Suosituksen yhdenmukaisuus suomalaisten suositusten kanssa on melkoinen. Kerttu Valtanen kertoi esityksessään, että uudistukset aikaisemmin julkaistuihin saksalaisiin suosituksiin tehtiin yhteistyössä Itävallan viranomaisten kanssa. Suosituksen kohteena ovat normaalissa käytössä olevat sisätilat ja niiden yhteydessä olevat tilat. Suositukset eivät siis koske yleisiä tiloja, kuten sairaaloita, kaupallisia tiloja tai suurkeittiöitä, joiden hygieeniset säädökset voivat olla korkeampia.
Uusi suositus on tarkoitettu luomaan pohjan yhtenäiselle hometutkimukselle ja korjausmenetelmille Saksassa ja Itävallassa. Saksankielinen suositus julkaistiin Saksassa Joulukuussa 2017 ja on saatavana sekä pdf-dokumenttina Saksan ympäristöministeriön sivuilta että painettuna versiona. Myös englanninkielinen käännös on suunnitteilla.
Suositus Saksan ja Itävallan asiantuntemuksen yhteistyönä
Uusi suositus on tarkoitettu luomaan pohjan yhtenäiselle hometutkimukselle ja korjausmenetelmille Saksassa ja Itävallassa. Aikaisemmin Saksassa julkaistut suositukset vuosilta 2002 ja 2005 uudistettiin yli 40 -henkisen, eri alojen asiantuntijoista koostuvan sisäilmakomission (Indoor Air Hygiene Commission) toimesta sekä tiiviissä yhteistyössä Itävallan viranomaisten kanssa.
Uudistuksessa otettiin Valtasen mukaan huomioon uusin tutkimustieto, muuttuneet säädökset ja tekniset standardit sekä käytännön osoittama tarve tarkentaa suosituksia.
Samalla Saksassa kahdessa osassa julkaistut aikaisemmat suositukset yhdistettiin. Lopullinen versio saatettiin voimaan puoli vuotta kestäneen julkisen kommentointivaiheen jälkeen. Suosituksen luonnos herätti paljon keskustelua. Kommentteja kerättiin yli 300 sivua, jotka sitten käsiteltiin sisäilmakomissiossa.
Menetelmien yksityiskohtaiset kuvaukset löytyvät viitteinä saksankielisellä alueella käytössä oleviin normeihin (VDI, DIN), sekä eri alojen järjestöjen suosituksiin, kuten Saksan lääkäriseuran homesuositukseen.
Peruskonsepti pysyi ennallaan
Suosituksen peruskonsepti pysyi Valtasen mukaan samana kuin ennenkin, home-ja kosteusvaurio lisää muun muassa seuraavia terveysriskejä:
• astmaoireiden paheneminen
• ylempien hengitysteiden oireiden lisääntyminen
• yskä, hinkuvat hengitysäänet, hengitysvaikeudet
• astman kehittyminen
Uudessa suosituksessa todetaan, että koska varmoja syy-seuraus suhdetta ei ole tähän mennessä voitu osoittaa minkään mitattavan tekijän ja terveysoireiden välillä, ei ole mahdollista yhdistää oireita johonkin mitattavaan tekijään. Kun siis terveysoireita aiheuttavat homeen osatekijät eivät ole tiedossa, ei ole mahdollista määrittää sairastumisriskiin pohjautuvia raja-arvoja. Lähtökohtaisesti todetaan, että homekorjaukset ovat aina perusteltuja terveyshaittojen ennaltaehkäisemiseksi.
Home-sanan merkitystä laajennettiin
Uusitussa suosituksessa todetaan, että viime vuosien aikana on varmistunut, että homesienten lisäksi myös muiden mikrobien kuten bakteerien kasvu on yleistä kosteusvaurioissa. Siksi home-sanan merkitystä on uudessa suosituksessa laajennettu käsittämään homesienten lisäksi myös kosteusvaurioille tyypillisiä bakteereja ja hiivoja.
Homesienet ovat kuitenkin vaurioiden indikatiivinen muuttuja, jolloin muita homevaurioissa esiintyviä mikrobeja ei yleensä tarvitse tutkia.
Suosituksessa todetaan myös, että rakennusmateriaalit, joista löydetään homesienten itiöitä, eivät aina sisällä homekasvustoa. Uudessa suosituksessa selvennetään kontaminaatio- ja homekasvukäsitteiden eroa. Lisäksi suosituksessa annetaan viitearvoja eri rakennusmateriaalien luonnollisesta mikrobimääristä eri ikäisissä rakennuksissa.
