Sisäilmapajan roolina on tarjota käytännönläheistä – kokemuksiin ja hyviin käytäntöihin perustuvaa – tietoa ja ajatuksenvaihtoa. Joensuun Sokos Hotel Kimmel tarjosi hienot ja toimivat puitteet kaksipäiväiselle Sisäilmapajalle, joka palasi kymmenen vuoden tauon jälkeen Pohjois-Karjalaan. Edellisen kerran pajailtiin Nurmeksessa teemalla Terve talo vai sutta ja sekundaa, ja nyt vuosikymmen myöhemmin oli aika katsoa sisäilma-asioita Uusin silmin.
Maailma on muuttunut 10 vuodessa ja muuttuu edelleen kiihtyvällä tahdilla. Myös ihmisten ja yhteisöjen käsitykset muuttuvat, uutta tietoa karttuu, ja uutta tietoa tulisi pystyä siirtämään myös käytännön toimintaan.
– Nykyisin sisäilma-asioista puhuttaessa otetaan entistä laajemmin huomioon koko sisäympäristöön liittyviä asioita, joista esimerkkeinä ovat lämpöolosuhteet ja ääniympäristö. Paikallinen pajatoimikunta oli koostanut meille erinomaisen ohjelman, jossa oli paljon paikallisia puheenvuoroja, kuten Sisäilmapajoissa on ollut tapana, taustoittaa Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja Mervi Ahola tämänvuotisen pajan teemaa ja sen ympärille rakennettua ohjelmaa.
– Tänä vuonna myös Sisäilmapajan kokonaisuutta katsottiin uusin silmin, kun ennen virallista pajaohjelmaa järjestettiin ensi kertaa suuren suosion saaneet aamupajat ilmanvaihdon katsastuksista ja mikrobimääritysten merkityksestä.
Tervetuloa Pohjois-Karjalaan!
Jaana Valkama ja Päivi Karinen Pohjois-Karjalan Ympäristöterveydestä toivottivat koko pajatoimikunnan puolesta vieraat tervetulleiksi noin 165 000 asukkaan Pohjois-Karjalaan. Karjalainen vieraanvaisuus hurmasikin vieraansa koko tapahtuman ajan.

Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys on maakunnan kokoinen toimintayksikkö, joka mahdollistaa mm. työn kehittämisen, alueellisen erikoistumisen, yhteistyön kehittämisen ja erilaisten koulutusten järjestämisen.
– Sisäilma-asioissa olemme yksikkönä mukana kuntien ohjaavissa ja kohdekohtaisissa sisäilmatyöryhmissä. Terveysvalvonnassa meillä on kaksoisrooli: toimimme sisäilmatyöryhmissä sekä asiantuntijan että viranomaisen roolissa. Lisäksi meillä on yksikössä oma sisäinen sisäilmapienryhmä, jossa on mahdollista sopia yhteisistä toimintatavoista ja saada vertaistukea sekä etsiä yhteistä linjaa hankalissa tapauksissa. Meillä on alueella 4 rakennusterveysasiantuntijaa, joiden on mahdollista erikoistua sisäilmaan ja huoneistovalvontaan, Päivi Karinen kertoo.
– Ajatuksemme on, että sisäilmahaasteet ratkaistaan parhaiten hyvällä ja toimivalla yhteistyöllä.
Oppia koulun sisäilmatapauksesta
Joensuulaisessa Noljakan koulussa toteutettiin kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus vuonna 2021. Koulussa ei ollut todettu sisäilmaongelmaa, mutta siellä oli Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuonna 2019 toteuttaman sisäilmakyselyn perusteella koettu keskimääräistä joensuulaista ja suomalaista koulua enemmän olosuhdehaittoja. Lisäksi vuosien varrella kohteesta oli tullut ilmoituksia tunkkaisuudesta.
– Halusimme selvittää rakennuksen kuntoa tarkemmin sen kunnossapidon ja tulevien korjausten suunnittelun tueksi. Tutkimukset keskitettiin rakenteisiin ja ilmanvaihtoon aiemmin tehdyn kuntoarvion perusteella, Jarkko Purmonen Joensuun Tilakeskuksesta kertoo.

Purmosen mukaan rakenneavauksista otettiin yhteensä 20 materiaalinäytettä, joista 7:ssä todettiin selvä mikrobikasvusto ja 6:ssa epäily mikrobikasvustosta. Ilmanvaihtokoneissa todettiin sisäilman laatua mahdollisesti heikentäviä puutteita. Lisäksi olosuhdearviossa todettiin, että koulun molemmissa kerroksissa tavanomaisesta poikkeava olosuhde oli mahdollinen.
– Korjausten toteuttamiseksi ensimmäisenä toimenpiteenä perustimme kohdekohtaisen sisäilmaryhmän ja laadimme koulun käyttäjille ja oppilaiden vanhemmille tiedotteen tilanteesta ja tulevasta. Aloitimme korjaussuunnittelun rakennuksen elinkaari huomioiden ja korjasimme muut tutkimuksissa havaitut asiat.
Projektista saatiin hyvää oppia matkan varrella ilmenneiden tilanteiden myötä.
– Jos mahdollista, kuntotutkimuksia kannattaa tehdä ennakoivasti, ja tällöin on syytä myös varautua korjauksiin. Tiedottaminen on sisäilmatilanteessa erityisen tärkeää: on tiedotettava olennaisista asioista, ja tiedottamisen on oltava oikea-aikaista. Selkeään ja avoimeen yhteistyöhön kohteen esihenkilön kanssa kannattaa panostaa, sillä esihenkilö on olennainen linkki kohteessa toimiviin ja heidän perheisiinsä. Myös korjausten laadukas dokumentointi ja riittävä jälkiseuranta ovat olennaisen tärkeitä tällaisessa prosessissa, Purmonen tiivistää.
Vahvaa puurakentamisen osaamista
Lähes 80 000 asukkaan Joensuu on tunnettu puu- ja vähähiilisen rakentamisen edistämisestä. Pajapäivän aamuna Karelia-ammattikorkeakoulu ja Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys tarjosivat pajavieraille mahdollisuuden tutustua kiertoajelun muodossa Joensuun merkittävimpiin puurakentamisen kohteisiin: Lighthouse Joensuuhun (Suomen korkein kerrostalo), Joensuun Areenaan (valmistuessaan vuonna 2004 Suomen suurin puurakennus) sekä Metla-taloon (Yksi ensimmäisistä puurakenteisista toimistotaloista Suomessa).
– Joensuuta on tituleerattu Euroopan metsäpääkaupungiksi: Joensuussa on kansainvälisesti ainutlaatuinen metsäosaamisen keskittymä ja erittäin vahvaa metsäalaan liittyvää tutkimus- ja koulutustoimintaa sekä yritystoimintaa, Mikko Matveinen Karelia-ammattikorkeakoulusta kertoo.

