Euroopan LVI-järjestöjen liiton REHVA n piirissä ollaan huolissaan sisäilmaston laadun heikkenemisestä Euroopassa tänä hetkenä, kun rakennusten energiansäästöön kohdistuu yhä voimakkaampia paineita.
REHVA lähettikin lokakuun lopulla EU:n komissiolle asiaa koskevan kirjelmän. Perusteena on myös se, että vaikka vuosi 2013 on EU:n piirissä nimetty ilman vuodeksi, (Year of the Air), ei sisäilman laadun asioita ole tänä vuonna merkittävästi otettu esiin. REHVA pyytääkin komissiota ryhtymään toimiin sisäilmaston laatua koskevan keskustelupaperin ja toimenpideohjelman (green paper) aikaansaamiseksi. Siinä tulisi tuoda esiin hyvän sisäilmaston merkitys kansanterveydelle ja pyrkiä hakemaan keinoja sisäilmaston laadun parantamiseksi.
Taustaksi toiveelleen sisäilmastoa koskevan green paperin aikaansaamiseksi REHVA toteaa, että Euroopan oloissa ihmiset oleskelevat pääosan, liki 90 %, ajastaan sisätiloissa. Sisäilman laadulla on siten erittäin suuri vaikutus ihmisten terveyteen. Ulkoilman epäpuhtaudet tulevat myös sisälle puutteellisen tuloilman suodatuksen seurauksena. Myös jatkuva energiansäästön korostaminen erilaisissa toimenpiteissä voi johtaa sisäilmaston laadun merkityksen unohtamiseen ja huonontuvaan sisäilmaston laatuun. Esimerkiksi tavoitteena olevissa lähes nollaenergiataloissa tulisi sisäilmaston laadun säilymiseen terveellisenä kiinnittää erityistä huomiota.
REHVA korostaa, että maailman terveysjärjestön WHO:n sekä Euroopan standardointijärjestön CEN:in työ tällä alueella on merkittävää, mutta se ei pysty korvaamaan varsinaisia kokonaisvaltaisia viranomaistoimia. Ongelman laajuudesta on REHVAn mukaan saatu uutta valaistusta viime vuosina EnVIE -ja HealthVent- tutkimusprojektien avulla. Niiden perusteella Euroopassa arvioidaan menetettävän vuosittain huonon sisäilman vuoksi ainakin 2 miljoonaa DALYa (sairauksien ja kuoleman takia menetettyä elinvuotta). HealthVent-projekti osoitti myös selvästi, ettei Euroopassa yleisesti saavuteta WHO:n hyvälle sisäilmalle asettamia vaatimuksia.
REHVA toteaa myös, että komission tulisi erityisesti:
- kehittää terveysperusteiset ilmanvaihtoa koskevat suunnitteluperusteet ja ohjeet. Niiden tulisi ohjata sekä ulkoilmasta että sisäilmasta tulevien epäpuhtauksien ja kosteuskysymysten hallintaa. Myös ilmanvaihtolaitteiden jatkuva tarkastustoiminta ja huolto tulisi saada pakolliseksi.
- integroida sisäilmaston laadun hallinta EU:n ilmastotavoitteisiin sekä sisäilmastoasiat myös paremmin EPBD, Eco-design ja energiamerkintädirektiiviin.
- ryhtyä konkreettisiin toimenpiteisiin sisäilmaston laatuun liittyvien toimenpiteiden priorisoimiseksi tulevassa seitsemännessä ympäristötoimenpiteiden ohjelmassa.
Alkuperäinen kannanotto on kokonaisuudessaan luettavissa REHVAn sivuilta www.rehva.eu
Teksti: Esko Kukkonen