Sisäilmapaja12 Euroopan ympäristöpääkaupunki Lahdessa

Mervi Ahola.

– Lahdessa on tehty hartiavoimin töitä sisäilma-asioiden eteen, ja seminaarin ohjelmassa onkin paljon paikallisia esityksiä. On ilo vihdoin kohdata kasvotusten, sillä kohtaamiset ovat tärkeitä kokemusten jakamiseksi, totesi Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja Mervi Ahola toivottaessaan noin 450 osallistujaa tervetulleiksi tämänvuotiseen sisäilmapajaan Lahden Sibeliustalolle.

Sisäilmapaja12 järjestettiin Sisäilmayhdistyksen ja Lahden kaupungin yhteistyönä. Kertaalleen koronatilanteen takia siirrettyä Sisäilmapaja12:ta päästiin viettämään lopulta tänä erityisenä vuonna, kun Lahden kaupunki on Euroopan ympäristöpääkaupunki. Ohjelmaa oli mahdollista seurata myös striimin välityksellä.

Sisäilmatilanne Lahdessa ennen ja nyt

Jouni Arola Lahden kaupungin Tilakeskuksesta vahvisti puheenvuorossaan, että Lahdessa on tehty töitä sisäilma-asioiden hyväksi ja eteenpäin on menty. Moniammatillinen sisäilmaryhmä on toiminut Lahdessa vuodesta 2003 lähtien.

Jouni Arola.

– Ennen kaupungissa oli paljon akuutteja sisäilmaongelmia, joista seurasi kiireellisiä tutkimuksia ja väistötilaprojekteja. Sisäilma-asiat sitoivat paljon resursseja investoinneista ja ylläpidosta. Sisäilma-asioiden hoitaminen oli palokuntatyötä, jossa ei ollut suunnitelmallisuutta. Kunnossapidon tärkein tehtävä – oikeiden asioiden tekeminen oikeaan aikaan – ei toteutunut, ja luottamuksemme oli koetuksella, kuvasi Arola, millaisesta sisäilmatilanteesta nykyiseen on tultu.

Tällä hetkellä tilanne on onneksi toinen. Akuutit, yllättävät sisäilmaongelmat ovat harvinaisia, ja sisäilmatutkimukset ovat suunnitelmallisia ja ennakoivia.

– Tämän kaiken taustalla on pitkäjänteinen, systemaattinen sisäilmaryhmätyöskentely kaupunki- ja kohdetasolla. Ja mikä tärkeintä: kaikilla osapuolilla on ollut yhteinen päämäärä. Lahteen on saatu luotua uusi sisäilmatoimintamalli, Arola kertoi.

Sisäilmatoimintamallin kehittäminen jatkuvaa

Lahden kaupungin sisäilmatoimintamalli on päivitetty lokakuussa 2020, joten siitä on kertynyt käyttökokemuksia reilun vuoden ajalta, käytännössä pidempäänkin.  Sisäilmatoimintamallia esiteltiin SisäilmapajaX:ssä syksyllä 2020, ja sen esitysaineistoon pääset TÄSTÄ.

Jussi Hietala.

Toimintamallista kertyneistä kokemuksista sisäilma-asiantuntijan näkökulmasta kertoi Jussi Hietala. Hänen mukaansa toiminta on mallin myötä kehittynyt myönteiseen suuntaan: Toiminta on mm. on aiempaa järjestelmällisempää, ammattimaisempaa, avoimempaa ja yhdenmukaisempaa, ja toiminnan tasoa ja toimivuutta arvioidaan aktiivisemmin. Luottamus tekemiseen ja tekemisen tasoon on parantunut, ja myös ennaltaehkäisevän toiminnan taso on parantunut.

– Ennen kaikkea tärkeää on se, että toiminnan kehittäminen on ymmärretty jatkuvaksi prosessiksi, jossa ei koskaan olla valmiita. Olennaista on yhteinen tahto, hyvä ilmapiiri, toimiva vuorovaikutus ja yhdessä tekeminen.

Hietala kertoi sisäilmaongelmien ennaltaehkäisemisen olevan mahdollista useilla eri tavoilla, ja hän korosti sen olevan kaupunkikentässä kaikkien toimijoiden tehtävä.

– Kaupungin sisäilmaryhmällä on sisäilmatoimintamallin mukaisesti tehtävänä pyrkiä ennaltaehkäisemään sisäilmaongelmien syntymistä.

Paneelissa keskusteltiin ilmastonmuutoksen aiheuttamista haasteista ja kiertotaloudesta

Toisena pajapäivänä pidetyssä paneelikeskustelussa pureuduttiin kahteen teemaan, joilla on vaikutuksensa myös sisäilmaan: ilmastonmuutoksen vaikutuksiin rakentamiseen sekä kiertotalouteen.

