DI Tapani Mäkikyrön mukaan uudelleen suunnatulla rakennusvalvonnalla voidaan tuottaa yli miljardin euron lisäarvo vuodessa. Oulussa aloitettiin hänen johdollaan vuonna 2005 uuden vision ja toimintatavan luominen rakennusvalvonnalle.
DI Tapani Mäkikyrö tarkasteli rakennusvalvonnan mahdollisuuksia vaikuttaa kosteus- ja homevaurioihin esitelmässään Tampereella pidetyssä rakennusfysiikan seminaarissa. Hänellä on pitkä kokemus Oulun rakennusvalvonnasta. Hänen aikanaan Oulun rakennusvalvonta kehittyi nykyiseen toimintatapaansa, joka on monen kertaan palkittu toimivasta laatuohjauksestaan.
Rakentamisen työllistävä ja kansantaloudellinen vaikutus on suuri. Talonrakentamisen määrä vaihtelee Suomessa ollen nyt poikkeuksellisen alhaisella 20 miljardin euron tasolla. Rakennusvalvonnan toimilla voidaan vaikuttaa sen laatuun. Rakennusten arvo, arviolta 400 miljardia, on merkittävä osa kansallisvarallisuudestamme. Ei ole siksi kansantaloudelle yhdentekevää, miten rakennuskantamme voi ja millaisia rakennuksia maahamme rakennetaan.
Tapani Mäkikyrö toi selkeästi esille, kuinka paljon nykyisin yleiset kosteus- ja homevauriot ja niistä johtuva huono sisäilma vaikuttavat kansantalouteen. Kustannukset ovat miljardiluokkaa, jopa 10 miljardia euroa vuodessa. Näiden ongelmien ja kustannusten vähentäminen on kaikille tärkeää. Lisäksi vauriot ja ongelmat sattuvat usein rakennuksissa, joissa asuu ja työskentelee lapsia ja nuoria, meidän tulevaisuuttamme. Monet saavat altistumisestaan elinikäisen vaivan.
Suuria mahdollisuuksia
Tapani Mäkikyrö näki rakennusvalvonnalla suuria mahdollisuuksia asiantilan parantamiseen. Hän ei niinkään peräänkuuluta tavanomaista lakiin perustuvaa rakennusvalvonnan perustyötä, vaan toivoo rakennusvalvonnan saavan nykyistä enemmän resursseja ennakko-ohjaukseen ja neuvontaan. Hänen mukaansa siinä tarvitaan sekä resursseja että aivan uutta ajattelua.
Mäkikyrö painotti rakennusvalvonnan merkitystä etenkin uudisrakentamisen ohjauksessa. Rakennusvalvonnan kautta kulkee kaikki uudisrakentaminen ja merkittävä osa korjausrakentamisesta. Päätösten rahallinen arvo nousee vuosittain 20 miljardiin.
Rakennusaikaisilla päätöksillä on suuri vaikutus myös rakennuksen kustannuksiin ja sen arvon säilymiseen koko rakennuksen elinkaaren aikana. Hän arvioi, että vuotuisten lupapäätösten arvo elinkaaren aikaiset todelliset kustannukset huomioon ottaen nousee kolminkertaiseksi, noin 60 miljardiin euroon.
Mäkikyrö arvelee, että kuntaorganisaatiossa ei liene toista virastoa tai laitosta, jonka päätösten rahallinen arvo on samaa luokkaa. Rakennusvalvonnalla on myös ylivoimaiset vaikutusmahdollisuudet luvanvaraisessa rakentamisessa. Paljon paremmat kuin tutkimuslaitoksilla, jopa paremmat kuin rakennusteollisuudella.
Lisää resursseja tarvitaan
Tapani Mäkikyrö kaipaa näiden merkittävien tehtävien takia rakennusvalvontaan lisää resursseja. Niiden kustannukset ovat tulokseen nähden tosi pienet. Mäkikyrön arvion mukaan rakennusvalvonnan kustannukset ovat vain kymmenes-, tai sadasosa saavutettavaan hyötyyn nähden.
Hänen mukaansa tulisi pyrkiä isompiin, vähintään 10 hengen asiantuntijayksiköihin. Monessa kunnassa siihen tosin päästään vain seudullisen yhteistyön avulla. Valtiovallan toimenpiteitä päästä tällaiseen hän pitää toivottavina.
Toinen seikka, jota Tapani Mäkikyrö pitää tärkeänä, on koko rakennusvalvonnan roolin uudelleen tarkastelu.
