Kosteus- ja hometalkoiden yhteydessä on todettu rakennusterveyteen liittyvässä koulutuksessa ilmeisiä puutteita. Tarvitaan lisää koulutusta ja pätevyysvaatimusten tarkentamista. Kehitystehtävään on pestattu Terveiden talojen erikoisjoukot, joita vetävät RATEKO ja Suomen Sisäilmakeskus Oy. Hanketta tukevat ympäristöministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö. Vetovastuussa on tohtori Helmi Kokotti Suomen Sisäilmakeskuksesta. Uudessa koulutuspolussa kosteus- ja homevaurioalan osaajat jaetaan neljään ammattikuntaan: rakennusterveysasiantuntijat, kosteusvauriokuntotutkijat, -korjaussuunnittelijat, -työnjohtajat tai valvojat. Alan oppilaitoksia on lähtenyt hyvin mukaan pilottikoulutuksiin ja niihin on hakenut enemmän opiskelijoita kuin aloituspaikkoja on ollut tarjolla.
Tohtori Helmi Kokotti kertoo, että kosteus- ja homevaurioalan koulutustarpeita täydentävät pilottikoulutushankkeet ovat edenneet tavoitteiden mukaisesti.
– Lisäksi ympäristöministeriön ja STM:n Terveiden talojen erikoisjoukot -jatkohanke on synkronisoitu onnistuneesti opetus- ja kulttuuriministeriön rakennusterveyden tutkintokoulutusten kehittämishankkeeseen.
Kosteus- ja homevaurioiden korjausrakentamisen toimijoiden pätevyys- ja osaamisvaatimuksien sisällöt on muokattu jo aiemmassa ja nykyisissä kehittämishankkeissa laaja alaisena yhteistyönä. RATEKOn ja Suomen Sisäilmakeskus Oy:n vetämässä Terveiden talojen erikoisjoukot -jatkohankkeessa on viime keväästä alkaen tehty hartiavoimin työtä, jotta rakennusterveysalalle saadaan valtakunnallinen ja johdonmukainen koulutuspolku sekä pätevöitymisjärjestelmä.
– Uudessa koulutuspolussa kosteus- ja homevaurioalan osaajat jaetaan neljään ammattikuntaan: rakennusterveysasiantuntijat, kosteusvauriokuntotutkijat, -korjaussuunnittelijat, -työnjohtajat tai valvojat.
Asetuksia ja ohjeistuksia valmistellaan
Pilottikoulutukset ja suunnitelmat ovat edenneet tavoitteiden mukaisesti. Nyt kehitys- ja koulutushankkeissa odotellaan STM:n asumisterveysasetusta ja maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen nojalla annettavia valtioneuvoston asetuksia sekä YM:n ohjetaulukoita, jotka koskevat kosteus- ja homevaurioiden korjausrakentamisen toimijoiden kelpoisuutta ja osaamisvaatimuksia. Maankäyttö- ja rakennuslain muutos tuli voimaan 1.9.2014. Sen nojalla annettavat edellä mainitut valtionneuvoston asetukset ovat lausuntokierroksen jälkeen YM:ssä virkamiesvalmistelussa kuten niitä tarkentavat ohjeetkin. Terveydensuojelulaki on lähtenyt eduskunnasta lausunnolle sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, ja se edennee uudelleen eduskunnan käsittelyyn syksyn aikana. Lain hyväksymisen jälkeen STM antaa lausunnot huomioineen asumisterveysasetuksen, pätevyys- ja osaamisvaatimukset.
Suunnittelu- ja työnjohtotehtävien kelpoisuusvaatimukset eri vaativuusluokissa säädetään laissa.
– Lausuntokierroksella olleissa valtioneuvoston asetusluonnoksissa kosteusvaurion korjaussuunnittelu esitettiin yhdeksi erityissuunnittelutehtäväksi.
Työnjohtotehtäville ei ollut eritelty erityisaloja.
– Ympäristöministeriö antanee myös tarkemmat ohjeet korjaussuunnittelijoiden ja korjaustyön työnjohtajien osaamisvaatimuksista eli mitä koulutuksen pitäisi sisältää. Myös rakennuksen kunnon selvittäjän kelpoisuusvaatimuksia kaivataan kentällä, sanoo Kokotti.
Rohkaistuneena maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen yhteydessä annetun ympäristövaliokunnan mietinnön sisällöstä olemme jo miettineet koulutuksien sisältöjä opintojaksokuvauksina, kertoo Helmi Kokotti.
– Pätevyys- ja osaamisvaatimukset on ehdotettu jo aiemmassa Terveiden talojen erikoisjoukot – raportissa ja tarkennettu nykyisissä kehittämishankkeissa. Osaamisvaatimuksia sisältävien asetusten ja ohjeiden voimaantulon jälkeen lähdemme kartoittamaan oppilaitosten nykyistä opetustarjontaa, jotta voimme saada mahdollisimman pian tutkinto- ja täydennyskoulutusten avulla uusien säädösten mukaisia toimijoita korjaus- ja uudisrakentamiseen.
-Tavoitteena on saada mukaan kaikki alan ammattikorkeakoulut ja yliopistot, joissa jo opetetaan korjausrakentamista ja/tai sisäympäristö-asioita – eli rakennusterveyttä. Kartoituksen jälkeen pyritään oppilaitosten opetusta täydentämään uusien säädöksien vaatimusten mukaiseksi, kertoo projektipäällikkö Helmi Kokotti.
Enemmän tulijoita kuin paikkoja tarjolla
Tähän mennessä oppilaitoksia on lähtenyt hyvin mukaan ja pilottikoulutuksiin on hakenut enemmän opiskelijoita kuin aloituspaikkoja on ollut tarjolla.
– Esimerkiksi Kuopiossa kosteusvaurioiden korjausasiantuntijakoulutukseen haki 60 innokasta ja vain 30 mahtui ensimmäiseen ryhmään. Pilottioppilaitoksissa opiskellaan niiden pätevyysvaatimusten mukaan, joiden sisällöt on laaja-alaisena yhteistyönä tehty aiemmassa ja nykyisissä kehittämishankkeissa.
Syksyllä alkaa uusia täydennyskoulutusohjelmia RATEKO:ssa ja myös Savonia ammattikorkeakoulu sekä Palmenia suunnittelevat uusien koulutusohjelmien aloitusta.
– Koulutusten rahoituksen järjestäminen olisi helpompaa, jos säädösten mukaiset pätevyysvaatimukset olisivat jo tiedossa. Kentällä kosteus- ja homevaurioalan ammattilaiset odottavat, että pääsisivät koulunpenkille täydentämään ammattitaitoaan uusien vaatimusten mukaisiksi.
Lisätietoja
Rakennusterveysasiantuntija Helmi Kokotti, Suomen Sisäilmakeskus Oy