Siitepöly on siitepölyhiukkasten muodostamaa hienoa pölyä, jota siemenkasvit tarvitsevat suvulliseen lisääntymiseen. Ilmassa esiintyvä siitepöly on pääosin tuulipölytteisistä kasveista. Siitepölyhiukkasen koko vaihtelee noin 10 µm:stä 100 µm:iin.
Suomessa siitepölykausi on melko pitkä, ja se ajoittuu maalis–elokuulle. Siitepölykausi vaihtelee voimakkaasti ilmastovyöhykkeittäin. Siitepölyä esiintyy eniten keväisin tuulipölytteisten puiden kukinnan aikaan.
– Enimmillään siitepölyhiukkasia on vuorokauden keskiarvona useita tuhansia per ilmakuutiometri – hetkellisesti paljon enemmänkin, ekologi, dosentti Annika Saarto Turun yliopiston biodiversiteettiyksiköstä kertoo.
Saarto kertoo ilmaston lämpenemisen vaikuttavan myös siitepölyjen esiintyvyyteen. Allergiaa aiheuttavien kasvien levinneisyys laajenee, kukintakausi aikaistuu ja pidentyy, siitepölyn tuotanto ja huippupitoisuuspäivien lukumäärät lisääntyvät, ilmaston ääri-ilmiöiden (tuulet ja myrskyt) lisääntyessä aeroallergeenit leviävät tehokkaammin, ja siitepölyn allergeenisuus saattaa kasvaa.
Ulkoilman kasvit ovat tärkein sisäilmassa esiintyvän siitepölyn lähde.
– Sisätiloihin siitepölyä kulkeutuu ihmisten ja lemmikkieläinten mukana, tuuletettaessa ja ilmanvaihtokanavien kautta. Kuivissa olosuhteissa koivun ja heinän allergeenit voivat säilyä jopa seuraavaan siitepölykauteen saakka, Saarto kertoo.
Sisäilman siitepölyjen terveysvaikutuksista vähän tutkittua tietoa
Oulun yliopiston kansanterveystieteen professorina ja Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessorina työskentelevä Jouni Jaakkola toteaa siitepölyjen esiintymisellä ulko- ja sisäilmassa olevan kansanterveydellistä merkitystä.
– Useiden siitepölyjen lyhytaikainen altistuminen lisää tutkimusten mukaan allergia- ja astmaoireita, ja joillakin siitepölyillä on myös mahdollisesti yhteys kuolleisuuteen.
Jaakkola kertoi johtamastaan Suomen akatemian rahoittamassa konsortiotutkimuksesta, jossa selvitettiin ilmansaasteiden, siitepölyn ja lämpötilan vaikutusta astmaan ja allergioihin muuttuvassa ilmastossa 2013–2018 (The Influence of Air Pollution, Pollen and Ambient Temperature on Asthma and Allergies in changing Climate). Tutkimuksessa keskityttiin pääkaupunkiseudun ilmanlaatuun.
– Tutkimuksen osana toteutettiin neljän viikon seurantatutkimus, jossa selvitettiin koivun siitepölyn vaikutusta allergisiin ja astmaattisiin oireisiin. Tutkimuksessa todettiin, että koivun siitepölyn korkeat pitoisuudet lisäsivät sekä allergia- että astmaoireita. Allergiset oireet vähenivät siitepölyn huippupitoisuuden laskiessa, mutta astmaoireet jäivät korkeammalle tasolle. Eri oireiden induktioajat (aika altistuksesta oireiden alkuun) etenivät seuraavasti: ensin ilmenivät nenän oireet, jonka jälkeen nielun, ihon, silmien ja alimpien hengitysteiden oireet.
Jaakkolan mukaan olemassa olevat siitepölytutkimukset keskittyvät siihen, miten eri tekijät vaikuttavat siitepölyjen pitoisuuksiin, mutta eivät juurikaan sisäilmassa olevien siitepölyjen terveysvaikutuksiin.
– Sisäilman siitepölyjen terveysvaikutuksista on vähän tutkittua empiiristä tietoa, ja tällaiselle tutkimukselle olisi tulevaisuudessa tarvetta, Jaakkola sanoo.
Siitepölyhaittojen ehkäiseminen sisätiloissa
VTT:llä erikoistutkijana työskentelevän Aimo Taipaleen mukaan rakennuksen vaippa antaa hyvän keinon suojautua ulkoa tulevilta epäpuhtauksilta; rakennuksen vaipan tulisi olla riittävän tiivis, jotta sisäilmaan ei kulkeudu hiukkasia vuotoilman mukana.
Rakennuksia on erilaisia, samoin ilmanvaihtojärjestelmiä, ja siten myös on monenlaisia keinoja estää ulkoa tulevien epäpuhtauksien pääseminen sisäilmaan. Taipaleen sanoin paras keino tähän on ilmanvaihdon suodatuksen toteuttaminen korkealuokkaisesti.
– Laadukas tuloilman suodatus on tehokkain keino estää ulkoilman hiukkasten kulkeutuminen sisätiloihin. Ilmanvaihtojärjestelmästä riippuen tuloilman suodatin voidaan asentaa ilmanvaihtokoneelle tai raitisilmaventtiileihin, Taipale toteaa.
– Ilmanvaihtojärjestelmistä koneellinen ilmanvaihto tarjoaa parhaat mahdollisuudet kontrolloida tuloilman reittejä ja poistaa niiden sisältämät epäpuhtaudet suodattamalla. Myös kierrättävien huoneilmapuhdistimien avulla voidaan alentaa sisäilman hiukkaspitoisuutta merkittävästi, kunhan varmistetaan, että laitteen puhtaan ilman tuotto on riittävän suuri suhteessa puhdistettavaan tilaan ja sen ilmanvaihtoon.
Rakennuksen suojaustehokkuutta ulkoilman hiukkaisia vastaan kuvataan sisä–ulkosuhteella (I/O-suhde), jolla tarkoitetaan sisäilman hiukkaspitoisuuden suhdetta ulkoilman vastaavaan hiukkaspitoisuuteen.
– Tuloilman suodatuksen tehokkuudella voidaan suoraan vaikuttaa siihen, miten paljon puhtaampaa sisätiloissa on suhteessa ulkoilmaan, Taipale toteaa.
– Suodattimia on erilaisia, ja niillä on omat ominaisuutensa erilaisiin tilanteisiin ja käyttötarkoituksiin. Suodattimen erotuskyky riippuu voimakkaasti hiukkaskoosta. Siitepölyt ovat melko isoja hiukkasia, joten yleensä suodattimilla saavutetaan siitepölyille melko hyvä erotuskyky.
Lue lisää: Voit tutustua webinaarin esitysaineistoihin ja videotallenteeseen Sisäilmayhdistyksen sivuilta.
Teksti: Anna Merikari