Senaatti-kiinteistöt on lanseerannut tälle strategiakaudelle sisäolosuhteiden nollatoleranssin. Tarkoitus on panostaa sisäilmaongelmien ennaltaehkäisyyn ja toimia sisäilmatoimintamallin mukaisesti entistä nopeammin ja voimakkaammin, mikäli sisäilmaan liittyviä ongelmia ilmenee. Tavoitteena on ongelmien ja haittojen pikainen poistaminen.
– Vuoden 2019 alussa lanseerattiin Senaatin nopean toiminnan joukot, johon kuuluu 7 sisäilma-asiantuntijaa, jotka toimivat eri alueilla eri puolilla Suomea. K9-koiraryhmään kuuluu 4 alueellista asiantuntijaa. Tarkoituksena on, että sisäilmaan liittyviin ilmoituksiin reagoidaan ja päästään puuttumaan nopeasti, kertoo Senaatti-kiinteistöjen asiantuntija ja koirakoulutukseen erikoistunut Ville Heikkinen.
K9-koiraryhmä kattaa koko Suomen
– K9-koiraryhmän kaikilla 4 asiantuntijalla on pitkä kokemus homekoirayrittäjänä toimimisesta. Meistä kaikki koulutetaan sisäilma-asiantuntijoiksi. Kaikilla asiantuntijoilla on käytössään useita homekoiria eli mikrobiperäisten hajujen etsimiseen ja ilmaisemiseen koulutettuja koiria. Lisäksi uutena on yksi PAH-yhdisteitä etsivä ja ilmaiseva koira, Heikkinen kertoo.
K9-koiraryhmä toimii alueellisen sisäilma-asiantuntijan alaisuudessa, joka koordinoi koiratoimintaa omalla alueellaan. Koska asiantuntijat ovat sijoittuneet tasaisesti ympäri Suomen, voidaan tarpeeseen reagoida nopeasti, 5 vuorokauden sisällä.
Koiratutkimus ei koskaan ole ainoa tutkimusmenetelmä sisäilmaongelman selvittelyssä.
– Koiraryhmällä on käytössään myös mittalaitteita, kuten GW-mittalaitepaketti sisäilmaston mittaamiseen, Mycometer, kosteusmittareita, Dustdetector, lämpökamera ja paine-eromittareita, joita hyödynnetään kohdekohtaisesti, Heikkinen selventää.
Sisäilmakoiraa voidaan hyödyntää ennakoivassa työssä
Sisäilmakoira tunnetaan yleisesti homekoirana, ja homekoiria on ollut käytettävissä jo 1990-luvulta lähtien. Sisäilmakoira on koulutettu etsimään ja ilmaisemaan yleisimpien kosteusvaurioindikaattorimikrobien hajuja. Sisäilmakoiran käyttäminen on nopea menetelmä selvittää mikrobiperäisten hajujen ilmeneminen kiinteistöissä.
– Koiralla on tarkka hajuaisti. Koira paikantaa tutkimushetkellä sisäilman laatuun vaikuttavia mikrobiperäisiä hajulähteitä. Se ei kuitenkaan osaa kertoa hajun määrää tai laatua: mitä mikrobilajeja on ja millainen mikrobipitoisuus on. Siihen tarvitaan ihmistä, asiantuntijaa, Heikkinen sanoo.
Heikkinen painottaa, että rakennuksen paine-ero on erittäin tärkeä huomioida, kun koiran kanssa mitataan. Paine-ero vaikuttaa siihen, miten rakenteista tulee ilmaa ja miten ilma pääsee liikkumaan. Voimakkaassa alipaineessa ilmaa tulee luontaisesti enemmän, mikä voi lisätä koiran ilmaisukohtien määrää merkittävästikin. Vastaavasti ylipaineisessa rakennuksessa koiran mahdollisuudet selvittää mikrobilähteiden sijaintia voivat heikentyä.
