Ongelmat sisäolosuhteissa ovat merkittävä yhteiskunnallinen haaste niin taloudellisesti kuin yksilöiden hyvinvoinninkin kannalta. Senaatti-kiinteistöt ovat nostaneet sisäolosuhteet ja sisäilmakysymykset uuden strategiansa keskeiseksi teemaksi. Se haluaa ottaa entistä aktiivisemman roolin haasteen ratkaisemisessa. Sisäolosuhteet ovat monen tekijän summa, ja ongelmien ratkaisemiseen tarvitaan eri osapuolten yhteistyötä ja rakentavaa vuoropuhelua. Puhumisen lisäksi tarvitaan konkreettisia toimenpiteitä.
Senaatti-kiinteistöjen toimitusjohtaja Jari Sarjo totesi tämänhetkisen julkisen keskustelun olevan melko ristiriitaista ja myös syyllisten etsimisen sävyttämää. Osapuolet eivät oikein kohtaa toisiaan: vastakkain ovat tekniset tulokset ja kokeva ihminen, eikä ongelmien syistä olla samaa mieltä. Syyllisten etsiminen ei kuitenkaan vie keskustelua eteenpäin, vaan tarvitaan rakentavaa asennetta ja yhteistä keskustelua.
– Sen sijaan, että olemme yhteisen nuotion äärellä ja puhallamme tuhkaa toistemme silmille, pitäisi puhaltaa yhteen hiileen ja tuulettaa nuotiota yhdessä parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamiseksi, Sarjo kiteytti.
Oikeaa tietoa, vuoropuhelua ja yhteistyötä tarvitaan
Tilaisuudessa kuultiin monipuolisesti eri alojen asiantuntijoita ja samalla eri näkökulmia siihen, miten sisäilmaolosuhteista käytävää keskustelua voidaan viedä rakentavampaan suuntaan.
Valtioneuvoston Terveet tilat 2028 -ohjelma voi olla hyvä alusta ja keskustelukumppani, kun ongelmiin haetaan yhteistä ratkaisua, hankejohtaja Katja Outinen totesi ja muistutti viestinnän olevan sisäilmaprosessin kaikissa vaiheessa tärkeää – myös silloin, kun mitään uutta kerrottavaa ei olisikaan.
Helsingin Sanomien toimittaja Jussi Konttinen totesi valtamedialla olevan vastuunsa julkisessa keskustelussa. Hänen mukaansa sisäilmaongelmasta on tullut myös viestintäongelmia, ja valitettavasti usein vain negatiiviset tapaukset nousevat julkiseen keskusteluun. Lisäksi huolimaton uutisointi voi herättää pelkoja. Vaikka valtamedian kuva ja käsitys sisäilmaongelmista on viime aikoina monipuolistunut, ”home elää omaa elämäänsä somessa”.
– Miten näistä asioista pitäisi viestiä? Kysymykseen ei ole helppoa vastausta. Tärkeintä on välittää oikeaa tietoa, kertoa, miten asiat ovat. Meille toimittajille kuitenkin yksi iso haaste on puolueettoman tiedon saaminen, Konttinen totesi.
Hengitysliiton viestintäjohtaja Hanna Salminen korosti puheenvuorossaan niin ikään faktoihin, tutkittuun tietoon nojaamista ja oikean tiedon välittämistä.
– Jos jaetaan kokemustietoa, siinä tulee myös olla kokemustiedon leima.
Salminen peräänkuulutti myös ihmisten kunnioittavaa ja empaattista kohtaamista.
– Vuoropuhelun rakentaminen on tärkeää. Tavoitteena tulisi olla, että keskustelussa ei olisi vastapuolia, vaan osallistujia.
Lääketieteen näkemyksen aiheeseen toi Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan professori, varadekaani Kari Reijula, joka totesi sisäilmaongelman määrittelemisen olevan lääketieteellisestä näkökulmasta vaikeaa: vaihteluväli on viihtyvyyshaitoista radonin aiheuttamaan syöpävaaraan. Lisäksi oirekirjo on laaja viihtyvyyshaitasta invalidisoivaan oireistoon.
– Sisäilma ja siihen liittyvät ongelmat kiinnostavat entistä enemmän, kun aihe liittyy terveyteen. Terveysperusteilla sisäilmaongelmien ruokkiminen ei kuitenkaan ole kenenkään etu. Tarvitaan tutkimusnäyttöön perustuvaa, oikeaa tietoa, Reijula tähdensi.
Tilaisuudessa pohdittiin myös yhteisvoimin siitä, miten yhteispeliä ja rakentavaa keskustelua voidaan eri rooleissa edistää ja millaisia tekoja kukin voi itse tehdä asioiden hyväksi. Ryhmien vastauksissa toistuivat samat teemat: oikean, puolueettoman tiedon levittäminen, viestinnän avoimuus, osapuolten kuunteleminen ja kunnioittaminen sekä vastuunotto.
– Kukaan ei pysty näitä ongelmia yksin ratkaisemaan, vaan kaikkien osapuolten näkemyksiä tulee kunnioittaa. Työ tämän teeman ympärillä jatkuu, Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja Juha Lemström lupasi.
Teksti: Anna Merikari
Kuvat: Mervi Ahola