Sisäilmayhdistyksen ruotsalaisessa ”kummijärjestössä” on jäseninä lähinnä terveysalan ammattilaisia, mutta aktiivista toimintaa riittää. Ruotsissa valmistellaan rakennusten materiaaleista lähteville haitallisille päästöille virallisia rajoituksia.
Sisäilmaston parissa työskentelevillä tutkijoilla ja muilla asiantuntijoilla on omat järjestönsä muuallakin kuin Suomessa. Näitä eräänlaisia Sisäilmayhdistyksen veljesjärjestöjä on ainakin Ruotsissa, Norjassa ja Hollannissa.
Monissa muissa maissa alan tutkijat ovat suoraan kansainvälisen yhteisjärjestön ISIAQ:n jäseniä. Suomestakin on mukana useita tutkijoita, jotka saavat jäsenetuna muun muassa ISIAQ:n lehden Indoor Air. Se on muutamassa vuodessa saanut hyvän sijan maailman tiedelehtien arvioinneissa.
Ruotsalainen järjestö SWESIAQ toimii aktiivisesti, tosin hieman toisella tavalla kuin meidän yhdistyksemme. Heidän jäseninään on lähinnä terveysalan asiantuntijoita. Mutta aktiivista toimintaa heillä riittää ja moni valtiovallan toimi sisäilmaston alalla Ruotsissa ansaitsee huomion täälläkin.
SWESIAQ on tavallaan Sisäilmayhdistyksen kummijärjestö, sillä se perustettiin vuonna 2000 Otaniemessä HB-kongressin yhteydessä pitkälti meidän mallimme mukaan. Mutta vuosien mittaan SWESIAQ on ottanut hieman toisenlaisen roolin sisäilma-asioiden edistämisessä. Heillä on jäsenistöä suunnilleen saman verran kuin meillä, mutta he eivät ole saaneet tai halunneet mukaan teknistä väkeä juuri lainkaan.
Mukana on alan tutkijoita eri puolilta Ruotsia, mutta pääpaino on terveyteen liittyvässä tutkimuksessa. Myöskään Sisäilmastoseminaarin kaltaista tapahtumaa ei ole heillä käynnistetty, vaan vuotuisissa seminaareissa on ollut väkeä vain parisen sataa ja pääpaino on ollut ihmisten terveyden ja viihtyvyyden tutkimisessa, eikä teknisten ratkaisujen esittelyssä.
Haitallisille aineille suunnitellaan rajoituksia
SWESIAQ kertoo tänään, että Ruotsissa on muutaman muun EU-maan tapaan suunniteltu rakennusten materiaaleista lähteville haitallisille päästöille virallisia rajoituksia. Ne tulisivat perustumaan lähinnä niin sanottuihin haitallisiksi tunnettuihin pitoisuuksiin, LCI-tarkasteluihin.
Lähtökohtana heillä on vähentää näitä haitallisia päästöjä virallisin toimin. Toimi on EU:n tasolla vapaaehtoinen, eikä Suomessa ole ympäristöministeriöstä saadun tiedon mukaan vastaavia suunnitelmia. Heillä ehdotus päästörajoiksi on ollut lausunnolla Ruotsin kemikaaliviraston sivuilla. Rajoitusten on ajateltu tulevan voimaan vuonna 2018.
Suomessa on tähän asti luotettu vapaaehtoisiin toimiin, joista tärkein on jo kaksikymmentä vuotta toiminut M1-luokitus. Sitä pyritään jatkossa kehittämään niin, että se ottaa entistä paremmin huomioon eurooppalaisen kehitystyön, niin myös LCI-vaatimukset. Luokituksen kehittämisestä on tässä uutiskirjeessä erillinen artikkeli.
SWESIAQ selvittää kosteus- ja homeasioita
Ruotsissa rakentamistapa on melko pitkälle samanlainen kuin meillä. Myös sisäilman ongelmat ovat samoja, mikä näkyy myös kosteus- ja homeongelmien samankaltaisessa yleisyydessä. Heiltä puuttuvat kuitenkin asuntojen terveydellistä tasoa ja niiden tutkimusta määrittävät kansalliset ohjeet, kuten meidän terveydenhuoltolakiin perustuvat asumisterveysvaatimukset ja -ohjeet. Näiden korvaamiseksi on SWESIAQ laatinut omia kansallisia oppaita ja järjestänyt alalla koulutusta.
Toinen aktiivinen toimija näissä kysymyksissä on Lundin teknillisen korkeakoulun yhteydessä toimiva Fuktcentrum, joka tekee tutkimusta ja on julkaissut alalta useita mielenkiintoisia oppi- ja opaskirjoja. Lähempiä tietoja löytyy www.fuktcentrum.lth.se.
Tänä keväänä SWESIAQ ja Fuktcentrum yhdistävät voimansa kosteus- ja homekysymysten selvittelyssä ja järjestävät yhteisen tilaisuuden Tukholmassa 15-16. maaliskuuta, valitettavasti juuri meidän Sisäilmastoseminaarimme aikaan. Siellä kosteus- ja homekysymyksiä käsitellään laaja-alaisesti.
SWESIAQ:n toimintaan voivat osallistua myös suomalaiset maksamalla kohtuullisen jäsenmaksun, edellyttäen tietenkin, että ainakin kouluruotsi on vielä hallussa. Heidän netissä ilmestyvä SWESIAQ Nyhetsbrev-julkaisunsa on asiasta kiinnostuneille lukemisen arvoinen. Sen sivuilla on viime aikoina pohdittu muun muassa ihmisten yliherkkyyttä sisäilmatekijöille sekä ilmanvaihdon oikean mittaamisen ja säätämisen ongelmia.
Maaliskuun tapaamisesta, jossa käsitellään myös muita kuin kosteusasioita, ja SWESIAQ:n toimista yleensä saa tarkempaa selkoa heidän nettisuiltaan www.swesiaq.se.
Teksti: Esko Kukkonen