Rakennusten energiaseminaarissa oli paikalla yli kolmesataa energia-alan asiantuntijaa ja energia-asioista kiinnostunutta. Seminaarin ohjelman teemoiksi oli tänä vuonna valittu säädöskehitys, energiaremontit, energiamurros ja ylilämpeneminen – kaikki aiheita, jotka ovat yhä enemmän esillä ja keskusteluissa kiinteistöistä ja rakentamisesta puhuttaessa.
Seminaariohjelman lomassa käytiin vilkasta keskustelua päivänpolttavista aiheista, ja lounas- ja kahvitauoilla oli tilaisuus tutustua seminaarin mahdollistaneiden tapahtumakumppaneidemme muodostamaan hienoon näyttelyyn.
Seminaarin järjestelyistä vastasivat FINVACin jäsenyhdistykset VVS Föreningen i Finland rf, Sisäilmayhdistys ry ja Suomen LVI-liitto SuLVI ry.
Energiatehokkuus ja hyvä sisäilma kulkevat yhdessä
FINVACin toiminnanjohtaja Siru Lönnqvist totesi avauspuheenvuorossaan energia-asioiden olevan ajankohtaisempia kuin koskaan. Euroopassa edelleen käynnissä oleva sota on vaikuttanut huomattavasti energiasektoriin, ja energiaomavaraisuudesta on sen myötä tullut yhä tärkeämpää. Edessämme olevan talven lämmityskustannukset huolettavat jälleen, ja toisaalta ilmastonmuutoksen yhä vain kiihtyminen pelottaa monia.
– Tuntuu, että tämän seminaarin aiheen tärkeys vain korostuu vuosi vuodelta, Lönnqvist totesi.
Lönnqvist nosti esiin myös energiatehokkuuden ja hyvän sisäilman yhteyden. Energiatehokkuusvaatimusten ja laadukkaan sisäilman yhteen sovittaminen koetaankin usein haastavaksi.
– Haluan myös muistuttaa, että energiatehokkuuden ja hyvän sisäilmaston tulee aina kulkea käsi kädessä myös muuttuneessa ilmastossa.
Miten korjausvelkaa voidaan poistaa energiaremonteilla?
EU:n energiatehokkuusdirektiivi EPBD ohjaa rakennuskannan energiaremonttia kohti hiilineutraaliutta, ja se luo paineita rakennusalalle.
Tuoreen ROTI 2023 -raportin mukaan rakennetun omaisuuden korjausvelka on moninkertaistunut vuosituhannen alusta. Korjausvelkaa syntyy, kun tehdään vain välttämättömiä korjauksia ja tingitään ennakoivasta kunnossapidosta.
Seminaarin korjausvelka-aiheisessa paneelissa keskusteltiin, miten korjausvelkaa voidaan poistaa kestävästi energiaremonteilla. Asiaa tarkasteltiin teknisten ratkaisujen, osaamisen ja taloudellisen näkökulman valossa. Paneelin veti Teemu Vehmaskoski Rakennuslehdestä, ja panelisteina olivat Jyrki Kauppinen ympäristöministeriöstä, Anna Rannisto Capman Real Estatesta, Mikko Somersalmi Raklista ja Pekka Vuorinen Rakennusteollisuus RT:stä.
Paneelissa todettiin, että korjaamisen haasteiden ratkaiseminen sekä olemassa olevan kiinteistökannan kehittäminen ovat avainasemassa korjausvelan poistamisessa – ja myös kaupallisia ratkaisuja tarvittaisiin nykyistä enemmän. Ehjää ja toimivaa ei kannata edelleenkään korjata, mutta kun korjataan, energiatehokkuutta tulisi parantaa samalla mahdollisuuksien mukaan.
Teknisiä ratkaisuja ja suunnitteluosaamista meillä kyllä on, mutta euro kuitenkin ohjaa sitä, miten korjauksia tehdään. Haasteena on, miten onnistumme hallitsemaan korjausprojekteja kustannustehokkaasti ja miten löydämme kulloinkin parhaimman ratkaisun.
Korjausrakentamista koskeva, tuleva sääntely luo paineita myös osaamiselle, ja sitä tulisi pyrkiä ennakoimaan jo nyt. Maailma on monialaosaajien – niiden, jotka pystyvät yhdistämään kestävyysasiat teknis-taloudelliseen kokonaisuuteen ja miettimään, mikä on kulloinkin järkevää, kokonaisuus huomioiden. Parhaat osaajat pystyvät varmistamaan, miten säästöt syntyvät koko elinkaaren ja kiinteistöjohtamisen ajalle. Suunnitteluvaiheessa tehdään kaikista tärkeimmät ratkaisut.
Ylilämpenemisriski kasvaa ilmastonmuutoksen myötä – aurinkosuojauksella merkittävä rooli
Ilmastonmuutos on nostanut meillä Suomessakin keskilämpötilaa noin 2 astetta viimeisen sadan vuoden aikana, ja tulevaisuudessa yhä pidemmät lämpimät sääjaksot lisääntyvät. Tällöin rakennusten ylilämpenemisriski kasvaa.
– Rakennusten ylilämpeneminen on terveydelle haitallista haavoittuvimmille väestöryhmille jo nyt. Ilmastonmuutos tulee lisäämään rakennusten kesäaikaista ylilämpenemistä, joten ylilämpenemisen torjuntaa on tehostettava, Juha Jokisalo Aalto-yliopistosta sanoo.
