Sisäilmapajan teemoja olivat ajankohtaisesti kosteus- ja homeongelmien selvittely ja korjaus. Erityisesti Oulun seudulla käytetyt ja toimiviksi todetut ratkaisut ongelmarakennusten tutkimiseksi ja korjaamiseksi tulivat yleisöille tutuiksi.
Sisäilmaväen syksyinen oma tapahtuma Sisäilmapäivät järjestettiin marraskuussa jo seitsemättä kertaa. Tällä kertaa tapahtumapaikkana toimi Oulu, jossa paikalliset toimijat olivat kaupungin ja rakennusvalvonnan johdolla yhdessä Sisäilmayhdistyksen kanssa panostaneet tosissaan järjestelyihin ja laatineet mielenkiintoisen ohjelman kahdeksi päiväksi.
Oulun rakennusvalvonta on saanut paljoin kansallisia palkintoja ja mainetta edistyksellisestä toiminnastaan, sillä se ohjaa rakentamiseen ryhtyviä neuvomalla ja ”hoksauttamalla” eikä pysy pelkässä jäykässä viranomaistoiminnassa rakennusluvan ja rakentamisen valvonnan puitteissa. Oulun seudun viranomaisten yhteistyö on myös saanut kiitosta ongelmarakennusten tutkimisesta ja niihin liittyvistä muista toimenpiteistä. Yhteistyön on sanottu olevan hyvää ja esimerkillistä, mistä kuultiinkin lukuisia toisiaan täydentäviä puheenvuoroja. Oulun seudun rakentajat osoittivat tilaisuudessa mielenkiintonsa asioiden parempaan, joustavampaan ja tuloksellisempaan hoitoon, mikä todisti toimien olevan sekä rakentajien että urakoitsijoiden yhteinen kiinnostuksen kohde. Erilaisia elinkaari- ja allianssimalleja on kokeiltu tilanteen parantamiseksi ja ongelmien ennalta ehkäisemiseksi, mutta kokemukset niistä ovat tosin vielä lyhytaikaisia.
Etsitään käytännön ratkaisuja
– Sisäilmapajojen tavoite on toimivien ratkaisujen esittely. Sisäilmastoseminaaria täydentääksemme haluamme tuoda vähemmän esille varsinaisia tutkimustuloksia, ja kertoa enemmän käytännön ongelmista ja niiden ratkaisuista, – vieläpä siten, että paikalliset saavat omilla puheenvuoroillaan esittää omia ratkaisujaan muille malliksi, kertoi Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja Jorma Säteri.
Tässä suhteessa Oulussa pidetty Sisäilmapaja onnistui erinomaisesti.
Tilaisuudessa olivat vahvasti mukana myös valtakunnalliset kosteus- ja hometalkoot. Vaikka talkoot ovat virallisesti päättymässä vuoden vaihteessa, ne jatkavat ohjelmapäällikkö Katja Outisen mukaan muutamaa keskenjäänyttä hankettaan vielä ensi vuonna. Monet talkoiden tulokset ovat tähän mennessä jo muuttuneet käytännön ratkaisuiksi, ja tämän vuoden loppuun mennessä on tulossa vielä uusi raportti ja muun muassa toimintaohjeet ja -malli sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi kunnissa. Tässä hankkeessa pilottikaupunkina on Lahti ja sen tilakeskus. Tämä ohje tulee olemaan tarkoitettu kuntien kiinteistö- ja rakennuspäälliköille, ja se osoittaa myös asianmukaisen kiinteistönhoidon suuren merkityksen tilanteen korjaamisessa. Samalla aikataululla on valmistumassa myös laskentamalli rakennusten ja niiden sisäilmaongelmien huollon ja korjaamisen kustannuksista, joka on tarkoitettu kaikille kunnissa päätöksentekoon osallistuville virkamiehille ja luottamushenkilöille. Mukana projektissa on myös Kuntaliitto. Kuntien osaamista pyritään kehittämään myös ensi keväänä valmistuvalla oppaalla, joka tarkastelee ennakoivista huolto- ja korjaustoimista syntyviä säästöjä.
– Opas täydentää jo aiemmin tänä vuonna valmistunutta Päättäjän homeopasta, joka on suunnattu kuntien päättäjille, kertoi Outinen.
