Sisäilmasto ei ole isosti mukana ilmastostrategiassa

Valtioneuvosto hyväksyi 24.11.2016 kansallisen energia- ja ilmastostrategian vuoteen 2030. Se annetaan selontekona eduskunnalle, joka aloitti strategian käsittelyn 30. marraskuuta. Strategiassa linjataan konkreettisia toimia ja tavoitteita, joilla Suomi saavuttaa Sipilän hallitusohjelmassa ja EU:ssa sovitut energia- ja ilmastotavoitteet vuoteen 2030. Linjausten mukaan toimittaessa uusiutuvan energian osuus energian loppukulutuksesta nousee yli 50 prosenttiin 2020-luvulla. Pitkän aikavälin tavoitteena on, että energiajärjestelmä muuttuu hiilineutraaliksi ja perustuu vahvasti uusiutuviin energialähteisiin.

Sisäilmasto mainitaan lyhyesti rakennettu ympäristö -kohdassa. Sisäilmaston laadun ja rakennusten energiansäästön välinen yhteys ja siihen liittyvät haasteet eivät saaneet kannanottoa monikymmensivuisessa strategiapaperissa. Siltä osin on tyydyttävä ympäristöministeriön useasti esille tuotuun kannanottoon, jonka mukaan sisäilmaston laadusta ei saa tinkiä rakennusten energiansäästötavoitteiden takia. Seuraavaan on koottu muutamia edustavia kohtia hallituksen strategiasta.

Kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa linjataan keskeisiä toimia päästökaupan ulkopuolisten sektoreiden, lähinnä liikenteen, kasvihuonekaasupäästöjen pienentämiseksi. EU:n edellyttämiä päästövähennystoimia täsmennetään ja täydennetään kevään 2017 aikana keskipitkän aikavälin ilmastopoliittisessa suunnitelmassa.

Lisäksi on tarkasteltu mahdollisuutta siirtyä täysin uusiutuvaan energiaan perustuvaan talouteen vuonna 2050. Tavoitteena on ollut tunnistaa sataprosenttisesti uusiutuvien energialähteiden käyttämisen mahdollisuuksia ja haasteita eri sektoreilla sekä järjestelmätasolla. Energiateknologioiden ja uusien energiaratkaisujen kehitysnäkymiä ja niiden luomia liiketoimintamahdollisuuksia on tarkasteltu myös Tekesin strategian taustaselvitykseksi laatimassa raportissa energiateknologian ja uusien energiaratkaisujen kehitysnäkymistä vuosina 2030–2050.

Strategian valmistelussa on laajasti kuultu sidosryhmiä ja myös kansalaisille varattiin mahdollisuus vaikuttaa sen sisältöön. Strategian tueksi on lisäksi teetetty lukuisia taustaselvityksiä.

Strategia ja sen taustaselvitykset ovat verkossa osoitteessa: www.tem.fi/strategia2016

Uusiutuvat energiat painopisteenä

Uusiutuvan energian investointitukia kohdennetaan ensisijaisesti uuden teknologian kaupallistamiseen ja taakanjakosektorille, erityisesti liikenteen kehittyneitä biopolttoaineita tuottaviin laitoksiin. Lisäksi edistetään maatalouden, yhdyskuntien ja teollisuuden jätteiden ja sivuvirtojen hyödyntämistä lämmön ja sähkön tuotannossa sekä liikenteen polttoaineena.

Energia- ja ilmastostrategian yhteydessä on tarkasteltu sataprosenttisesti uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa energiajärjestelmää. Tarkastelu on toteutettu hyödyntämällä jo aiemmin tehtyjä vuoteen 2050 ulottuvia tarkasteluja sekä meneillään olevaa tutkimusta ja asiantuntijakeskusteluja. Tarkastelun tavoitteena on ollut tunnistaa sataprosenttisesti uusiutuvien energialähteiden käyttämisen mahdollisuuksia ja haasteita Suomessa eri sektoreilla sekä energiajärjestelmätasolla.

Rakennettu ympäristö on tärkeä

Strategiassa todetaan, että rakennetussa ympäristössä muodostuu merkittävä osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Energian loppukäytöstä rakennusten osuus on noin 38 prosenttia. Rakennettuun ympäristöön liittyvät ilmastonmuutoksen hillinnän toimet muodostuvat alueidenkäytöstä, energiatehokkaasta uudis- ja korjausrakentamisesta, rakennusten ylläpidosta, materiaalitehokkuudesta sekä uusiutuvan energian hyödyntämisestä ja edistämisestä.

Alueidenkäyttöä ja rakentamista koskevat päätökset vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen, koska infrastruktuuri muuttuu hitaasti. Maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen siten, että niillä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää.

Rakentamiseen liittyviä linjauksia

Energia- ja ilmastostrategiassa on monia rakentamiseen liittyviä linjauksia:

Uudisrakentamisen energiatehokkuusvaatimusten taso asetetaan ja ylläpidetään kustannusoptimaalisella tasolla. Edistetään aurinkosähkön ja aurinkolämmön tuotantoa, älykkäiden järjestelmien ja sähkön kysyntäjouston käyttöönoton edellytyksiä uusissa rakennuksissa. Edistetään rakennustuotteille asetettavia EU-tason energiatehokkuuden vähimmäisvaatimuksia ja asetetaan niille tarvittaessa kansallisia vähimmäisvaatimuksia.

