Rakennuksen sisäilmaan vaikuttavien tekijöiden tutkiminen ja arviointi ovat osa sisäilmaongelman selvittelyprosessia. Olosuhdearviointi antaa kuvan rakennuksen sisäilman laadusta ja olosuhteista, ja se perustuu sisäilmastoselvityksen tuloksiin. Siinä arvioidaan rakennusosien ilmatiiviys ja vuotoilma, rakennusosien riskitekijät, ilmastointijärjestelmä sekä biologiset, fysikaaliset ja kemialliset tekijät.
– Sisäilmastoselvitys ja olosuhdearviointi ovat tarpeen, kun rakennuksessa on tai siellä epäillään olevan rakennuksesta johtuvia sisäilman laatua ja olosuhteita heikentäviä tekijöitä, työterveyslääkäriltä halutaan arvio tilojen terveydellisestä merkityksestä työntekijöille tai viranomainen edellyttää terveydellisen merkityksen arvioimista, Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija ja ohjeen toisena kirjoittajana toiminut Päivi Isokääntä kertoo.
Isokäännän mukaan Sisäilmastoselvitys ja olosuhdearviointi -ohje on tarkoitettu ensisijaisesti rakennusten sisäilmastoselvityksiä ja olosuhdearviointeja tekeville asiantuntijoille. Se korvaa aiemmin julkaistun altistumisolosuhteiden arviointiohjeen. Ohjetta voivat hyödyntää myös kiinteistön omistajat ja muut selvityksiä ja arviointeja tilaavat, viranomaiset ja työterveyshuolto. Se on tarkoitettu toimistojen ja toimistojen kaltaisten työpaikkojen, kuten koulujen, päiväkotien ja sote-tilojen, sisäilmastoselvityksiin ja olosuhdearviointiin.
Sisäilmastoselvitys tehdään kuntoarvio- ja kuntotutkimusmenetelmin. Siihen sisältyvät rakennus- ja ilmanvaihtotekniset ja tarvittavat biologisten, fysikaalisten ja kemiallisten tekijöiden (altisteiden) tutkimukset.
Olosuhdearviointi on kriteerien ja pisteiden avulla tehtävä arvio, ja se perustuu sisäilmastoselvityksen tuloksiin ja johtopäätöksiin. Arviointi tehdään tutkimusalueittain, ja tutkittava alue voi olla kokonainen rakennus, rakennuksen osa, kerros, tila tai tila-alue.
– Sisäilmastoselvityksen on tarkoitus antaa riittävät ja riittävän monipuoliset tiedot rakennuksesta tai sen osasta olosuhdearviointia varten. Olosuhdearvioinnin tarkoitus on saada kokonaiskuva rakennuksen tai sen osan sisäilman laadusta ja olosuhteista tiedon jatkokäyttöä varten, Isokääntä selventää.
Ohjeen avulla kokonaiskäsitys rakennuksen osuudesta sisäilman laatuun ja olosuhteisiin
Tarve uudelle ohjeelle sai alkunsa kentältä saadusta palautteesta – tarpeesta yhdenmukaistaa ja selkeyttää rakennusten olosuhteista tehtävää arviointia. Käytännössä raportointi on ollut varsin kirjavaa, ja uutta tietoakin on vuosien saatossa tullut paljon.
– Nyt tehdyn ohjeen fokuksena oli ohjata muodostamaan kokonaiskäsitys, mikä on rakennuksen osuus sisäilman laadussa ja olosuhteissa ja mitä vähintään pitää tietää ja selvittää, jotta olosuhdearviointi voidaan tehdä. Ohjeessa ei sen sijaan oteta tarkemmin kantaa menetelmiin, koska tieto muuttuu ja selvityksen tekijä päättää kohdekohtaisesti sopivat menetelmät, Isokääntä kertoo.
– Rakennuksen olosuhteiden arvioiminen on monin osin eri asia kuin tehdä päätelmiä rakennuksen kunnosta. Rakennusta pitää korjata ja ylläpitää hyvin monista eri lähtökohdista, ei pelkästään mahdollisten sisäilmahaitta- tai terveysvaikutusten osalta. Uusi ohje kuvaa, mitä asioita vähintään pitää tutkia olosuhdearvioinnin tekemiseksi, Työterveyslaitoksen Työtilat-yksikön johtaja Sanna Lappalainen tähdentää.