Talkoot ovat onnistuneet
– Talkoiden tärkein tulos on meidän kaikkien tietoisuuden ja osaamisen lisääminen näissä kysymyksissä, korostaa Katja Outinen.
Tässä suhteessa talkoot ovat varmaan täyttäneet yleisön odotukset. Talkoiden tulokset jäävät edelleen kaikkien käyttöön ja muun muassa nettisivusto www.hometalkoot.fi säilyy.
– Toivottavasti niiden kehitystyö saa jatkajia, toivoo Outinen.
Yksi valtioneuvoston uusista kärkihankkeista on sosiaali- ja terveysministeriön Rakennusterveysohjelma, joka käynnistyy ensi vuonna.
– Tämän ohjelman kokonaiskesto ulottuu vuoteen 2018, ja siihen on varattu jo 1,5 miljoonan euron kokonaisbudjetti, kertoi asiasta neuvotteleva virkamies Vesa Pekkola sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Ministeriö seuraa myös tiukasti terveydensuojelulain ja viime keväänä annetun asumisterveysasetuksen toimintaa käytännössä. Asetuksesta ja sen sisällöstä oli laajempi artikkeli Sisäilmauutisten edellisessä numerossa. Asetus ei ota kantaa yhtä moneen yksityiskohtaan kuin aiemmat ohjeet, ja siksi sitä täydentämään on tulossa Valviran valmistelemana uusi ja laajempi asetuksen soveltamisohje. Pekkolan mukaan ohjeen arvioidaan valmistuvan jo lähiaikoina, ehkä jopa tämän vuoden loppuun mennessä. Ministeriön puolelta pidetään tärkeinä myös ulkopuolisille asiantuntijoille asetettuja vaatimuksia liittyen sisäilmastoa koskeviin tutkimuksiin ja toimenpiteisiin. Vaatimusten odotetaan parantavan oleellisesti niiden ihmisten ammattitaitoa, jotka tekevät näitä toimenpiteitä kentällä.
Yhteistyöllä syntyy tuloksia
Viranomaisten yhteistyö Oulun seudulla on ollut esimerkillistä. Hyvin on toiminut myös Oulun kaupungin monien omien rakennusten sisäilmaongelmien selvittäminen. Toimintaa johtaa sisäilmasto-ohjausryhmä, jossa on edustus eri osapuolilta: henkilökunnalta, kiinteistöjohdosta sekä työterveys- ja ympäristötoimesta. Tämä ryhmä kokoontuu 3-4 kertaa vuodessa. Varsinaisia kiinteistökohtaisia sisäilmaryhmiä on tällä hetkellä 23:ssa kiinteistössä. Tällainen ryhmä perustetaan kiinteistöön silloin, kun siihen katsotaan olevan aihetta. Tavallisesti kiinteistöstä vastaava kiinteistömanageri johtaa tätä toimintaa ja tilaa myös tarvittavat tutkimukset. Ongelmien selvittelystä ja niiden tuloksista pyritään tiedottamaan avoimesti. Korjaavien toimenpiteiden jälkeen tiedotetaan uudelleen. Korjaustöiden onnistumista ja toimenpiteiden vaikutuksia seurataan ainakin vuoden ajan, ja myös työterveyshuolto osallistuu toimintaan. Myös Tilakeskuksen ylläpitoasiantuntija osallistuu seurantaan.
Oulun sisäilmapajassa käsiteltiin myös usein esiintyvää sisäilmaongelmien syytä; eli lattioiden päällystämistä liian aikaisin. Tällöin lattiaan rakennusaikana sitoutunut kosteus ei pääse haihtumaan, vaan aiheuttaa päällysteen kostumisen. Tämä taas voi johtaa mikrobivaurioihin sekä haitallisten kemikaalien syntyyn ja pääsyyn sisäilmaan. Asiasta tehtiin muutama vuosi sitten laaja selvitys, konsensustyöpaja 2011-2012, jonka tulokset on esitetty muun muassa Hanna Keinäsen ( Vahanen Oy) rakennusterveysasiantuntijan lopputyössä Kuopion yliopistolle. Nämä ongelmat ovat vaikeita ja turhan yleisiä, vaikka aiheesta on saatavissa nykyisin hyvin tietoa. Lattioiden päällystämisen tulisi tapahtua vasta riittävien ja luotettavien kosteusmittausten jälkeen.
