Esityksissä käsiteltiin muun muassa siivouksen laadun varmistamista ja laadunseurantaa sekä siivoukseen ja irtaimiston puhdistukseen liittyvää ohjeistusta.
– Erityisesti siivouksen ohjeistuksen monimutkaisuudesta valitetaan ja siivoukseen kaivataan selkeää ohjeistusta. Työpajan tarkoituksena on kerätä ideoita parhaista toimintamalleista, joita kaikki kunnat voivat yhteisesti käyttää hyväksi, Espoon Tilapalvelut-liikelaitoksen toimitusjohtaja Maija Lehtinen kuvasi päivän agendaa.
Siivouksella tärkeä rooli sisäilman kannalta
Paula Kylmäkorpi Espoon kaupungin Tilapalveluista kertoi, että vuoden 2019 alusta Espoossa on tehty noin 1 600 siivouksen auditointia.
– Tietyillä alueilla on paljon laatuhaasteita, ja ne teettävät paljon työtä. Tänä vuonna sanktioita on kertynyt jo yli 200 tuhatta euroa, mutta tuntuu, että sanktiotkaan eivät auta parantamaan siivouksen laatua, Kylmäkorpi totesi.
Senaatti-kiinteistöjen puhtauspalveluiden laadunseurannasta kertonut Kirsi Liljeroos korosti siivoojan roolia: siivouksella on tärkeä rooli paitsi viihtyvyyden myös hyvän sisäilman kannalta. Senaatissa siivoojat toimivat sisäilma-agentteina, ja siivoojat saavat 50 euroa jokaisesta tekemästään sisäolosuhdehavainnosta.
– Meillä palkkiosysteemi on todettu hyväksi. Sen myötä saamme enemmän ilmoituksia sisäolosuhdehavainnoista, Liljeroos kiitteli.
– Tämän toimintatavan myötä on noussut esiin asioita, jotka olisivat ehkä muutoin jääneet huomaamatta. Pyrimme, että sisäolosuhdehavaintojen tekemisestä tulisi Senaatissa normaali käytäntö niin siivoojille kuin myös muille tilojen käyttäjille.
Ohjeistusta kosteus- ja homevauriokohteiden siivoukseen
Kaisa Wallenius esitteli Työterveyslaitoksen Ohje siivouksen ja irtaimiston puhdistukseen kosteus- ja homevauriokorjausten jälkeen -julkaisua, joka on tehty yhteistyössä Kosteus- ja hometalkoiden sekä Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry:n kanssa.
Ohjeeseen on päivitetty puhdistusmenetelmien kehittyminen sekä niihin liittyvä uusi tieto.
– Ohje on tarkoitettu kohteisiin, joissa on ollut merkittäviä ja laajoja kosteus- ja homevaurioita ja joissa irtaimisto ja pinnat ovat pölyyntyneet korjausten yhteydessä, Wallenius kertoi.
– Ohjeessa on yleistä tietoa homepölystä ja homeen hajusta, pölyn leviämisen estämisestä, siivouksen ajoituksesta, siivousjärjestyksestä, siivoustyöntekijöiden pölyaltistumisen vähentämisestä sekä siivousmenetelmistä.
Työpajassa todettiin yhdestä suusta, että siivousalalle kaivataan enemmän ja selkeämpiä ohjeistuksia. Erityisesti kosteus- ja homevauriokohteiden irtaimiston puhdistamisen ohjeistukselle todettiin olevan tarvetta.
Ideointia ja yhteisten käytäntöjen etsimistä
Päivän alustusten jälkeen iltapäivän työpajaosuudessa osallistujat jaettiin kuuteen ryhmään, joissa kerättiin yhteisvoimin ajatuksia ja ideoita 1) kuntien ohjeeseen siivoukseen ja irtaimiston puhdistukseen sisäilmakohteissa, 2) siivouksen laadunseurantaan, 3) vesisiivoukseen vs. pesuaineilla siivoukseen, 4) käyttäjien ohjeistukseen siivouksen tekemiseen, 5) uuden teknologian hyödyntämistä siivouksessa ja 6) olosuhdeongelmakohteiden tehostettuun siivoukseen.
Vilkkaana käyneen keskustelun ja ajatustenvaihdon jälkeen todettiin, että siivousalalla on paljon osaamista ja tietoa. Tästä lähtökohdasta on hyvä ammentaa yhteisiä käytäntöjä, sillä haasteet kuntien siivouspuolella ovat samankaltaisia ja yhteisiä.
Teksti: Anna Merikari