SITRAn energiaohjelman loppuseminaarissa professori Olli Seppänen kertoi EU:n itselleen asettamista erittäin kunnianhimoisista ilmastotavoitteista. Hän näkee niissä meillä Suomessa olevan vielä varaa parantaa. Hänestä myös koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisessä on haastetta.
Professori Olli Seppänen, Sisäilmayhdistyksen perustaja ja pitkäaikainen puheenjohtaja, on ollut LVI-tekniikan professorin virasta eläkkeelle jäätyään viitisen vuotta Euroopan LVI-yhdistysten liiton REHVAn pääsihteerinä Brysselissä. Siellä hän on perehtynyt rakentamisen alan Euroopan tilanteeseen ja myös EU:n toimiin energiatalouden ja hyvän sisäilmaston edistämisessä. Etenkin ilmastoratkaisuissa ja energiansäästössä hän näkee meillä Suomessa olevan vielä varaa parantaa.
Olli Seppänen kertoi esitelmässään EU:n itselleen asettamista erittäin kunnianhimoisista ilmastotavoitteista. Niiden mukaan vuoteen 2020 mennessä on EU:ssa vähennettävä kasvihuonekaasujen emissioita 20 prosenttia, ja energiankäyttöä 20 prosenttia sekä lisättävä uusiutuvien energialähteiden käyttöä 20 prosenttia. Tavoitteet on jaettu jäsenvaltiokohtaisesti. Nämä vaatimukset on kirjattu myös Suomen ilmasto- ja energiapolitiikan kulmakiviksi.
Komission tekemien selvitysten mukaan näistä tavoitteista toteutuu kuitenkin vain puolet, jos energiapolitiikka ja energiankäytön tehostamistoimet pysyvät jatkossa vuoden 2011 tasolla, Seppänen painottaa. Uusia tehokkaampia toimia siis tarvitaan. EU on antanut myös useita rakentamista parempaan energiankäyttöön ohjaavia direktiivejä. Niistä merkittävin on rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD, jonka soveltaminen Suomessa alkaa uudisrakennusten osalta tänä kesänä ja korjaustoiminnan osalta ensi vuonna. Seppänen esitteli myös muita direktiivejä, joilla on vaikutusta rakentamiseen ja etenkin sen energiatehokkuuteen. Hän kertoi laajasti myös eri maissa tehdyistä toimenpiteistä sekä eri maiden säästötavoitteista ja niiden toteutumista.
Miten päästään nollaenergiataloon?
EU:n tavoitteena on muutaman vuoden päästä uudisrakentamisessa lähes nollaenergiatasoon, Seppänen kertoi. Tällöin rakennus tuottaa itse käyttämänsä energian. Tämä haaste on melkoinen ja siksi onkin päädytty vaatimaan tässä vaiheessa lähes nollaenergiarakentamista. Sen määrittely on tosin EU:n tasollakin vielä kesken.
Olli Seppänen kysyykin, miten tähän nollaenergiarakentamiseen päästään Suomessa. Miten korjataan olemassa olevaa rakennuskantaa, jotta sen energiansäästötavoitteet saavutetaan? Ja miten onnistutaan saavuttamaan uusiutuvien energioiden lisäämistavoitteet? Miten onnistutaan sovittamaan energian tuotto ja kulutus oikealla tavalla yhteen? Siinä on meillä vielä tekemistä, hän korostaa. Hänen mielestään Suomi on ollut selvästi jäljessä kärkimaita rakennusten energiatehokkuuden edistämisessä. Tosin Suomen uudet vuoden 2012 uudisrakentamisen energiamääräykset ovat Euroopan edistyksellisimpiä ja ovat merkittävä haaste ja mahdollisuus koko rakennusalalle. Hänen mielestään juuri nyt lausunnolla olevat korjausrakentamisen energiavaatimukset voisivat hyvin olla ehdotettua tiukemmat. Nollaenergiatalojen edistämistä Suomessa vaikeuttaa hänen mielestään se, että ylijäämäsähkön verkkoon syöttämisen pelisäännöt puuttuvat.