Aurinkosuojauksen puute tuottaa rakennuksiin huomattavia lämpökuormia. Aurinkosuojauksella onkin merkittävä rooli rakennuksen energiankulutuksessa, ja sen tavoitteena on estää auringon säteilyn epäedullinen vaikutus sisäolosuhteisiin ja energiankulutukseen.
– Arkkitehtonisesta näkökulmasta tasapainottelu ylilämpenemisen ehkäisemisen ja auringonvalon saamisen välillä kaupunkiympäristössä ei ole ihan helppo asia. Tästä valmistui viime vuonna väitöstutkimus, jossa tutkittiin, miten varhaisessa suunnitteluvaiheessa optimoidaan suoraa auringonvalon saantia ja sisätilojen ylilämpenemistä, Kimmo Lylykangas Tallinnan teknillisestä korkeakoulusta kertoo.
– Olemme pyrkineet tuottamaan hankkeissamme arkkitehtikunnalle tietoa, minkälaisilla rakenteellisilla ratkaisuilla ylilämpenemistä voidaan estää. Jos ylilämpenemistä halutaan torjua, varjostavan vaakarakenteen eteläjulkisivun tulisi olla suunnilleen yhtä syvä kuin ikkuna on korkea. Jos sen sijaan talvella halutaan auringon hyötyä sisätiloihin, rakenteen tulisi olla vähän ikkunan yläpuolella. Mikäli suunnitelmassa asiat olisivat suunnilleen näin, ne saadaan sitten kyllä myöhemmin mitoitettua ihan oikein, Lylykangas selventää.
– Arkkitehtoninen haaste on löytää riittävät päivänvalo-olosuhteet minimienergiakulutuksella ja kohtuullisilla tehoilla. Arkkitehtoniselta ja talotekniseltä suunnittelulta edellytetään yhteistyötä suunnittelun alkuvaiheista lähtien, jotta voidaan taata laskennan ohjaava vaikutus lopulliseen ratkaisuun, Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy:stä painottaa.
Mika Vuolle.
Pro Energia -palkinto Maarit Haakanalle
Seminaarissa jaettiin FINVACin hallituksen ensimmäistä kertaa myöntämä Pro Energia -palkinto tunnustuksena poikkeuksellisen omistautuneesta ja merkittävästä työstä energiatehokkuuden ja kestävän kehityksen edistämisessä. Palkinto myönnettiin ympäristöneuvos Maarit Haakanalle, joka on työskennellyt ympäristöministeriön rakennetun ympäristön osastolla vuodesta 2000 lähtien. Haakana oli vuosia rakennusten energiatehokkuusdirektiivin kansallinen yhdyshenkilö, ja hän koordinoi direktiivin toimeenpanoa.
– Maarit Haakana on ollut keskeinen vaikuttaja suomalaisten rakennusten energiatehokkuuden parantamisessa. Kehitystyö on vaatinut poikkeuksellista sitoutumista ja yhteistyötä niin suomalaisten sidosryhmien kuin myös Euroopan komission kanssa. Tehdyn työn tulokset näkyvät Suomen rakennuskannassa nyt ja myös seuraavien vuosikymmenien aikana. Tällä kaikella työllä on suuri merkitys kestävän kehityksen edistämisessä, toteaa FINVAC ry:n puheenjohtaja Risto Kosonen.
Lue tiedote aiheesta TÄÄLTÄ.
SCANVAC Award Pekka Metsille
Seminaarissa jaettiin myös SCANVACin hallituksen myöntämä SCANVAC Award -palkinto, jonka sai tällä kertaa Grandlund Oy:n toimitusjohtaja Pekka Metsi. SCANVAC Award -palkinto myönnetään joka toinen vuosi pohjoismaiselle yksityishenkilölle, yritykselle tai organisaatiolle, joka on antanut merkittävän panoksensa LVI-teknologian alalle.
Pekka Metsi on vuosien aikana antanut arvokkaan panoksensa LVI-alan kehitykselle ja tutkimukselle Suomessa. Hän on myös tukenut vahvasti yritysten ja yliopistojen välistä yhteistyötä. Metsillä on ollut merkittävä rooli myös uusien palveluiden, prosessien ja suunnittelutyökalujen käyttöönotossa rakennus- ja kiinteistöalalla.
– Pekka Metsi on osoittanut esimerkillään, että usein perinteisiä rakennus- ja kiinteistöalan toimintamalleja voidaan muuttaa ja kehittää ottamalla käyttöön tutkimuspohjaisia ratkaisuja. Teollisuus tarvitsee edelläkävijöitä, ja Pekka Metsi on ehdottomasti yksi heistä, SCANVACin puheenjohtaja Risto Kosonen sanoo.
Lue tiedote aiheesta TÄÄLTÄ.
Seminaarista sanottua:
“Hyvä, että esityksiä oli ylätasolta ihan konkreettisiin esimerkkeihin ja suunnitteluratkaisuihin asti.”
“Hyvin paketoidut teemat ja asiansa osaavat asiantuntijat.”
“Kokonaisvaltainen ja monipuolinen ohjelma, mahdollisuus verkottua, hyvät tarjoilut, ihana tila.”
“Puitteet järjestelyineen ja tarjoiluineen hyvin toimivat. Puhujat asiansa osaavia ja sujuvasanaisia, aiheet mielenkiintoisia.”
Lue lisää:
Rakennusten energiaseminaarin 2023 verkkosivu
Teksti: Anna Merikari
Kuvat: Tuomas Elenius