Hän kertoo kokemuksistaan Oulussa. Siellä aloitettiin hänen johdollaan vuonna 2005 uuden vision ja toimintatavan luominen rakennusvalvonnalle. Jo muutama vuosi aiemmin siellä oli ryhdytty puuttumaan vahvemmin rakennusten kosteushallinnan kysymyksiin, kun paikkakunnalla oli alkanut suuri IT-alan rakennusbuumi. Silloin järjestettiin kosteusasioihin liittyvää koulutusta jopa 400:lle asiantuntijalle. Koulutuksen saama suuri suosio antoi Mäkikyrön mukaan aavistaa, minkälaista tarvetta oli tällaiselle ennakko-ohjaukselle ja neuvonnalle.
Vuonna 2005 uusi visio Ouluun
Vuonna 2005 julkaistiin uusi visio Oulun rakennusvalvonnalle. Siinä kymmenen keskeisen periaatteen avulla korostettiin lisäarvoa, mitä rakennusvalvonnan ohjaava toiminta tuottaa rakennushankkeille. Tärkeää on myös olla palveleva ja auttaa kuntalaisia rakennusasioissa. On uskallettava neuvoa ja ottaa kantaa eikä vältellä sitä omien työvirheiden pelossa.
Toimintaa on myös suunnattava julkisuuteen tiedotuksen, mainonnan ja osallistumisen keinoin. Suhteet alan ammattilaisiin on pidettävä hyvinä ja luottamuksellisina. Tarvittaessa on uskallettava käyttää ulkopuolista asiantuntemusta.
Oulussa ennakko-ohjauksen työkaluina ovat olleet aiheittain valmistellut luentoaineistot sekä laajat sähköiset ja manuaaliset ohjeistot. Keskeinen osa on ollut myös nyt jo 15 vuotta jatkunut ammattilaisten koulutus, jossa on vuosien mittaan ollut jo 20 000 osallistujaa.
Tärkeää Mäkikyrön mukaan on ennen kaikkea kiinnittää huomiota asiakkaiden palveluun ja lupa-asioiden sujuvuuteen. Se ja valitusuhkien hallinta ovat varsinkin isoille rakennuttajille jopa sijoituspaikkakuntaan vaikuttava tekijä. Pientalorakentajille taas rakennusvalvonnan tarjoama ohjaus on äärimmäisen tärkeää. Jo hyvissä ajoin ennen varsinaisen rakentamista aloitettu neuvova yhteydenpito on heille kullanarvoista. Toimintaa, jota Oulussa kutsutaan hoksauttamiseksi, on pidettävä esimerkillisenä.
Myös Oulussa innovoitu ja toteutettu Kuivaketju 10, jolla pyritään parempaan kosteudenhallintaan rakentamisen kaikissa eri vaiheissa, on ollut menestys. Siitä pidettiin erilliset esitelmät myös rakennusfysiikan seminaarissa ja se varmaan vaikutti myös kosteusturvallisen rakentamisen palkinnon saantiin.
Lisäarvoa yli miljardi vuodessa
Oman rakennusvalvonnan ”Oulun mallin” esittelyn lisäksi Tapani Mäkikyrö otti myös kantaa rakennusvalvonnan tarjoamiin mahdollisuuksiin ja kustannuksiin. Korjausrakentamista tulisi hänen mukaansa lisätä 4-5 miljardilla eurolla vuodessa. Silloin vasta korjaustoiminta olisi eurooppalaisella tasolla ja nykyinen 3-4 miljardin korjausvelka ei enää jatkaisi kasvuaan.
Kosteus- ja energia-asioiden parempi ohjaus tuottaisi Mäkikyrön laskelmien mukaan rakennusvalvonnan kehittämisen kustannukset moninkertaisesti takaisin. Paremmin resurssoidun ja uudelleen suunnatun rakennusvalvonnan tuottama lisäarvo olisi hänen mukaansa kokonaisuudessaan yli miljardi euroa vuodessa. Kustannukset tästä jäisivät hänen arvionsa mukaan reilusti alle sadan miljoonan euron. Rakennusvalvontaan kannattaa Mäkikyrön mielestä siis satsata.
Tapani Mäkikyrön esitelmä on luettavissa Tampereen teknillisen yliopiston julkaisussa Rakennusfysiikka 2015.
Teksti Esko Kukkonen | Kuva Oulun kaupunki