Rakennusterveyden edistäminen on esillä maan hallituksen kärkihankkeissa samaan aikaan kun monelta tutkimusyksiköltä viedään resursseja.
Ensi vuoden budjettiehdotus on jo mennyt eduskuntaan. Tässä vaiheessa näyttää siltä, että rakennusten terveyskysymykset saavat siinä monenlaista kohtelua. Samaan aikaan kun monelta tutkimusyksiköltä, kuten Työterveyslaitokselta, viedään resursseja, hallituksen niin sanotuissa kärkihankkeissa on esillä rakennusterveyden edistäminen. Sille ollaan sosiaali- ja terveysministeriössä laatimassa tarkempaa sisältöä, jonka tavoitteena on saada ihmiset tekemään rakennusterveyteen liittyviä oikeita ratkaisuja kaikilla tasoilla.
Rakennusterveyden kysymykset ovat paraikaa esillä myös eduskunnan tarkastusvaliokunnassa, joka mietintöineen sai pari vuotta sitten eduskunnankin tekemään asiasta voimakkaan kosteus- ja homeasioiden hoitoa edistävän kannanoton. Tarkastusvaliokunnan mietintö asiasta valmistuu lähiviikkoina osana kannanottoa, joka koskee hallituksen viime vuoden toimia. Asia menee myöhemmin vielä suureen saliin koko eduskunnan käsiteltäväksi.
– Hallituksen kärkihankkeisiin kuuluvan rakennusterveysohjelman osalta olemme laatimassa sen tarkempaa sisältöä, kertoo neuvotteleva virkamies Vesa Pekkola sosiaali- ja terveysministeriöstä.
– Hankkeen tavoitteena on saada kaikki toimijat tekemään rakennusterveyteen liittyen oikeita ratkaisuja joka tasolla: päättäjät, virkamiehet, asiantuntijat, kansalaiset…, eli parantaa ymmärrystä rakennusten terveellisyyteen liittyvistä tekijöistä. Toimenpiteiden terveyshaittojen poistamiseksi tulisi olla tehokkaita ja oikeita, koska väärät toimet aiheuttavat nykyisin paljon kustannuksia. Lisäksi pyrimme saamaan toimintatavat sujuviksi eri toimijoiden kesken, jotta ongelmat selvitetään ja korjataan viivytyksettä. Viivästyneet ongelmat mutkistuvat ja muuttuvat kalliimmiksi, Pekkola sanoo.
Hän kertoo myös, että tämän lisäksi kehitetään rakennusterveyteen liittyvää viestintää siten, että ihmisille muodostuu terveysriskin vakavuudesta oikea kuva.
– Kansalaiset ovat pääasiassa mediassa ja netissä välitetyn tiedon varassa, eikä riski välttämättä välity oikeasuhtaisena. Seurauksena on ylilyöntejä ja toisaalta todellisiin riskeihin ei välttämättä reagoida riittäväsi. Ohjelman sisältö laaditaan vuoden loppuun mennessä, jonka jälkeen se hyväksytetään valtioneuvostossa. Tässä ohjelmassa käynnistetään siis hankkeita, joissa vastattaisiin näihin haasteisiin. Rakennusterveysohjelman sisältö ei siis ole vain kosteus- ja homeasioita, vaan se kattaa rakennusterveyden myös laajemmin; esimerkiksi melu- ja radonkysymyksiä, Vesa Pekkola painottaa.
Kosteus- ja homeasiat esillä myös eduskunnassa
Pekkola kertoo, että eduskunnan tarkastusvaliokunta on käsitellyt rakentamisen kosteus- ja homeasioita jo useamman viikon ja saanut asiassa usean osapuolen lausunnot. Pääasiana valiokunnan käsittelyssä on käydä läpi, mitä eduskunnan eri kannanottojen osalta viime aikoina on tehty ja mitkä kannanotoista voidaan jo poistaa. Sosiaali- ja terveysministeriö on esittänyt kantanaan, että ainoastaan valtionavustuksiin liittyvä toimenpide 9 voidaan poistaa, sillä valtionavustuksen ehdot on jo laadittu. Muilta osin toimenpiteet on ministeriön mielestä syytä pitää yhä voimassa, jotta liike toimenpiteiden loppuun saattamiseksi jatkuisi.
Asumisterveysasetuksen soveltamisohjetta laaditaan parhaillaan Valvirassa. Se valmistunee tämän vuoden aikana. Soveltamisohjeessa keskitytään asetustekstin avaamiseen sekä täydennetään asetuksessa avoimeksi jääneitä asioita, joita ovat muiden muassa mikrobikasvustojen toimenpiderajat. Uutta on ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyyden osoittamisen käytännöt, koulutus ja työkokemus sekä AHOT -menettely (AHOT = aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen).
Lisätietoja: Neuvotteleva virkamies Vesa Pekkola, yhteys: vesa.pekkola@stm.fi ja ylitarkastaja Pertti Metiäinen, yhteys: pertti.metiainen@valvira.fi