Merkittävä tekijä parempaan sisäilmaston laatuun pyrittäessä on määritellä sille oikea tavoitetaso. Sisäilmayhdistyksen kehittämä kolmiportainen sisäilmastoluokitus, S1, S2 ja S3 on ollut käytössä vuosikymmeniä ja sitä kehitetään jatkuvasti. Nyt on alkamassa uusi kehityskierros, jonka valmistelussa on tärkeää olla mukana.
Sisäilmastoluokitus kehitettiin alun perin, jotta sitä voitaisiin hyödyntää rakennus- ja taloteknisessä rakennuttamisessa, suunnittelussa, urakoinnissa sekä rakennustarviketeollisuudessa. Tavoitteena oli rakentaa entistä terveellisempiä ja viihtyisämpiä rakennuksia. Ensimmäinen luokitus ilmestyi vuonna 1995, ja se kantoi nimeä Sisäilmaston, rakennustöiden ja pintamateriaalien luokitus. Vuonna 2001 sen korvasi Sisäilmastoluokitus 2000, joka oli käytössä seitsemän vuotta. Nykyisen version, Sisäilmastoluokitus 2008:n, ilmestymisestä tulee joulukuussa täyteen kuusi vuotta.
Kolmiportaista sisäilmastoluokitusta (S1, S2 ja S3) täydentävät rakennustöiden puhtausluokitus sekä rakennusmateriaalien emissioluokitus M1, jonka ottaminen käyttöön on johtanut emissioiden oleelliseen vähenemiseen.
Luokitellaanko myös olemassa olevat rakennukset?
– Tulevassa versiossa on tarkoitus ottaa entistä paremmin huomioon käytännön soveltamisen vaikeudet, Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja Jorma Säteri kertoo.
– Kentällä on tarvetta luokitella myös olemassa olevia rakennuksia ja laajentaa materiaalien emissioiden M1-luokitusta. Nämä kaikki seikat vaikuttavat luokituksen päivitystarpeeseen.
Tärkeä kysymys on Säterin mukaan se, voidaanko luokitusta laajentaa koskemaan myös olemassa olevia rakennuksia.
– Silloin pitäisi moni asia ajatella uusiksi, sillä todellisten olosuhteiden mittaaminen ja laadun arviointi voi olla vaikeaa. Tähän ovat syynä esimerkiksi kosteusvauriot ja homeongelmat. Myös kertamittausten todellista edustavuutta olosuhteiden oikeana kuvaajana on mietittävä.
– Olemassa olevien rakennusten luokittelun mallia ollaan juuri tekemässä pohjoismaisena yhteishankkeena ja tulokset tulevat olemaan apuna oman sisäilmastoluokituksemme kehitystyössä.
Vaatimustasojen tarkistuksen lisäksi on uudistettava myös rakennuksen ja laitteiden puhtausluokitus. Miten riittävä puhtaus voidaan varmistaa, ja miten saavutettu taso voidaan käytännössä mitata? Tähän liittyvää tutkimusta on tehty jo usean vuoden ajan esimerkiksi muun muassa Jyväskylässä.
– Se tullaan ottamaan huomioon jatkokehitystyössä, Säteri lupaa.
Yhteistyötä tarvitaan
Tämän hetken tärkein haaste on Säterin mukaan saada kaikki osapuolet aktiiviisesti osallistumaan luokituksen kehittämiseen.
– Näin työ onnistuu parhaalla mahdollisella tavalla. Siksi kaikilta osapuolilta on saatava kerättyä heti alkuun sekä kokemukset nykytilanteesta että toiveet uusille luokituksille.
Tuleva luokituksen uusimistyö tullaan toteuttamaan osissa: on tehtävä tavoitearvojen päivittäminen ja olemassa olevan rakennuksen tavoitearvojen kehittäminen, on päivitettävä puhtausluokitus sekä M 1 materiaaliluokitus.
Rakennusmateriaalien emissioluokituskin siis uusitaan. Uudistamisessa otetaan huomioon myös eurooppalaisen emissiomittausstandardoinnin , lähinnä TC 351, kehitystyö.
– Tämän kehitystyön tuloksia ollaan saamassa ilmeisesti jo ensi vuonna, ja olisi järkevää saada myös koko kotimainen luokituspaketti uudistettua samaan aikaan, Säteri kertoo.
M1 on osoittautunut tarpeelliseksi
Emissioluokituksen asioita hoitaa käytännössä Rakennustieto ja siellä luokituspäällikkö Laura Sariola. Hän kertoo, että rakennusmateriaaleille on tällä hetkellä myönnetty yhteensä liki 2500 M1-emissioluokitusta ja ilmanvaihtolaitteille noin 350 M1-puhtausluokitusta.
– Mukaan on tullut jo muutama kiintokalustevalmistaja, ne tulivat äskettäin myös M1-luokituksen piiriin.
Mukaan uusimistyöhön
Luokitusten uusimistyö aloitetaan kyselyillä ja haastatteluilla, jotka toteuttaa Sisäilmayhdistyksen sisäilma-asiantuntija Mervi Ahola. Tämän jälkeen jokaiseen kolmeen osaan kootaan asiantuntijaryhmä. Tavoitteena on julkaista uusittu Sisäilmastoluokitus vuoden 2015 aikana. Eri tahojen asiantuntijoita tullaan kutsumaan mukaan, ja kiinnostuneet voivat jo nyt ottaa yhteyttä Mervi Aholaan (mervi.ahola@sisailmayhdistys.fi).
Lisätietoja puhtausluokituksista: www.rakennustieto.fi
Teksti: Esko Kukkonen