Kolmivuotinen TOXTEST-tutkimushanke on edennyt loppusuoralle. Haastavana tavoitteena sillä on ollut kehittää sisäympäristönäytteille soveltuva toksisuuden eli myrkyllisyyden arviointimenetelmä, jota voidaan hyödyntää homevaurion vakavuuden arvioinnissa.
Tutkijaryhmä ei lupaa ”jokamiehen hometestiä” kaupan hyllylle, mutta edistysaskeleita näytteenottomenetelmiin ja toksisuuden arviointiin on näköpiirissä. Itä-Suomen yliopiston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Työterveyslaitoksen, Helsingin yliopiston ja Turun yliopiston yhteisessä TOXTEST-tutkimuksessa eletäänkin tämän syksyn aikana ratkaisevia hetkiä.
Sokkotestausta
Parhaillaan kukin taho sokkotestaa aidoista kohteista lupaavimmilla menetelmillä kerättyjä näytteitä, kertoo tutkimushankkeen käytännön toteutusta koordinoiva tutkija Kati Huttunen Itä-Suomen yliopistosta. Lokakuussa pidettävässä yhteisessä tulospalaverissa koodit aukaistaan ja voidaan todeta, mitkä näytteenottomenetelmät korreloivat parhaiten kohteissa ilmenneiden oireiden kanssa. Jos yksi tai useampi menetelmä erottelee vauriokohteet vertailukohteista hyvällä prosentilla, se olisi tosi positiivinen signaali ja siitä voisi jatkaa suoraan kohti näytteenoton käytännön ohjeistamista.
Näytteiden oikea käsittely on erittäin tärkeää
Keskeisimmäksi haasteeksi on osoittautunut se, miten näytettä tilasta kerätään ja käsitellään. Lukuisia käytössä olevia menetelmiä on karsittu kovalla kädellä, jotta jäljelle on saatu käyttökelpoisimmat.
Yhtä ylivoimaista tapaa ei ole toistaiseksi löytynyt, mutta monia menetelmiä on voitu sulkea pois. On muun muassa selvinnyt, että näytteenotossa käytettävät pölynkeräysmenetelmät vaativat kehittämistä, ja että kerätyn pölyn ikä, säilytystapa ja käsittely ennen analysointia vaikuttavat tuloksiin. Luotettava tulos voidaan saavuttaa vain, jos koko ketju näytteenotosta analyysiin toimii aukottomasti, toteaa Kati Huttunen.
Toimiva työkalu
Tutkijoilla on muiden tavoin yhtä kova halu löytää ratkaisu lukuisia tahoja ja ihmisiä askarruttavaan ongelmaan. Valitettavasti näyttää siltä, että yhtä ainoaa täysin luotettavaa testiä tuskin voidaan löytää. Tämä ei ollut yllätys, sillä tehtävä tiedettiin haasteelliseksi jo alun perin. On kuitenkin mahdollista, että tästä tutkimuksesta syntyy työkalu, jonka avulla rakennusten tilaa voidaan arvioida entistä monipuolisemmin. Terveyshaitan todentaminen tulee jatkossakin aina vaatimaan myös asiantuntijatyötä ja niin pitääkin olla, kun on kyse terveydestä ja isoista rahoista, arvioi Kati Huttunen.
Asiantuntijoita monelta taholta
TOXTEST-tutkimuksen koordinoinnista ja osatoteutuksesta vastaa professori Maija-Riitta Hirvosen tutkimusryhmä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ja Itä-Suomen yliopistosta, lisäksi hankkeeseen osallistuu johtava tutkija Anne Hyvärisen tutkimusryhmä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, tutkimusprofessori Harri Aleniuksen tutkimusryhmä Työterveyslaitokselta, tutkimusjohtaja Mirja Salkinoja-Salosen tutkimusryhmä Helsingin yliopistosta sekä lehtori Esa-Matti Liliuksen tutkijaryhmä Turun yliopistosta. Muun muassa Hengitysliitto ry:n ja AsTe ry:n kautta on saatu tutkimuskohteita näytteiden keruuta varten.