Paneelin puheenjohtajana toimi Lahden kaupungin Hiilineutraalin rakentamisen kehityskeskuksen johtaja Juhani Pirinen, ja panelisteina olivat Eira Rosberg-Airaksinen Hämeen ELY-keskuksesta, Pekka Vuorinen Rakennusteollisuus RT:Stä, Jouni Arola Lahden Tilakeskuksesta, Timo Lahti ympäristöministeriöstä sekä Katja Tähtinen Rakennustietosäätiöstä.

Jouni Arola (vas.), Pekka Vuorinen, Katja Tähtinen, Eira Rosberg-Airaksinen, Timo Lahti ja Juhani Pirinen (pj.)

Ilmastonmuutos on jo täällä, ja tahti vain kiihtyy. Kosteus lisääntyy, talvisateet, helteet, myrskyt ja ylipäätään ääri-ilmiöt lisääntyvät – olemmeko me siihen valmiita?

– Ilmastonmuutoksen vaikutukset rakennusalalle tiedetään aika hyvin vuoteen 2050 asti. Olennaista on se, mitä nyt teemme, sillä vuodesta 2050 eteenpäin pystymme vaikuttamaan tällä hetkellä tehtävillä hillintätoimilla, Eira Rosberg-Airaksinen totesi.

– On selvää, että päästöjä tulee vähentää, mutta se tulee tehdä hallitusti. Korjata pitäisi kiihtyvällä tahdilla, mutta korjausvelka kasvaa koko ajan – onko meillä varaa korjata olemassa olevia rakennuksia? Pekka Vuorinen pohti.

Valveutunut rakennuttaja ottaa huomioon tulevaisuuden ja ilmastonmuutoksen vaikutukset, ja pelkkien rakentamismääräysten ja -ohjeiden mukaan sitä ei voi toteuttaa.

– Mikään ei kiellä rakentamaan parempaa kuin säädöstaso on, ja tähän myös kannustan, Timo Lahti totesi.

– Yhtenäistä tutkittua tietoa tarvitaan, että tiedämme, millaisia rasitteita rakennukset kohtaavat. Niin ikään yhtenäiselle ohjeistukselle on kentällä tilausta, painotti puolestaan Katja Tähtinen.

Paneelin toisena teemana oli kierrätettävät materiaalit ja sisäilma. EU:n tavoitteena on saada purkumateriaalit kiertoon, ja rakentamisessa se tarkoittaa myös rakennusten materiaalien kierrätettävyyttä.

– Tavoitteena on myös meillä Suomessa edistää kiertotaloutta, mutta isossa mittakaavassa sitä ei ole vielä mahdollista tehdä. Nyt on kuitenkin hyvä aika tutkia ja selvittää asiaa, että olemme valmiita, kun laki tulee voimaa, Tähtinen painotti.

– Kun kierrätettyjä rakennusosia jatkossa käytetään, on tärkeää, että meillä on tutkittua tietoa, hyvää ohjeistusta ja osaamista, jotta voimme varmistua niiden turvallisuudesta ja terveellisyydestä sisäilman kannalta, Tähtinen jatkoi.

– Yhtenä haasteena ja isona tehtävänä on herättää loppukäyttäjien luottamus kierrätettyjen materiaalien käyttöön rakennuksissa, Jouni Arola totesi.

Tervetuloa Sisäilmapaja13:een Vantaalle!

Sisäilmapajassa on perinteisesti julkistettu, missä seuraavan kerran pajaillaan. Vantaan Tilakeskuksen johtaja Pekka Wallenius toivotti pajavieraat ensi syksynä tervetulleeksi Euroopan nousevaan innovaatiokaupunkiin Vantaalle 23.–24.11.2022 Sisäilmapaja13:een. Sisäilmapaja13:n slogan on ”Strategiasta käytäntöön”.

Pääset tutustumaan Pekka Walleniuksen esitykseen TÄSTÄ.

Kiitokset

Sisäilmapaja12:n esitysaineistot – esitysdiat ja tallenteet – on jaettu osallistuneille.

Lämmin kiitos Lahden kaupungille yhteistyöstä Sisäilmapaja12:n järjestämiseksi. Kiitos niin ikään pääsponsoreillemme Baumedille, Rambollille ja Weberille, pajakasseista Camfilille, kasvomaskeista Lifa Airille ja kaikille näytteilleasettajille sekä kannattajajäsenillemme, jotka mahdollistivat tämänkin sisäilmapajan järjestämisen.

Teksti: Anna Merikari
Kuvat: Suvi Mononen, Lahden kaupunki