Sisäilmassa on fysikaalisia, kaasumaisia ja hiukkasmaisia epäpuhtauksia, joista siivouksella voidaan vaikuttaa nimenomaan hiukkasmaisiin epäpuhtauksiin eli pienhiukkasiin, kuituihin, allergeeneihin ja erilaisiin mikrobeihin.
Sisäilmassa on aina pölyä, joka koostuu pienistä, kiinteistä hiukkasista, jotka irtoavat eri materiaaleista. Siivouksen säännöllisyydellä ja riittävällä siivoustaajuudella voidaan merkittävästi vähentää pölyn määrää pinnoilla ja siten vähentää sisäilmaan nousevaa pölyä.
– Eri siivousmenetelmien merkityksestä sisäilman laatuun on erittäin vähän tutkimustietoa, mutta tutkimukset osoittavat, että käytettävällä siivousvälineellä on väliä. Selvästi parhaimmat tulokset saadaan mikrokuituliinoilla, kertoo erikoistutkija Hanna Leppänen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Sisäympäristöt-tiimistä.
Leppänen toteaa, että siivouksella ei pyritä normaaleissa tiloissa, kuten kodeissa ja toimistotiloissa, pääsemään eroon kaikista mikrobeista. Mikrobeilla on myös hyödyllisiä terveysvaikutuksia (mm. suoja astman puhkeamista vastaan).
Suomessa käytetään yleisesti vähemmän desinfioivia ja valkaisevia siivouskemikaaleja Etelä-Euroopan maihin verrattuna. Siivousaineiden käyttö on meillä Suomessa muutenkin vähäistä, ja niitä käytetään vain, kun pelkkä vesi ei riitä.
– Tutkimuksissa ei vähäkemikaalisen ja normaalisiivouksen välillä ole havaittu selvää eroa mikrobitasoihin tai sisäilman haihtuviin orgaanisiin yhdisteisiin (VOCeihin). Siivouskemikaalien oikea annostelu on tärkeää, koska siivouskemikaaleista vapautuu sisäilmaan esim. VOCeja, ultrapieniä hiukkasia ja happiradikaaleja.
Biosidit ovat kemiallisia aineita, valmisteita tai pieneliöitä, jotka tuhoavat torjuvat ja tekevät haitattomiksi haitallisia eliöitä. Ne ovat biologisesti aktiivisia aineita, joilla on haitallisia terveysvaikutuksia.
– Biosideja tulisi käyttää ainoastaan erityistapauksissa, kuten tietyissä laboratorio- ja sairaalatiloissa. Tällöinkin desifiointitapa tulee valita poistettavan epäpuhtauden ja materiaalin mukaan, pinnat tulee puhdistaa mekaanisesti ennen desinfiointia ja varmistaa oikea annostelu, suojautuminen ja varoaika, Leppänen muistuttaa.
Tutkimusta tarvitaan lisää
Siivouksen ja sisäilman yhteys todettiin jo 1950-luvulla, ja näiden yhteyttä on tutkittu siitä lähtien. Silti siivouksen merkitystä ei aina ole pidetty erityisen tärkeänä. Viime vuosien kehitys alalla on kuitenkin ollut lupaavaa.
– Siivouksen ja sisäilman yhteydestä on tehty tutkimusta, mutta nimenomaan Suomessa tehtyä tutkimusta tarvitaan lisää, puhtauspalvelujen lehtori Leila Kakko Tampereen ammattikorkeakoulusta toteaa.
Kakon mukaan tutkimukset osoittavat, että tavallinen hanavesi riittää Suomessa ns. normaalitilojen siivoukseen melko hyvin. Toki sitäkin tulisi tutkia lisää. Tutkimusta tarvitaan tästäkin nimenomaan Suomen oloista, sillä esim. Kanadassa ja USA:ssa tehdyt tutkimukset eivät sellaisenaan sovellu meille, koska hanavesi on kovuudeltaan erilaista.
Kakko toteaa, että koronapandemian myötä siivouksen merkitys hyvän sisäilman kannalta on noussut enemmän esiin.
– Vuosina 2020–2021 toteutettiin Pintahygienian kehittäminen muuttuvassa epidemiatilanteessa -hanke. Hankkeen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota hyödyntämällä minimoidaan taudinaiheuttajien leviäminen julkisten yhteisöjen ja yritysten tarjoamien palvelujen yhteydessä.
– Parhaillaan käynnissä on CleanSchool-hanke, jossa selvitetään siivouskemikaalien vaikutuksia sisäilman laatuun 12 pääkaupunkiseudun koulussa, Kakko kertoo.
Siivottavuus helpottaa siivoojaa ja parantaa viihtyisyyttä
Senaatti-Kiinteistöt on valtion sisäinen palvelukeskus ja valtiovarainministeriön alainen liikelaitos, joka huolehtii valtion kiinteistöistä, rakennetusta kansallisvarallisuudesta ja kulttuuriperinnöstä.
– Siivoojat ovat meille tärkeitä yhteistyökumppaneita, ja he ovat näkyvästi esillä Senaatin tiloissa. Siivoojat ennakoivat ja tekevät havaintoja ja ilmoittavat Senaatin tiloista ja sisäilmaan liittyvistä asioista, kuten rikkoutuneista materiaaleista, voimakkaista hajuhaitoista, saniteettitilojen vesivuodoista ja siivottavuudesta. Vuonna 2021 sisäilmaan liittyviä havaintoja tehtiin 62 kiinteistössä yhteensä 646, tuotepäällikkö Kirsti Liljeroos Senaatti-Kiinteistöistä kertoo.
Siivottavuus nousee melko usein esiin siivoojien havainnoissa.
– Meillä muistutetaankin asiakkaita auttamaan siivoojaa pitämällä työpisteet siisteinä. Siivottavuus lisää viihtyisyyttä, ja puhtaat työtilat ovat viihtyisät. Siivottavuus on asia, josta täytyy aika ajoin muistuttaa, sillä se on asia, joka helposti unohtuu.
– Senaatissa toteutetaan tänä vuonna Siivottavuuskampanja. Tavoitteena on helpottaa yhdessä siivoojien työtä ja vaikuttaa positiivisesti yleiseen siisteyteen ja sisäilmaan. Siivous ei ole ainoastaan siivoojien tehtävä, vaan se on yhteinen asia, Liljeroos painottaa.
Teksti: Anna Merikari
Lue lisää:
Siivouksen ja sisäilman yhteyttä käsiteltiin toukokuun lopulla Sisäilmayhdistyksen webinaarissa Siivouksen vaikutukset sisäilman laatuun. Tutustu webinaarin esitysaineistoihin webinaarisivullamme.