ympäristön hyönteiset ja pölypunkit, radon ja muut syöpää aiheuttavat ympäristötekijät.
Suomalaiset terveysrekisterit ja väestön suuri halu osallistua kliinisiin tutkimuksiin tarjoavat ainutlaatuisen hyvät mahdollisuudet sekä työ- että ympäristölääketieteelliseen tutkimukseen, opetukseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.
- Näen siis sekä työterveyshuollon että ympäristölääketieteen tulevaisuudennäkymät valoisina Turun yliopistossa ja yhteistyömahdollisuudet alueella sekä kansallisesti että kansainvälisesti erinomaisina taloudellisesti vaikeista ajoista huolimatta, Putus sanoi.