Sisäilmayhdistyksen puheenjohtaja ja Aalto-yliopiston LVI-tekniikan professori Risto Kosonen katsoo tulevaisuuteen luottavaisesti. Kun tapaamme hänen työhuoneellaan, hän kertoo nuorten opiskelijoiden hyvästä työtilanteesta ja edessä olevista tutkimushaasteista.
– Olemme megatrendien harjalla. Energia, ympäristö ja ilmastonmuutos motivoivat kaikkia. Kiinteistöt käyttävät 40 prosenttia energiasta ja puolet sähköstä, joten yhteyden myös sisäilmatyöhön ymmärtää. Energian talteenottoon on paljon innovaatioita, mutta sen varastoiminen on vielä auki, hän kuvaa.
Sisäilmayhdistyksen tehtävä on työskennellä ilman laadun, terveellisyyden sekä sisätiloissa viihtymisen puolesta. Ennusteet ilmaston lämpenemisestä korostavat työn merkitystä.
– Ilmaston lämpeneminen on tosiasia. Meidän on joustettava kulutuksesta, kun yhteiskunta niin vaatii. Sitä tapahtuu jo – jos kaikki Kiinan ilmastointilaitteet käynnistettäisiin yhtä aikaa, maan sähköverkko kaatuisi. Olemme siis siirtymässä tarpeenmukaiseen lämmitykseen, jäähdytykseen ja ilmanvaihtoon.
– Jos rakennusten energiankulutusta halutaan hillitä, yhteiskunnan on linjattava, millaiset olosuhteet asetetaan viihtyvyyden ja terveellisyyden kannalta minimiksi, Kosonen painottaa.
Tavoitteet toteutuvat, kun rajat määritetään
Risto Kosonen korostaa laajempaa yhteistyötä yli toimialarajojen. Kiinteistöklusterin eli rakentajien ja talotekniikkaurakoitsijoiden sekä yliopistoväen ja sisäilma-asiantuntijoiden pitäisi puhaltaa enemmän yhteen hiileen – tai hiilettömyyteen.
– Työn tehokkuus ja suorituskyky sisätiloissa täytyy arvioida uudelleen, kun lämpöaallot todennäköisesti lisääntyvät myös Suomessa. Eihän meillä täällä hyvin ilmastoiduissa toimistoissa hätää ole, mutta millainen lämpötila sallitaan asunnoissa, hoitolaitoksissa, julkisissa tiloissa, kouluissa, päiväkodeissa – niihin tarvitsemme uusia ratkaisuja, Kosonen kysyy.
Professorin mandaatilla Kosonen esittää myös kannustavaa kritiikkiä: valtiovalta asettaa sisäilmalle tavoitteita, joita markkinat eivät hoida, ellei joku pakota.
– Rakennuksille on määrättävä säännöllisiä kuntokatselmuksia, liitettävä ne sopimuksiin ja tehtävä liiketaloudellisesti houkutteleviksi.
Entä johtaako ilmastonmuutos osin sellaiseen epätasa-arvoon, joka voi vaarantaa terveyttä?
– Ihminen sopeutuu pieniin lämpöeroihin, muistan esimerkiksi Tove Janssonin työskennelleen 16-asteisessa työhuoneessa. Silloin 40-luvulla sitä kai pidettiin normaalina tai ainakin siedettävänä.
– Teknologia kehittyy ja osa meistä voi määrittää henkilökohtaiset työolosuhteet, kuten lämpötilan ja ilmanvaihdon, hankkia älyvaatteita, jotka lämmittävät tai jäähdyttävät – tai saattavat jopa parantaa ihosairauksia.
Vastuunottajia tarvitaan
Sisäilmayhdistyksen ja tiedemaailman haasteista puhuttaessa nousee esiin iso vastuu yhteiskunnan hyvinvoinnista.
– Tulevaisuudessa meidän on ratkaistava olemassa olevan kiinteistökannan ylläpito laadukkaana. Meidän on jatkettava suosituksiin ja käytäntöihin vaikuttamista, puolueettomana ja asiantuntijaverkostoissa, Suomessa ja kansainvälisesti.
Risto Kosonen katselee mietteliäänä ympärilleen laboratoriossa, ja kiteyttää lopuksi yhdistyksen toiminnan kaikkina aikoina.
– Kun monitieteellisyys säilyy ytimessä, silloin voimme olla kokoava voima.
Teksti: Alpo Räinä