Pian päättyvästä RYM-sisäilmahankkeesta on tullut esille mielenkiintoisia tuloksia. Koko hankkeen tuloksia esitellään laajemmin loppuseminaarissa, joka järjestetään Helsingissä tiistaina 24. maaliskuuta.
Nettisivuillaan RYM kertoo alkupalaksi mielenkiintoisesta tutkimuksesta, joka koskee huonekasvien väitettyä kykyä puhdistaa huoneilmaa. Tähän liittyvät väitteet ovat olleet elossa jo vuodesta 1989, jolloin NASA julkisti kasvien puhdistuskykyä koskevat tutkimuksensa. Mukana tutkimuksia rahoittamassa oli myös puutarha-ala. Näiden tutkimusten mukaan eräät kasvit määrätyin edellytyksin puhdistavat huoneilmaa eräistä kemikaaleista, kuten bentseenistä, formaldehydistä ja trikloretyleenistä. Tämä paljon referoitu raportti on löydettävissä esimerkiksi Wikipediasta. Tyypillinen referaatti lienee Sustainable Baby steps -sivusto, jossa nämä kasvit esitellään ja pannaan yhteyksiinsä – kestävän kehityksen mukaiseen elämään. Sivusto on erikoistunut kestävän kehityksen mukaisten tuotteiden myyntiin.
Heti NASAn tutkimuksen jälkeen asiasta syntyi Yhdysvalloissa keskustelua. EPA:n, Yhdysvaltain ympäristöviraston, tutkijat ilmoittivat, että kemikaaleista pääsee paljon helpommin eroon välttämällä niiden käyttöäja etteivät ne ole yleensä huoneilman laadun kannalta merkittävimmässä asemassa. Suomessa esimerkiksi formaldehydin osalta on tässä hyvin onnistuttukin. Muita edellä mainittuja aineita ei juuri ole Suomessa ole normaalitilanteessa Suomessa juuri löydetty. Kemikaaleja paljon pahempana ongelmana tutkijat pitivät kasvien kastelun aiheuttamaa sisäilman mikrobipitoisuuden nousua.
Samaan tulokseen on nyt päästy myös Suomessa. RYM-tutkimuksen takana ovat Sirate group, Tampereen teknillinen yliopisto ja Suomen yliopistokiinteistöt. Yliopistolla vuosina 2013 ja 2014 tehdyt mittaukset ovat osoittaneet, ettei kasvien puhdistusteho ole sisäilman epäpuhtauksien suhteen merkittävä. Suurempi ongelma tulee kasvien vaatimasta kostutuksesta, joka vaikuttaa huoneilmaan ja sen mikrobiologiseen laatuun. Tarkemmat tiedot mittausjärjestelyistä ja tuloksista saadaan varmaan ensi kuun seminaarissa.
Mielenkiintoista on, että Itä-Suomen yliopisto tekee samaan aihepiiriin liittyvää tutkimusta yhteistyössä viherseiniä valmistavan NaturVention-yrityksen kanssa. Yritys sai äskettäin Sitralta ja muilta sijoittajilta 1,1 miljoonan euron rahoituksen, joka on tarkoitettu pääasiassa kansainväliseen kasvuun. Itä-Suomen yliopiston tutkija Mari Vesala saa tästä myös osarahoituksen väitöstutkimukselle, jossa seuraavaksi selvitetään haihtuvien yhdisteiden poistumista pitkäkestoisemmissa kasvikokeissa. Tuloksia näistä Kuopiossa tehtävistä kokeista ei vielä ole käytettävissä.
Kaiken kaikkiaan kasvien käyttö huoneilman puhdistukseen on mielestäni monitahoinen asia. Nuo edellä mainitut kemialliset epäpuhtaudet ovat tietenkin ongelma, mutta kasvien vaikutusta huoneilman merkittävimpiin, esimerkiksi ilmanvaihdon suuruutta mitoittaviin, epäpuhtauksiin, kuten pienhiukkasiin ja hiilidioksidiin, ei juuri ole tutkittu.Hiukkasten poistajina niillä saattaa olla merkitystä, mutta se, millä mekanismilla ne siinä toimisivat, on selvittämättä. Hiilidioksidin poiston osalta huonekasveilla on merkitystä, sillä kasvien yhteyttäminen poistaa ilmasta hiilidioksidia ja tuottaa happea. Tämä tosin vain, jos on riittävästi valoa. Pimeässä kasvit hengittävät samaan tapaan kuin eläimet.
Kasvien merkittävä vaikutus ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen tiedetään, ja se on elämälle maapallolla elintärkeää. Yhden ihmisen vuositasolla erittämän hiilidioksidimäärän noin 360 kg poistoon tarvitaan vähintään 3,5 m2 kasvin yhteyttävää pinta-alaa. Tämän toteutuminen edellyttää tietenkin, että kasvi yhteyttää koko ajan. Nämä laskelmat on tehty Wikipedian tietojen mukaan. Muiden huoneilman epäpuhtauksien, kuten hiilimonoksidin ym., osalta en ole löytänyt mitään laskelmia tai tutkimustuloksia. Tietojani saa täydentää.
Seminaariohjelmasta ja ilmoittautumisesta tarkemmin RYM:n nettisivuilla www.rym.fi.
teksti: Esko Kukkonen