Sisäilmapaja järjestettiin nyt kahdeksatta kertaa ja osanottajia oli taas ennätysmäärä liki 600. Tilaisuudessa käytiin kahden päivän aikana läpi useita käytännönläheisiä sisäilman laatua parantavia ja ongelmien tehokasta hoitamista käsitteleviä hankkeita.
Pajan ensimmäisen päivän asialistaa hallitsivat sisäilmasto-ongelmien selvittämiseen liittyvät ohjeistot sekä tuoreen asumisterveysasetuksen soveltamisohjeet. Toisena päivänä esillä oli muun muassa sisäilma-asioiden hoitoon liittyvä viestintä sekä siivouksen merkitys sisäilman laadun kannalta. Myös tärkeä energiakysymysten vaikutus sisäilman laatuun tuli esille. Tälläkin kertaa kaikin puolin onnistuneesta Sisäilmapajasta täytyy antaa kiitokset pajan tamperelaiselle valmistelutiimille, jota veti lehtori Leila Kakko TAMKista. Tilaisuuden järjestäjinä toimivat Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK, Tampereen kaupunki ja Sisäilmayhdistys ry.
Hannele Pokka kaipaa parempaa yhteistyötä
Valtiovallan terveiset tilaisuuteen toi ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka. Hän kertoi lyhyesti ympäristöministeriön viime aikojen ja lähiajan toimista sisäilmakysymyksissä. Uudet rakentamismääräykset ovat valmisteltavina. Valmistelussa otetaan kantaa etenkin energiansäästöön, mutta myös sisäilmaston laatuun.
Maamme rakennuksissa on Pokan mukaan kymmenien miljardien edestä korjausvelkaa. Se on jo kymmenesosa koko rakennuskannan arvosta ja siihen pitäisi nykyistä jämäkämmin puuttua. Sisäilmaongelmia ei Pokan mukaan onneksi nykyisin enää lakaista maton alle sanomalla, että ongelmia kokevilla on vikaa korvien välissä. Virheitä on tehty ja jatkossa pitää pystyä parempaan.
Pokka painotti myös yhteistyön tärkeyttä asioiden hoidossa. Sitä todella tarvitaan, sillä määräyksiä ja ohjekirjoja on hänen mukaansa jo tarpeeksi. Päättyneet kosteus- ja hometalkoot oli hänen mielestään hyvä esimerkki siitä, mihin yhteistyöllä ja oikealla hengellä päästään. Rakennusvalvonnan tehokkaampaa roolia hän piti myös tärkeänä. Sen järjestelyt tulevaisuudessa liittyvät tosin tulevaan sote-ratkaisuun ja maakuntahallinnon järjestelyihin.
Asuntojen ongelmien selvittely vaatii asiantuntemusta
Pajassa tuli esille myös asuntojen sisäilma-asioiden hoito viranomaistasolla. Neuvotteleva virkamies Vesa Pekkola sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoi alkuvuodesta tulleen asumisterveysasetuksen vaikutuksista ja sen tarjoamista uusista mahdollisuuksista.
Aiempi yksityiskohtainen ministeriön antama Asumisterveysohje on nyt supistunut vähemmän tekniseksi ja yksityiskohtaiseksi, jonka tarkemmat soveltamisohjeet on annettu Valviran soveltamisohjeessa, joka löytyy täältä.
Tärkeimmät asiat ovat kuitenkin ennallaan, muun muassa mikrobien ja muiden epäpuhtauksien raja-arvoissa ja niiden mittaamisessa.
Pekkola korosti esityksessään, että sisäilmahaitan arviointi on asiantuntijan työtä, eikä mitään poppakonsteja siihen ole olemassa. Uusi asetus antaakin entistä parempia ja selkeämpiä mahdollisuuksia käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita kunnallisten viranomaisten apuna. Kaikessa tulisi hänen mielestään käyttää maalaisjärkeä ja välttää turhaa hifistelyä.
Tampereella omat toimintatavat
Tampereen kaupunki, joka hoiti pajan isännyyden TAMK:n eli Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa, kertoi kuinka paljon se on panostanut sisäilmakysymysten hoitoon viime vuosina ja kehittänyt käyttöönsä toimintatapoja, joilla pyritään hoitamaan sisäilmaa kouluissa ja muissa kaupungin tiloissa järjestelmällisesti ja tuloksellisesti. Näitä esittelivät yhdessä Tampereen tilakeskuksen vastaava isännöitsijä Jenni Pitkänen ja työsuojeluvaltuutettu Raimo Laaksonen.