Parannetaan energiatehokkuutta ja edistetään uusiutuvan energian käyttöä olemassa olevassa rakennuskannassa.  Otetaan käyttöön kymmenen prosentin bionesteen sekoitusvelvoite lämmityksessä käytettyyn kevyeen polttoöljyyn. Jatketaan ja kehitetään vapaaehtoisten energiatehokkuussopimusten toimeenpanoa. Toteutetaan informaatio-ohjausta rakennusten energiatehokkaasta käytöstä ja hyvästä sisäilmastosta.

Strategian mukaan myös parannetaan energiatehokkuutta korjausrakentamisessa. Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimusten taso on asetettu ja tullaan ylläpitämään kustannusoptimaalisella tasolla. Korjausrakentamisen mahdollisten taloudellisten kannustimien tulee olla pitkäjänteisiä, ennakoitavia ja kohdistettuja. Samalla pienennetään rakennusmateriaalien ja -tuotteiden hiilijalanjälkeä rakentamisessa ja kytketään rakennusmateriaalien ja -tuotteiden valmistuksessa aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt vaikuttavalla tavalla rakentamisen ohjaukseen. Laaditaan ensi vaiheessa tätä koskeva tiekartta, jossa määritellään tarvittavat toimet materiaalien hiilijalanjälkeen liittyvän ohjauksen kehittämiseksi. Annetaan tätä koskeva hankintaohjeistus julkiseen rakentamiseen.

Edistetään puurakentamista ja lisätään Suomen metsiin sitoutuneen hiilen varastointia edistämällä puun käyttöä rakentamisessa ottaen huomioon siitä saatu pitkäaikainen nielu. Parannetaan rakentamisen materiaalitehokkuutta ja vahvistetaan kiertotaloutta rakentamisessa parantamalla uudis- ja korjausrakentamisessa syntyvän rakennusjätteen lajittelua ja kierrätystä sekä luomalla purkumateriaaleille ja tuotteille toimivat kierrätysmarkkinat. Parannetaan teollisia symbiooseja talonrakentamisen ja muiden teollisuudenalojen välillä.

Aurinko ja tuuli mukaan alueiden käyttöön

Uuden energia- ja ilmastostrategian mukaan alueidenkäytön suunnittelussa ja rakentamisessa sekä näiden ohjauksen kehittämisessä varaudutaan aurinkoenergian hyödyntämiseen sekä alueidenkäytön suunnittelussa varaudutaan Suomen tuulivoimapotentiaalin laajamittaiseen hyödyntämiseen. Tuulivoimaloista aiheutuvien haitallisten vaikutusten minimoimiseksi tuulivoimarakentaminen pyritään ensisijaisesti keskittämään suuriin yksiköihin ja riittävälle etäisyydelle pysyvästä asutuksesta.

Tuulivoimatuotannon lisääminen edellyttää strategian mukaan tuulivoimarakentamisen sovittamista ympäröivään maankäyttöön, haitallisten vaikutusten riittävää huomioon ottamista ja paikallisen hyväksyttävyyden varmistamista. Kaavoituksen edistämiseksi maankäyttö- ja rakennuslaissa on omat säännökset suoraan tuulivoimarakentamista ohjaavasta yleiskaavasta. Tuulivoimarakentamista koskeva kaavoitus on edennyt viime vuosina ripeästi.

Aurinkopaneelien ja – keräimien asentamiseen ja rakentamiseen varaudutaan maankäyttö- ja rakennuslain muutoksella yhtenäistämällä ja selkeyttämällä lupamenettelyä siten, että ainoastaan merkittäviä vaikutuksia kaupunkikuvaan tai ympäristöön omaavat aurinkopaneelit tai -keräimet edellyttäisivät lupaharkintaa.

Energiansäästö on edelleen painopistealue

Energian ja ylipäänsä luonnonvarojen tehokas ja säästäväinen käyttö tukee käytännössä kaikkia energia- ja ilmastostrategian tavoitteita. EU:n yhteinen energiatehokkuustavoite, 20 prosentin energian käytön tehostuminen vuonna 2020 verrattuna tilanteeseen ilman uusia tehokkuustoimia ja vastaavasti vielä täsmentymätön 27–30 prosentin tehostuminen vuoteen 2030 edellyttää sekä EU:n yhteisiä toimia, kuten ekosuunnitteludirektiivin mukaisten energiavaatimusten asettamista uusille laite- ja laitteistoryhmille, että kaikilta jäsenvaltioilta vahvaa kansallista panostamista energiatehokkuustoimiin.

Energiatehokkuuden edistämiseksi on parannettava koko energiajärjestelmän ja energiaa käyttävän infrastruktuurin suunnittelua ja käytettävyyden lisäämistä. Tämä edesauttaa energiankulutuksen optimoimista, päästöjen vähentämistä sekä kansalaisten ja elinkeinoelämän energian saannin varmistamista. Entistä helpommin saatavan ja entistä tarkemman mittaus- ja seurantatiedon hyödyntämisellä voidaan tasoittaa ja leikata energian tuotannon ja kysynnän vaihteluista johtuvia vaihteluja ja kustannuksia. Lisääntynyt mittaustieto ja sen hallintaan kehitetyt menettelyt luovat edellytyksiä myös uusille energiatehokkuustuotteille ja toimille.

EK