– Missään muussa ohjeessa ei ole otettu kantaa sisäilmastoselvityksen vähimmäissisältöön eikä olosuhdearviointiin. Tässä ohjeessa määritetään minimitaso, mutta ainahan voi tutkia enemmän ja joskus se on tarpeenkin – kohteesta riippuen, Lappalainen jatkaa.
Nyt keväällä ohjeesta julkaistiin uusi, päivitetty versio. Päivityksiä on tehty mm. ohjeen käyttötarkoitukseen, arviointitaulukoihin ja altisteiden arviointiin.
– Päivitetyssä versiossa on pyritty niin ikään kuuntelemaan kentältä saatua palautetta. Palautetta on annettu hyvin erilaisista lähtökohdista. Tällaisessa ohjeessa joutuu kuitenkin aina tekemään kompromisseja, eikä kaikkea mahdollista voida, eikä ole tarpeenkaan, esittää, Isokääntä toteaa.
Käytännön työssä tärkeä työkalu
Sisäilma-asiantuntija Laura Pyykkö Tampereen Tilapalveluista painottaa aikaisemman altistumisolosuhteen arvioinnin olleen heidän sisäilmatoimissaan hyvin keskeinen, ja se linkittyy heillä kaikkiin sisäilmatoimiin.
– Altistumisolosuhteen arviointi on meille tärkeä työkalu päivittäisessä työssä. Sen perusteella tehdään päätökset esim. väistötiloihin siirtymisestä, korjausten priorisoinnista, irtaimiston puhdistamisesta ja ilmanpuhdistimien hankinnasta.
Pyykkö sanoo, että altistumisolosuhteen arviointiin on kaivattu yhdenmukaista, selkeää ohjeistusta, sillä TTL:n aiempi ohje Ohje työpaikkojen sisäilmasto-ongelmien selvittämiseen, 2017 on jättänyt joissakin asioissa tulkinnanvaraa. Sisäilmastoselvitys ja olosuhdearviointi -ohjeelta toivottiin tähän parannusta.
– Riittävän laajojen tutkimusten ja selvitysten tekeminen on sisäilma-asioissa tärkeää. Uuden ohjeen isoin haaste on näkemyksemme mukaan se, että se ohjaa aiempaa suppeampien tutkimusten tekemiseen. Pelkona on, että tyydytään tutkimaan liian vähän.
Pyykkö toteaa, että ohje on tärkeä työkalu myös muille kunnille, ja se ohjaa pitkälti sisäilmatoimintaa. Kuntien sisäilmaverkostossa pohditaankin nyt, miten uusi ohje soveltuu kuntien käyttöön ja miten sitä olisi syytä käyttää.
– Toivoisin, että keskustelua käytäisiin ohjeen soveltuvuudesta ja käytöstä ja ohjeen käyttäjiä osallistettaisiin ja kuultaisiin sitä kehitettäessä jatkossa.
Sanna Lappalainen kertoo, että ohjeesta halutaan nyt saada käytännönkokemusta todellisista kohteista ja palautetta on mahdollista antaa edelleen. Hän toivookin, että ohjetta käytettäisiin rohkeasti ja raportteihin kirjattaisiin tarvittaessa poikkeamista tai erilaisista ratkaisuista.
– Ohjetta on tarkoitus kehittää jatkossakin yhteistyössä. Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelman puitteissa suunnitellaan osatehtävää, jossa olisi eri toimijoiden kanssa tarkoitus sukeltaa tapauskohtaisesti tarkastelemaan syvemmälle olosuhdearviointiprosessiin, miten ohjetta on tulkittu ja millaisia ratkaisuja on löydetty, Lappalainen selventää.
Lue myös:
Työterveyslaitos: Sisäilmastoselvitys ja olosuhdearviointi
Työterveyslaitoksen Sisäilmastoselvitys ja olosuhdearviointi -ohjetta on tarkennettu (11.5.2023)
Teksti: Anna Merikari