REACH toimii ja parantaa kemikaaliturvallisuutta

Ympäristön kemikalisoituminen on edennyt pitkälle, mutta asialle ei ole yksinkertaista tehdä mitään. Rakennustarvikkeiden emissioluokituksen M1-selvitykset osoittavat, että useinkaan valmistajat eivät tarkkaan tiedä käyttämiensä raaka-aineiden todellista sisältöä ja niissä olevia mahdollisia epäpuhtauksia. Suomeen perustettiin muutama vuosi sitten EU:n kemikaalivirasto ECHA, joka valvoo EU:n kemikaaliasetuksen REACH-toimintaa. Työterveyslaitos on nyt selvittänyt asioiden kehittymistä REACH-valvonnassa ja julkaissut oppaita, joissa todetaan viime aikojen myönteinen kehitys.

EU:n kemikaaliasetus REACH astui voimaan 2006 tavoitteenaan ihmisten ja ympäristön terveyden suojeleminen ja kemikaaliteollisuuden kilpailukyvyn parantaminen. Työterveyslaitoksen arvioinnin mukaan REACH toimii suunnitellusti, mutta hitaasti. Yritykset tunnistavat terveysvaaraa aiheuttavat kemikaalit aikaisempaa paremmin, ja riskinarviointien määrä on kaksinkertaistunut seuranta-aikana. Kuitenkin varsinkin pienet yritykset tarvitsevat Työterveyslaitoksen mukaan lisää tukea kemikaaliturvallisuutensa parantamiseen.

– Yritykset ovat selvästi tietoisempia käyttämiensä kemikaalien ominaisuuksista ja ovat aktivoituneet ottamaan kemikaalit huomioon riskinarvioinneissaan, Työterveyslaitoksen erikoistutkija Milja Koponen kertoo REACH-väliarvioinnissa tehdyistä havainnoista.

– Tilastoissa REACHin vaikutus ei kuitenkaan vielä näy. Esimerkiksi ammattitautien määrissä tai syöpävaarallisille aineille altistuneiden rekisteriin kirjatuissa määrissä (ASA) ei ole tapahtunut suuria muutoksia, Koponen toteaa.

Kemianteollisuus tuntee REACHin

Kemianteollisuus on velvollinen soveltamaan REACH-asetusta kaikessa tekemisessä ja tietämys kemikaaliturvallisuuteen vaikuttavista asioista on kemianteollisuudessa hyvä. Sen sijaan muilla aloilla, joilla käytetään paljon kemikaaleja, tekemistä turvallisuuden eteen vielä riittää. Tällaisia aloja ovat esimerkiksi metalliteollisuus, moottoriajoneuvojen huolto ja korjaus sekä siivous.

– Etenkin pienille yrityksille on suunnattava viestintää ja tarjottava työkaluja, joilla REACH:n ja työturvallisuuslainsäädännön velvoitteet avataan, Koponen korostaa.

Hyvä käytäntö työpaikalla olisi nimetä kemikaaliasioista vastaava henkilö perehtymään erityisen hyvin kemikaaliturvallisuuteen liittyviin monenlaisiin säädöksiin ja velvoitteisiin. Kemikaalivastaavia oli nimetty vuonna 2015 jo yli puolessa (58 %) kaikista kyselyyn vastanneista yrityksistä (39 % vuonna 2008). Ahkerimmin kemikaalivastaavia oli nimetty kemianteollisuudessa (78 %) ja metalliteollisuudessa (61 %). Ajantasainen kemikaaliluettelo puolestaan oli nyt vajaalla puolella vastanneista (46 %), kun 2008 vastaava luku oli 30 %.

Käyttöturvallisuustiedotteisiin kaivataan selkeyttä

Pakkausmerkinnät ja käyttöturvallisuustiedote ovat tärkeimmät kemikaalitiedon lähteet työpaikalla. Pakkausmerkinnät viestivät kemikaalin vaaraominaisuuksista ja käyttöturvallisuustiedote antaa tiedot kemikaalin turvallisesta käsittelystä. Käyttöturvallisuustiedotteet olivat 78 prosentilla yrityksistä (58 % vuonna 2008).

– REACH täydentää käyttöturvallisuustiedotteita riskinhallinnan osalta, mutta ohjeet ja dokumentit koetaan jatkokäyttäjäyrityksissä liian vaikeiksi ymmärtää. Hyödyntäminen vaatii asiantuntemusta, jota työpaikoilla ei aina ole, Koponen sanoo.

REACH-asetuksen vaikuttavuus riippuu jatkossa siitä, miten hyvin tiedotus ja tiedonvaihto kemikaaliturvallisuuden hyvistä käytännöistä saadaan kulkemaan jakeluketjussa maahantuojilta ja valmistajilta jatkokäyttäjille. Työterveyslaitos tuottaa muun muassa malliratkaisuja kemikaalitiedon selkeyttämiseksi.

Yhden luukun periaatetta toivotaan

REACH on tuonut yrityksille lisää työtä, mutta samalla parantanut kemikaaliturvallisuutta. Yritysten kannalta kemikaaleihin liittyvien määräysten ja velvoitteiden kokoaminen yhden luukun taakse selkiyttäisi tilannetta. Nyt velvoitteita tulee sekä työsuojelulainsäädännöstä että REACHista.

– Varsinkin valtionhallinnon digitalisaatiohankkeessa (KemiDigi) on tärkeää huolehtia, että työturvallisuusasiat on otettu huomioon, Koponen muistuttaa.

Nyt julkaistussa ”REACH-asetuksen vaikutus työturvallisuuteen – 1. väliarviointi” -hankkeessa Työterveyslaitos selvitti asetuksen vaikutuksia kemikaaliturvallisuuden tason kehittymiseen suomalaisilla työpaikoilla kyselyin, haastatteluin sekä kemikaalien myyntimääriin, altistumismittauksiin ja ammattitauteihin liittyvien rekisterien avulla. Hankkeen toimialoja olivat kemian- ja metalliteollisuus, moottoriajoneuvojen huolto ja korjaus sekä siivousala. Tilannetta vuosina 2014–15 on verrattu lähtötasoon 2008–09. Tutkimusta rahoitti sosiaali- ja terveysministeriö.

Lisätietoja:
Milja Koponen, erikoistutkija, Työterveyslaitos, puh. 044 7201771, milja.koponen(at)ttl.fi
Julkaisu : Tutkimusraportti REACH–asetuksen vaikutus työturvallisuuteen: 1. väliarviointi. Kallio, Väänänen, Taxell, Koponen, Saalo, Mikkola, Hirvonen, Santonen. Työterveyslaitos 2017.Saatavissa verkosta: julkari.fi/handle/10024/132066.

Malliratkaisut – käytännönläheistä riskienhallintatietoa työpaikoille.

*REACH on Euroopan unionin asetus, jonka avulla pyritään suojelemaan ihmisten terveyttä ja ympäristöä paremmin kemikaalien aiheuttamilta riskeiltä sekä parantamaan EU:n kemikaaliteollisuuden kilpailukykyä.
REACH edistää myös vaihtoehtoisten keinojen käyttämistä aineiden aiheuttamien vaarojen arviointiin, jotta eläinkokeiden määrää voidaan vähentää. (echa.europa.eu/fi/regulations/reach)