– Puurakentaminen valittiin vuonna 2014 Karelia-ammattikorkeakoulun strategiseksi painoalaksi, jolloin puurakentamista alettiin systemaattisesti kehittää yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Painopisteeksi valittiin suuren mittakaavan puurakentaminen, kuten puukerrostalot.
Matveinen kertoo, että toteutettujen kohteiden suunnittelu-, toteutus- ja käyttövaiheista on pyritty hyödyntämään niistä saatua tietoa mahdollisimman hyvin.
– Erityisen kiinnostuksen kohteina ovat olleet rakennusten rakenteiden lämpö- ja kosteustekninen toiminta sekä rakenteiden muodonmuutokset ja akustiset ominaisuudet. Puurakentamisen erityispiirteinä ja huomionkohteina ovat rakennusten ääni- ja palotekniikka.
Joensuun kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2025 mennessä ja huomioida ilmastovaikutukset kaikessa toiminnassaan. Pyrkimys on olla ilmastoviisaan rakentamisen mallikaupunki ja turvata luonnon monimuotoisuus.
– Tavoite on kunnianhimoinen, ja siihen suuntaan olemme menossa. Jokainen varmasti haluaisi löytää ratkaisun haasteeseen, Matveinen toteaa.
Pienten kuntien haasteita ja yhteistyötä
Sisäilmahaasteita ratkotaan kunnissa eri tavoin ja hyvin erilaisin resurssein. Pienten kuntien sisäilmahaasteista ja yhteistyön merkityksestä keskusteltiin toisen pajapäivän ja koko pajan päätteeksi paneelikeskustelussa. Keskustelemassa olivat Krista Haataja Polvijärveltä, Mira Tiainen Liperistä ja Janne Heikkinen Sotkamosta. Keskustelua johdatteli Vesa Pekkola sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Isommissa ja keskisuurissa kunnissa on usein erilliset sisäilmatyöryhmät, joissa on monenlaista osaamista sisäilmahaasteiden ratkaisemiseksi, asioista voidaan keskustella ja haasteita voidaan ratkoa yhdessä. Sen sijaan pienissä kunnissa arjen haasteet ovat hyvinkin erilaisia isompiin verrattuna. Yhden ihmisen toimenkuva saattaa olla hyvin laaja, eikä osaamista sisäilmahaasteiden ratkaisemiseen ole. Myös asioista viestimisessä koetaan erinäisiä haasteita, kun tieto saattaa olla puutteellista tai se ei kulje toivotulla tavalla. Lisäksi taloudelliset haasteet asettavat omat haasteensa toiminnalle.
Panelistit toivoivat pienten ja keskisuurten kuntien välisen yhteistyön kehittämistä myös sisäilma-asioissa. Osaamista voitaisiin hyödyntää sieltä, missä sitä on.
– Hyvinvointialueelta toivoisimme yhteisiä toimintamalleja ja ohjeistuksia, jotka olisivat erityisesti meille pienille ja keskisuurille kunnille tarpeen, paneelissa todettiin.
Näyttelyssä esillä sisäilma-aiheisia tuotteita ja palveluita
Kimmelin käytävillä oli koko pajan ajan iloinen ja keskusteleva kuhina, kun satapäinen pajavierasjoukko tapasi toisiaan ja solmi myös uusia tuttavuuksia.

Pajan näyttely tarjosi vieraillemme hienon mahdollisuuden tutustua sisäilmapalveluja ja -tuotteita tarjoaviin yrityksiin ja yhteisöihin. Pajasponsorinamme oli tänä vuonna Saint-Gobain Finland Oy Weber. Lämmin kiitos kaikille näyttelyymme osallistuneille.
Ensi syksynä pajavasara paukahtaa Turussa
Sisäilmapaja15 järjestetään marraskuun 20.-21.11. Turun Logomossa teemalla Jottan tarttis tehrä ja jottan tehtisse. Pajan järjestelyistä vastaavat Turun kaupunki ja Sisäilmayhdistys.
Näyttelymyynti pajaan on jo alkanut, joten halutessasi paikan Logomosta, olethan yhteydessä johanna.satumaki@sisailmayhdistys.fi.
Lue lisää Sisäilmapaja15-sivultamme, jota päivitämme järjestelyjen edetessä.
Teksti: Anna Merikari