Aikaisemmissa suosituksissa ei eroteltu sisätilojen korjaussuosituksia tilojen käytön mukaan. Tämä tulkittiin usein niin, että samat korkeat standardit on täytettävä myös sisätiloissa, jotka ovat asumistilojen ulkopuolella, esimerkiksi erillisissä autotalleissa tai vajoissa. Uusissa suosituksissa on erotettu sisätiloja käytön ja asuintilojen läheisyyden mukaan eri käyttöluokkiin, jotka eroavat korjauksen kokonaistarpeen ja korjausnopeuden suhteen. Myös tuuletussuosituksia sekä teknisten tuuletusjärjestelmien käyttösuosituksia on uudistettu ottaen huomioon erilaiset kosteusvaurio- ja homeriskit.
Suositus toteaa, että biosidien (usein myös desinfiointiaineiksi kutsuttuja aineita) käyttö homekorjauksien yhteydessä ei ole yleensä tarpeellista tai tarkoituksenmukaista.
Uudessa suosituksessa tarkennetaan missä tapauksissa biosidien käyttäminen homesaneerauksen yhteydessä on mahdollista.
Suositukset on tarkoitettu käytännön työhön
Valtanen kertoi, että Saksan hometutkimus ja -korjaussuositukset on suunnattu kuntotarkastajille, homekorjaajille, mikrobiologisille laboratorioille ja kaikille muille, jotka joutuvat työssään tunnistamaan, arvioimaan sekä suunnittelemaan korjauskonsepteja kosteus- ja homevaurioisiin rakennuksiin. Suosituksissa on tärkeitä tietoja myös korjausyrityksille.
Tiedot teknisistä yksityiskohdista ovat viittauksina voimassaoleviin normeihin sekä alan järjestöjen julkaisemiin ohjeistuksiin. Myös rakennusfirmat sekä paikalliset kosteus- ja homekorjauksia valvovat viranomaiset löytävät suosituksista tärkeitä tietoja sekä viittauksia yksityiskohtaisiin teknisiin ohjeisiin normeissa sekä alan järjestöjen julkaisuissa.
Lisäksi kosteus- ja homeongelmia kohtaavat yksityisihmiset löytävät suosituksista arvokasta lisätietoa.
Suosituksessa on sekä teknisiä että hygieenisiä osioita
Kerttu Valtanen kertoi, että uusitut Homesuositukset käsittelevät terveydellisiä, rakennusfysikaalisia, mittausteknisiä ja yleisiä sisäilmahygieenisiä kysymyksiä.
Urakkasopimukset sekä muut juristiset seikat, jotka voivat johtaa poikkeaviin arviointeihin, eivät ole osana suosituksia.
Perustietoa osio sisältää suosituksissa käytettyjen käsitteiden määritelmät sekä perustietoa homesienistä ja niiden elintarpeista. Lisäksi lukija saa tietoa kosteusvaurioissa homesienten lisäksi usein esiintyvien bakteerien ja muiden pieneliöiden kasvuolosuhteista.
Homeen ihmiselle aiheuttamat terveysvaikutukset osiossa kuvataan mahdollisia homeen aiheuttamia terveysvaikutuksia ja -riskejä sisätiloissa.
Osiossa, Kosteus- ja homevaurioiden syyt rakennuksissa, käsitellään yksityiskohtaisesti homekasvulle välttämättömien tekijöiden kuten lämpötilan, kosteuden, rakennusolosuhteiden sekä tuuletuksen yhteisvaikutuksia. Suositus toteaa myös, että rakennusteknisten ratkaisujen lisäksi voi sisätilojen käyttäjä itse vaikuttaa homevaurioiden ehkäisyyn.
Homevaurioiden ennaltaehkäisy osiossa käsitellään laajasti tuuletus- ja lämmityssuosituksia eri tilojen käyttötarkoitukset huomioon ottaen. Lisäksi käydään läpi erilaisten teknisten ilmastointiratkaisujen etuja ja huonoja puolia. Uusiin suosituksiin on lisätty myös erillinen osio lattiavaurioiden tarkastus- ja korjaussuosituksista.
Uusitun suosituksen lääketieteellinen tausta perustuu artikkeliin : Gerhard A Wiesmüller @al. Abridged Version of the AWMF Guideline for the Medical Clinical Diagnostics of Indoor Mould Exposure. Allergo Journal International 26(5): 168– 193. Published online 2017 Feb 28. doi: 10.1007/s40629-017-0013-3
teksti: Esko Kukkonen
Tutustu Valtasen esitelmään Sisäilmastoseminaarin julkaisussa (lataa pdf)