Ohjeistuksen tavoitteena on havaita sisäilmaongelmien synty jo alkuvaiheessa, jolloin niiden hoito on oleellisesti helpompaa kuin myöhemmin ongelmien kaaduttua päälle. Tärkeää on kaupungin edustajien mukaan avoimuus kaikessa. Sisäilmaepäilyjen selvittäminen perustuu tamperelaisten ohjeiden mukaan avoimeen tiedottamiseen. Kaikki tutkimustulokset kerrotaan käyttäjille. Tämä periaate lävistää kaiken asiaan liittyvän ohjeiston. Tampereen kaupungin sisäilmaohjeistus löytyy täältä.
Tilojen käyttäjille on myös julkaistu oma erillinen ja helppotajuinen kahdeksansivuinen opas, jota on jaettu kaikille kaupungin tiloissa toimiville. Sen on tarkoitus helpottaa toimia sisäilmaongelmien esiintyessä ja ennen kaikkea antaa pikaohjeet sisäilmaoireilun tullessa esiin. Se helpottaa varmasti käytännössä tarpeellisen avoimen kommunikoinnin saavuttamista ja nopeuttaa oikeiden ratkaisujen hakemista.
Oulussa panostetaan kuivaketjuun
Edellisen vuoden Sisäilmapajan pajaisäntä ja Oulun rakennusvalvonnan päällikkö Pekka Seppälä kertoi terveisiä Oulusta. Siellä on jatkettu panostamista kosteuskysymysten oikeaan hoitoon ja saatu kehitettyä valmiiksi tuo mainio ajatus Kuivaketju 10. Sen mukaan on pyrittävä koko rakentamisen ajan pitämään huolta työmaan ja rakennustarvikkeiden kuivuudesta ja tehtävä talo kokonaisuudessaan niin, ettei siellä ole mahdollisuuksia kosteusvaurioihin. Silloin vähenee myös homeongelmien riski huomattavasti.
Hanke on ollut Oulussa kehitteillä jo 15 vuotta. Siinä korostetaan erityisesti yhteistyön merkitystä. Seppälän mukaan eliminoimalla 20 prosenttia riskeistä saadaan 80 prosentin vaikuttavuus. Kuivaketju10 esitys ja muut seminaarin esitykset löytyvät Sisäilmayhdistyksen sivuilta.
Senaattikiinteistöillä on sisäolosuhdemittari
Valtion omia kiinteistöjä rakennuttavalla sekä niitä ja muitakin valtion käytössä olevia kiinteistöjä isännöivällä Senaattikiinteistöillä on myös omat toimintatavat sisäilmaongelmien hoitamiseksi. Niitä esitteli Senaattikiinteistöjen sisäilma-asiantuntija dosentti Anne Korpi. Senaatti kehittää omaa sisäolosuhdemittaria, johon kootaan tiedot sisäilmaseurannasta, ennakoivien katsastusten tuloksista sekä käyttäjäpalautteesta. Myös kiinteistönhoidon ja siivouksen osalta pyritään laatuauditointiin, jossa on käytössä palkkio-sanktiomalli.
Senaatin toiminta pyrkii mahdollisimman pitkälle ongelmien ehkäisemiseen ennalta, niin suunnittelun ja rakentamisen ohjauksen kuin kiinteistöjen käytön puolella. Kiinteistönhuollon puolella on myös kehitetty ohjekortit tähän tarkoitukseen. Nämä ovat osa sisäilma-asioihin liittyvää kolutusta, johon Senaatti jatkuvasti panostaa. Senaatilla on hallinnassaan myös paljon muilta vuokrattuja tiloja. Niissä on käytettävä toisenlaista lähestymistapaa kuin omissa tiloissa. Niiden hallintaan on kehitteillä oma tilakatsastusmalli, joka tulee Korven mukaan pilotointivaiheeseen ensi vuonna. Lisätietoja www.senaatti.fi.
Teksti: Esko Kukkonen // Kuvat: Kalle Kirjalainen
