Tuore professori haluaa tehdä tiivistä yhteistyötä alan yritysten kanssa ja asettaa opetuksen- ja tutkimuksen kehitystyön tavoitteeksi kansainvälisen tason.
– Sisäilmaston tärkeät perusasiat ihmisten terveys ja hyvinvointi, on otettava riittävän hyvin huomioon rakennusten energiakysymyksiä ratkottaessa.
Kesäkuussa Aalto-yliopiston LVI-tekniikan professoriksi nimitettiin tekniikan tohtori Risto Kosonen 1.9.2015 -31.8.2020 väliseksi ajaksi. Hän on toiminut aiemmin muutaman vuoden Aalto yliopiston adjunct – professorina, joten hän on jo valmiiksi perehtynyt laitoksen toimintaan.
Heti nimityksensä jälkeen Kosonen kutsui alan vaikuttajia yhteistyötapaamiseen syyskuussa. Tulevan tapaamisen keskeinen asia on käydä läpi LVI- ja talotekniikkakokonaisuuden kurssitarjontaa Aalto-yliopiston eri laitoksissa.
Alalla on tehty suhteellisen paljon diplomitöitä professoria kohti.
– Varsin monet diplomityöt ovat liittyneet energiatehokkuuteen, lisäksi suunnitteluprosessin kehittämiseen liittyviä töitä on tehty runsaasti viime aikoina, Kosonen kertoo.
Syksyn aikana Kosonen haluaakin kuulla minkälaisia tutkimus- ja kehitystoiveita alan yrityksillä on.
Maisteritason opetusohjelmat uusitaan
Risto Kosonen kertoo, että Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun energiatekniikan laitoksen maisteritason opetusta ollaan uusimassa ensi vuonna.
– On ilmeistä, että suurempia muutoksia ei kuitenkaan tapahdu ja sisäilmastoon liittyvät asiat säilyvät osana tutkimus- ja opetusohjelmaa energiakysymysten ohessa.
– Yhteistyö rakennuspuolella toimivan sisäympäristötekniikan professorin Heidi Salosen kanssa tulee jatkossa olemaan tiivistä ja sisäilman laatuun vaikuttavien tekijöiden osalta hänen opetustaan tullaan hyödyntämään, kertoo Kosonen, jonka oman opetuksen pääsisältö on ilmanvaihdon- ja laiteratkaisujen suunnittelussa.
Tutkimuksen ja myös opetuksen puolella Kosonen näkee työnsä painopistealueina sisäilmaston, taloteknisten järjestelmien toiminnan varmistamisen ja koko rakennuksen energiatalouden.
Sisäilmaston kannalta ovat tärkeitä myös melu, akustiikka sekä automatiikka- ja valaistuskysymykset. Näiden aiheiden tutkimus ja opetus tapahtuu korkeakoulun sähkötekniikan laitoksella. Kososen mukaan niillä alueilla ei ole vielä ehkä saavutettu sisäilmaston kannalta riittäviä tuloksia.
– Tärkeä asia rakennusten sisäilmaston ja energiatalouden hallinnassa on myös rakennusfysikaalisten ilmiöiden riittävä ymmärtäminen. Rakennusfysiikan opetuksen ja tutkimuksen puolella riittää siis vielä tekemistä.
LVI-alan suunnittelutyötä Aalto-yliopistossa opettavat suunnittelutyön käytännön asiantuntijat. Yliopiston oman väen tuntuma nopeasti kehittyviin suunnittelukäytäntöihin ei Kososen mukaan ole kuitenkaan riittävää.
– Tässä opetuksessa tulee ottaa huomioon myös jatkuvasti muuttuvat ja kehittyvät yhteiskunnan asettamat pätevyysvaatimukset näissä tehtävissä.
Tavoitteet ovat korkealla
Risto Kosonen korostaa, että tutkimuksessa ja opetuksessa on tärkeää saavuttaa ja pysyä kansainvälisellä tasolla.
– Se on tosin monesti vaikeasti määriteltävissä, mutta muuhun ei pidä missään tapauksessa tyytyä. Suomessa toimii sisäilmastoon liittyvän tutkimuksen puolella useita kansainvälistä tasoa olevia yksikköjä, esimerkiksi Itä-Suomen yliopisto ja THL Kuopiossa sekä Työterveyslaitos Turussa ja Helsingissä. Useita muitakin vastaavia esimerkkejä löytyy.
Kaiken kaikkiaan Risto Kosonen haluaa tähdentää sitä, että sisäilmaston tärkeät perusasiat ihmisten terveys ja hyvinvointi, on otettava riittävän hyvin huomioon rakennusten energiakysymyksiä ratkottaessa.
– Yhtälö voi olla joskus vaikea, mutta se on osattava ratkaista, hän painottaa.
Oman laitoksensa tulevaisuuden suunnitelmista hän ei voi eikä halua vielä tässä vaiheessa esittää mitään merkittävää. Omia luentojaan, jotka keskittyvät maisteri- ja jatko-opiskelu tasoille, hän pitää ainakin alkuun entiseen tapaan yhden kurssin verran lukukaudessa. Väitöstutkimusta hän pyrkii ohjaamaan nykyistä enemmän.
– Jatko-opiskelu kaiken kaikkiaan ei vain nykyisessä taloudellisessa tilanteessa ole kovin suosittua, sillä tutkimukseen tarvittavaa rahoitusta ei ole helppoa saada. Olisi tärkeää päästä nykyistä enemmän mukaan kansainväliseen yhteistyöhön, sillä silloin voisi olla helpompaa saada ylikansallista rahoitusta.
Kosonen toivoo, että parin vuoden päästä laitoksella olisi 8 -10 aktiivista tutkijaa ja jatko-opiskelijaa.
– Se olisi sopiva määrä vielä hallittavaksi tutkimuksen tason ja tulosten laadun kannalta.
LVI-laboratoriossa on juuri äskettäin rakennettu ja otettu käyttöön uusi koelaitteisto emulaattori, jolla voidaan tutkia erilaisia energiatuottomahdollisuuksia hyödyntämällä rakennuksen simulointimallia.
– Suunnitteilla on myös uusi koehuone, jossa voi tutkia huoneolosuhteita.
Monenlaista kokemusta löytyy
Risto Kosonen on akateemisten tutkimustehtäviensä lisäksi vahvasti perehtynyt alaan myös käytännössä. Hän on muun muassa toiminut 17 vuotta Halton -konsernin erilaisissa tehtävissä, viime aikoina tutkimus- ja kehitysasioiden johdossa. Hän on tehnyt töitä myös tutkijana ulkomailla muun muassa Singaporen yliopistossa ja ollut johtotehtävissä monessa TEKESin rahoittamassa hankkeessa, viimeksi keväällä päättyneessä RYM- sisäilmahankkeessa.
Kosonen on osallistunut aktiivisesti myös yhdistystoiminnassa. Kotimaassa hän toimii Suomen LVI-liiton, SuLVIn varapuheenjohtajana ja on myös Sisäilmayhdistyksen hallituksen jäsen. Kansainvälisiä luotatmustehtäviä hän on hoitanut muun muassa Euroopan LVI-järjestöjen (REHVA) liitossa. Toiminnastaan ja julkaisuistaan hän on saanut kunnianosoituksia sekä REHVAn että vastaavan amerikkalaisen järjestön ASHRAEn puolelta. Hän lupaa, ettei uudessa tehtävässäkään jätä näitä yhteistyön foorumeita.
Teksti: Esko Kukkonen | Kuva: Aalto-yliopisto