Suomi mukaan tutkimuksen eturiviin
Suomessa on rakennusalalla viime vuosina toimittu ja perustettu muun muassa korkeatasoinen RYM alan tutkimusta edistämään. Seppänen kuitenkin toteaa, että se on hyvä organisaatio tutkimuksen kehittämiseen ja suuntaamiseen teollisuuden kannalta, mutta tällaisella yritysjohtoisella tutkimuksella ei päästä kansainväliselle huipulle, vaan siihen tarvitaan pitkäjänteistä rahoitusta ja työtä. Seppäsen mukaan tutkimus onkin keskeisessä asemassa energiatehokkuuden parantamiseksi. Sille on taattava riittävä yleishyödyllinen rahoitus. Seppäsen toivelistalla on myös kansainvälisen rakennusten nollaenergiatutkimuskeskuksen saaminen Suomeen, se voisi taata samalla tieteellisen tutkimuksen pitkäjänteisen tukemisen.
Suomalaiset ovat Seppäsen mukaan olleet myös vaatimattomasti mukana Euroopan yhteisissä projekteissa, etenkin tutkimuksen alueella. Esimerkiksi IEA-AIVC-INIVE yhteistyössä ei ole suomalaisia mukana, vaikka mukana ovat monet Euroopan huippututkimuslaitokset. Hän kaipaa energiatehokkuuden tutkimukseen enemmän kansainvälistä yhteistyötä. Tarvitaan tutkijoiden liikkuvuutta ja aktiivisuutta enemmän, mutta myös rahoituksen ja muun resurssoinnin tulisi olla riittävää ja pitkäjänteistä – hänestä 10 vuoden tähtäin on tähän sopiva. EU:n piirissä on monia ohjelmia, joissa voisi olla mukana suomalaista osaamista nykyistä enemmän. Hän kertoi esitelmässään monien maiden laajoista ja tuloksellisista rakennusten energiatutkimuksista.
Seppänen otti kantaa myös rakennusalan ja erityisesti energia-asioiden opetukseen Suomessa. Hänestä
korkeatasoinen opetus on rakennusten energiatehokkuuden kulmakivi. Kunnollista pätevää opetusta tarvitaan kaikilla tasoilla ammattioppilaitoksista yliopistoihin. Myös täydennyskoulutuksesta on huolehdittava. Erityisesti Seppänen perää yliopistotasolle rakennussuunnittelukoulutusta (architectural engineering) antamaan todelliset valmiudet pääsuunnittelijaksi.
Kansainvälinen yhteistyö on tärkeää
Seppänen näkee useita mahdollisuuksia eurooppalaiseen yhteistyöhön. EU:lla on IEE ”Intelligent Energy Europe” ohjelma energiapolitiikan edistämiseksi, sen suuntaus vaihtelee vuosittain. Vuosina 2007-2013 sen budjetti on ollut yli 700 miljoonaa euroa. Uutta ohjelmaa vuosiksi 2014-2020 valmistellaan parhaillaan. Se tulee tukeutumaan vahvasti myös EU:n tutkimuksen puiteohjelmiin. Suomalaisten panos tässä projektissa voisi Seppäsen mukaan olla merkittävästi nykyistä suurempi. Meillä olisi siellä sekä annettavaa että opittavaa, hän korosti. Tietoa ja yhteyksiä saa myös EU:n virallisesta rakennusten energiatehokkuutta käsittelevästä avoimesta portaalista http://www.buildup.eu/ , joka on ollut toiminnassa jo vuodesta 2008. Siellä ovat käytössä kaikki EU-kielet. Tänä kesänä kesäkuun loppupuolella järjestetään myös koko EU:n kattava uusiutuvan energian viikko, jonka yhteydessä on monia tapahtumia ympäri Euroopan, myös Aalto yliopistolla. Siitä lähemmin tietoja sivuilta www.eusew.eu.
Olli Seppäsen esitelmään, samoin kuin muihin SITRAn energiaohjelman loppuseminaarin esitelmiin voi tutustua SITRAn nettisivuilla; www.sitra.fi.
teksti: Esko Kukkonen