Loppukeskustelu oli vilkasta
Sisäilmapajan lopuksi oli järjestetty loppupaneeli, jossa asiantuntijat saivat vastata kentän kysymyksiin. Kysymyksiä oli tullut paljon, ja aika meinasikin loppua kesken. Esille tuli asioita lääketieteestä korjaustekniikkaan. Lääkäreiden koulutus näissä asioissa ei tahdo riittää, ja usein heiltä vaaditaan mitä ihmeellisimpiä todistuksia ongelmien syistä. Tärkeää olisi kuitenkin aina erottaa lääkärin omat, tutkimusten perusteella tehdyt johtopäätökset ja potilaiden omat käsitykset ongelmien syistä ja synnystä.
Toinen sisäilma-asioiden hoidon kannalta tärkeä ja osin ongelmallinen ammattikunta osoittautuu olevan maamme arkkitehtikunta, jonka keskuudessa sisäilmaongelmia ei aina ole otettu vakavasti. Paneeli kuitenkin kertoi, että nyt arkkitehtien puolella on tapahtumassa heräämistä, ja Kosteus- ja hometalkoiden sekä alan ammattiliittojen järjestämään koulutukseen on ollut runsaasti tulijoita.
Keskustelussa käsiteltiin myös kuntien ja niiden hallinnon roolia sisäilmaongelmien hoidossa. Vaikuttaa selvästi siltä, että kunnissa on havahduttu asennetasolla ottamaan nämä ongelmat entistä paremmin haltuun. Tietoa on myös talkoiden myötä valmistunut ja jaettu. Toivottavasti nuo myönteiset asenteet ennakoivat myös yhä tuloksellisempia toimenpiteitä.
Paneeli sai tehtäväkseen myös pohtia vaurioiden korjaamisen tapaa. Saako pilaantuneet rakenteet jättää rakenteiden sisään, jos ne huolellisesti peitetään ja epäpuhtauksien pääsy sisäilmaan estetään? Tätä korjaustapaa ei paneelin mielestä voi suositella kuin erityistapauksissa, joissa muuta mahdollisuutta ei ole. Aina on parempi poistaa vaurioituneet rakenteet, sillä ajan mittaan sisään koteloiduista vaurioituneista kohdista voi tulla uusi sisäilmaongelma. Juhani Pirinen korosti omana kantanaan, että hän ei missään tapauksessa vastusta rakenteiden tiivistämistä, mutta tiivistämällä ja koteloimalla korjaaminen ovat aivan eri asia, eikä lainkaan suositeltava.
Pajassa myös viihdyttiin
Sisäilmapajoissa on perinteisesti panostettu myös sosiaaliseen ohjelmaan. Oulussakin oli mukana kaupungintalon juhlava vastaanotto tiernapoikineen. Sieltä oli lyhyt matka yhteiseen illanviettoon uudella Seurahuoneella, jossa tanssitaitoisille oli tarjolla jalat nostattavaa musiikkia The Mas Que Nada Stage Bandin soittamana. Erilaiset latinorytmit ja vanhat jazzballadit tulivat taitavan big-band musiikin myötä jalkoja kutkuttavasti hyvin lähelle. Seuraava Sisäilmapaja pidetään ensi marraskuussa Tampereella. Mitenkähän jäyhät hämäläiset tähän haasteeseen vastaavat?
Seminaariesitelmät ovat luettavissa Sisäilmayhdistyksen sivuilla: www.sisailmayhdistys.fi/Tapahtumat/Sisailmapajat/Sisailmapaja7
Teksti Esko Kukkonen | Kuvat Kalle Kirjalainen
Sisäilmapaja 8
Seuraava sisäilmapaja järjestetään ensi vuonna Tampereella 16. -17. marraskuuta, ja paikkana on silloin TAMK. Päivämäärät kannattaa pistää muistiin jo nyt, jotta ilmoittautuminen ei unohdu. Oulun pajan paikat täyttyivät viikossa.
www.sisailmayhdistys.fi/Tapahtumat/Sisailmapajat/Tampereen-Sisailmapaja8