– Sisäilmakoira on eräänlainen esitutkintaväline. Sitä voidaan käyttää katsastuksissa ja tilakatsastuksissa, edelleenvuokrauskohteissa, sisäänostokohteissa, peruskorjausten suunnittelun tukena, sisäilma- ja kuntotutkimusten pohjatietona, sisäilmailmoituksissa, ennakoivassa toiminnassa, korjausten laadunvalvonnassa ja radonlähteiden paikantamisessa, Heikkinen kertoo.
Suomen ensimmäinen PAH-yhdisteitä etsivä koira
PAH-yhdisteet ovat haitta-aineita, jotka suurina pitoisuuksina voivat olla terveydelle haitallisia. Sisäilman kohonneet PAH-pitoisuudet ovat yleensä peräisin vanhoista rakennusmateriaaleista, kuten kreosoottipitoisista vesieristeistä.
Senaatti on lanseerannut uutena tuotteena PAH-yhdisteitä etsivän ja ilmaisevan koiran. Sen käytettävyyttä on pilotoitu syksyn 2020 aikana Senaatti-kiinteistöjen rakennuksissa ja PAH-lähteitä on saatu paikannettua rakenteista.
– PAH-yhdisteiden etsiminen ja paikantaminen vanhoista rakennuksista on tärkeää ennen purku- tai muutostöitä. Niiden käsittelyssä pitää olla yhtä huolellinen kuin esimerkiksi asbestin käsittelyssä, sillä muuten ne voivat päästä leviämään sisäilmaan, Heikkinen sanoo.
2-vuotias suursnautseri Fiinu on Suomen, ja ehkäpä jopa koko maailman, ensimmäinen PAH-yhdisteitä etsivä koira, ja tällä hetkellä PAH-koiraksi on koulutettavana on myös 4-kuinen parsonrusselinterrieri Selma. Koirat ovat Heikkisellä Kajaanissa, mutta toiminta-alueena on tarpeen mukaan koko Suomi.
– PAH-koira on koulutettu tunnistamaan puhtaina hajuina naftaleeni, antraseeni ja fenantreeni. Kun koira on oppinut tunnistamaan ne, on siirrytty suuria PAH-pitoisuuksia sisältävien referenssinäytteiden koulutuksen kautta oikeisiin kohteisiin, selventää Heikkinen PAH-koiran koulutusta.
Sisäilmakoirat herättävät luottamusta
Sisäilmakoira on puolueeton ja tarkka rakennustekninen mittalaite, kun se on opetettu paikantamaan tiettyä tai tiettyjä hajuja.
– Kukin sisäilmakoira etsii vain sitä hajua, johon se on saanut koulutuksen, Heikkinen muistuttaa.
Koira on tehokas ja nopea suurissakin kiinteistöissä, ja sen avulla saadaan paljon pohjatietoa rakennuksesta. Se paikantaa sisäilman laatuun vaikuttavat lähteet ja auttaa kohdistamaan jatkotutkimuksia. Koiran etuna on myös se, että se on pintoja rikkomaton menetelmä piilevien vikojen selvittämisessä. Koiran käyttäminen on nopea keino myös laadunvalvontatyössä.
– Koirat herättävät sisäilmatutkimuksissa erittäin paljon luottamusta, jopa enemmän kuin ihmiset, Heikkinen naurahtaa.
Heikkinen korostaa, että koira toimii aina ammattilaisen apuna sisäilmaselvittelyissä.
– Koira ei voi tehdä työtään yksin. Se toimii varsinaisen asiantuntijan ja koko sisäilmatiimin apuna haitta-aineiden etsinnässä.
– Kun koiran avulla on selvitetty esimerkiksi PAH-yhdisteiden sijainti rakennuksessa, mietimme ammattilaisten kesken, minkälaisia hajulähteitä kyseisissä kohdissa voisi olla. Sen jälkeen suunnittelemme huolellisesti seuraavat toimenpiteet.
Teksti: Anna Merikari
Ville Heikkisen esitys SisäilmapajaX:ssä 25.11.2020: Senaatti-kiinteistöjen koiratoiminta osana sisäilma-asioiden nollatoleranssia