Rakentajat ja hyvä sisäympäristö – miten ne vaikuttavat toisiinsa?

Rakentajina tähän olemme jo tottuneet ja joskus ihan syystäkin. Reilu kaksi vuotta sitten tilasimme selvityksen VTT:ltä  (nyk. Eurofins Expert Services) sisäilmaongelmien lähteisiin, ja ongelmia löytyi rakentamisen kaikista vaiheista: tilaamiseen, suunnitteluun, rakentamiseen ja rakennuksen ylläpitoon on kiinnitettävä huomiota, jotta kokonaisuus toimii.

Rakentajat ovat tottuneet toimimaan määräysten, asetusten ja ohjeiden ohjaamina; kun vaatimus täyttyy, on se viranomaisen tai tilaajan asettama, homma on kunnossa, ja voidaan siirtyä eteenpäin. Sisäympäristö haastaa tätä ajatusmallia. Hyvää sisäympäristöä tavoiteltaessa kun ei ole olemassa yhtä vaatimusta, vaan se koostuu useista, joskus päällekkäisistä ja ristivetoakin aiheuttavista osista. Energiatehokkuusvaatimukset ohjaavat rakenteiden toteutusta, ilmanvaihtovaatimukset talotekniikkaa. Äänieristys- ja paloturvallisuus- sekä käyttöturvallisuus- ja esteettömyysvaatimukset tuovat reunaehtoja koko hankkeen suunnittelulle ja toteutukselle, ja tilojen toimivuus- ja tarkoituksenmukaisuusvaatimukset ohjaavat tarkemmin suunnittelijan työtä.

Lisäksi työmaan työturvallisuudesta, puhtaudesta ja kosteudenhallinnasta on huolehdittava koko hankkeen toteutuksen ajan, jotta lopputuote on käyttöön otettaessa luvatun mukainen. Rakennuksen pitää olla käyttäjälleen terveellinen ja turvallinen, oli kyseessä minkälainen rakennus tahansa. Kaiken kukkuraksi rakennus on vielä saatava toteutettua asetetun kustannustavoitteen ja aikataulun mukaisesti.

Rakentajan vaikutusmahdollisuudet vaihtelevat hurjasti hankkeiden välillä.

Omaperustaisessa tuotannossa, kansankielellä gryndituotannossa, urakoitsijalla on periaatteessa kaikki avaimet omissa käsissään. Kun palkataan hyvät suunnittelijat ja muut toteuttajat ja hankitaan hyvät rakennustuotteet, hyvän lopputuotteen tekeminen on jo hyvää vauhtia etenemässä. Pelkkänä urakoitsijana toimiessa suunnitelmien ymmärtäminen ja niiden mukaisen tuotteen toteuttaminen on ainoa osuus, jossa oma osaaminen voidaan tuoda esille. Lisäksi kohteiden välillä on hurjasti vaihtelua: toimitilat, palvelurakennukset ja asuntokohteet ovat hyvin erityyppisiä puhumattakaan korjausrakentamisesta, joka on ihan oma maailmansa omine erikoisurakoitsijoineen.

Hyvää sisäympäristöä kulloinkin haastavat asiat koskevat kaikkia rakennusalan toimijoita.

Muovimatoilla pinnoitetut betonilattiat ovat olleet Tampereen yliopiston tutkimuksen kohteena jo useamman vuoden ajan, ja nyt alkaa näkyä valoa tunnelin päässä: Pinnoituskosteuden lisäksi on kiinnitettävä huomiota tasoitteen alkalisuuteen. Kun pH on alle 11,5, tulokset ovat olleet hyviä ainakin koenäytteiden mukaan. Ilmanvaihdon toimivuuteen ja eritoten rakennuksen painesuhteisiin tulee niin ikään kiinnittää huomiota. Rakennukset tulevat myös jatkossa olemaan tiiviitä, mikä lisää haastetta ilmanvaihdon säätöihin.

Kesäajan sisälämpötila ei tuntunut haittaavan ketään viime kesänä, mutta jos joku muistelee kesää 2018, olivat äänenpainot hyvin toisenlaiset. Tulevaisuudessa ilmaston lämmetessä on tähänkin asiaan hyvä kiinnittää huomiota. Vuonna 2050 peruskorjattavia kohteita on rakennettu jo jonkin aikaa. Kiinteistönhuollon osaamisen tasosta on keskusteltu jo pitkään, eivätkä taloautomaation lisääntyessä keskustelu ja huoli varmaankaan vähene, päinvastoin. Ja kirsikkana kakun päälle: vähähiilisyys tulee haastamaan kaiken rakentamiseen liittyvän toiminnan, joten jo nyt kannattaa alkaa pohtia, miten hyvä sisäympäristö saadaan aikaiseksi pienemmällä hiilijalanjäljellä.

Mikä se otsikon kysymys olikaan?

Sisäympäristö on yhdistelmä monista eri vaatimuksista, suunnittelu- ja toteutusratkaisuista sekä fiksusta rakennuksen käytöstä. Eritoten nyt, kun olemme koronan myötä enemmän sisäympäristön vaikutuspiirissä, on hyvään sisäympäristöön panostaminen aikaisempaakin tärkeämpää. Jotkut varmasti pohdiskelevat, että rakentajat ja hyvä sisäympäristö ovat kuin kaksi magneetin positiivista napaa: yhteen osumista ei tule sitten millään. Voihan näin joskus valitettavasti käydäkin, mutta itse uskon, että vaativat tilaajat ja käyttäjät ajavat rakentajia aina parempiin suorituksiin ja laadukkaampiin rakennuksiin.

Kirjoittaja:

JANI KEMPPAINEN

Asiamies Rakennusteollisuus RT ry