SWESIAQ julkaisi oman oppaansa tästä myös meillä ajankohtaisesta aiheesta: SWESIAQ:s råd för utredning av mikrobiell påväxt i byggnader. Opas sisältää arvioinnin monesta eri tutkimusmenetelmästä ja niiden soveltuvuudesta käytännön mikrobiongelmien tutkimiseen. Myös tehtävään liittyvät hyvinkin erilaiset laboratoriokäytännöt esitellään ja arvioidaan. Aiheesta käytiin yhdistyksen piirissä voimakasta julkista keskustelua, ja lopputulos on mielestäni melko lailla samankaltainen kuin Suomessa. Uudet nopeammat menetelmät olisivat tervetulleita, mutta ne ovat turhan epäluotettavia, joten on tyydyttävä vielä vanhaan kasvatusmenetelmään, joka on meilläkin toistaiseksi ainoa viranomaisten hyväksymä. SWESIAQ:n julkaisuihin kannattaa mielestäni alan asiantuntijoiden tutustua.
Kevään seminaarin SWESIAQ järjestää yhteistyössä Lundin yliopiston kanssa aktiivisesti toimivan Fuktcentrumin kanssa. He tekevät ja seuraavat siellä kosteus- ja homeongelmiin liittyvää tutkimusta sekä julkaisevat alaan liittyviä oppaita. He myös auktorisoivat alalla toimivia pätevyyden mukaan. Fuktcentrumin merkittävään julkaisutoimintaan voi tutustua sivuilta www.fuktcentrum.se. He järjestävät Göteborgissa SWESIAQ:n seminaarin yhteydessä 30.3 informaatiopäivän.
Kosteuskysymysten lisäksi seminaarissa tulee esille heidän oman sisäilmatutkimusmallinsa uusi ajantasaistettu versio sekä sisäilman ilmanlaatuun ja kemialliseen altistukseen liittyviä asioita. Myös uusi työkalu ilmanvaihdon ja ilmanvaihtolaitteiston toiminnan selvittämiseksi ja mittaamiseksi esitellään.
SWESIAQ perustettiin Otaniemessä
Sisäilmaston parissa työskentelevillä tutkijoilla ja asiantuntijoilla on myös omat järjestönsä muuallakin kuin Suomessa. Näitä eräänlaisia meidän Sisäilmayhdistyksen veljesjärjestöjä on ainakin Ruotsissa, Norjassa ja Hollannissa. Muissa maissa alan tutkijat ovat suoraan kansainvälisen yhteisjärjestön ISIAQn jäseniä.
Ruotsin SWESIAQ on tavallaan myös meidän kummijärjestömme, se perustettiin vuonna 2000 Otaniemessä HB- kongressin yhteydessä pitkälti Sisäilmayhdistyksen mallin mukaan. Vuosien mittaan SWESIAQ on ottanut kuitenkin hieman toisenlaisen ja meikäläisestä poikkeavan roolin sisäilma-asioiden edistämisessä. Sillä on jäsenistöä suunnilleen saman verran kuin meillä, mutta se ei ole saanut mukaan rakennusalan teknistä väkeä merkittävästi. Mukana on alan tutkijoita eri puolilta Ruotsia, mutta pääpaino on vahvasti terveyteen liittyvässä tutkimuksessa.
Ruotsissa ei ole ollut sisäilmasto- ja rakennusmateriaalien M 1 – luokituksen kaltaisia aktiviteetteja. Sen sijaan SWESIAQ on ollut aktiivinen tutkimuksessa ja yhdenmukaisten tutkimusmenetelmien kehittämisessä. Ruotsissa kun ei esimerkiksi ole samankaltaista virallista asuntojen ja vastaavien tilojen sisäilmaongelmien tutkimusohjetta, kuin meillä on asetusten ja STM:n antamien ohjeiden ja niitä täydentävien opaskirjojen kautta. Kunnissa tehdään siksi asuntojen sisäilman laadun selvitykset lähinnä kuntakohtaisten ohjeiden mukaan. SWESIAQ on tunnistanut ongelman ja siksi se on julkaissut asiasta oman ohjeensa. Siinä on paljon käytetty hyväksi Suomen lainsäädäntöä ohjeineen ja oppaineen.
Suomalaiset ovat tervetulleita jäseniksi
SWESIAQ ottaa vastaan myös suomalaisia jäseniä. Jos ruotsin kieli ei pelota, voi tietoja yhdistyksen toiminnoista ja julkaisuista hakea SWESIAQ:n nettisivuilta Matka kokouksiin on lyhyt ja järjestöllä on usein ohjelmassaan erittäin hyviä ajankohtaisia esityksiä.
Kevään kokouksessa tulee esille SWESIAQ:n jäsenyyden mahdollistaminen jatkossa myös yrityksille. Tähän mennessä heillä ei ole ollut, kuten meidän Sisäilmayhdistyksellä kannattavia jäseniä, jotka voivat tukea yhdistyksen toimintaa ilman päätösvaltaa. Muutos on kaupallisia paineita pelkäävässä yhdistyksessä suuri, joten odotettavissa on vilkasta keskustelua.
Järjestöllä oma tiedotuslehti SWESIAQ Nyhetsbrev. Sitä voi lukea ja sen voi tilata täältä.