Sisäilmastoseminaari järjestettiin 9.3., poikkeusolojen vuoksi virtuaalisena tapahtumana. Seminaari järjestettiin nyt jo 36:nnen kerran. Seminaariin osallistui yli 1 100 sisäilma-alan ammattilaista ja muutoin aiheesta kiinnostunutta.
Virtuaalisella tapahtuma-alustalla oli päivän aikana mahdollista seurata ohjelmaa kahdella rinnakkaisella ohjelmalinjalla (striimit), tutustua posteriesityksiin sekä virtuaaliseen sisäilma-aiheiseen näyttelyyn. Myös verkostoituminen oli mahdollista one2one-tapaamisten ja chat-viestien kautta. Esitysten lomassa kuulijat saivat lisäksi keskustella chatissa esityksistä ja esittää puhujille kysymyksiä.
Ohjelmasessioissa oli aihepiireittäin esityksiä muun muassa mittaamisesta, sisäilmaprosesseista, ilmanvaihdosta, rakenteiden kosteusteknisestä toiminnasta, lämpöolosuhteiden vaikutuksesta, rakennusten tutkimisesta ja korjaamisesta, VOC-pitoisuuksista sekä sisäilmasta ja terveydestä. Ohjelmassa oli myös Terveet tilat -paneeli sekä sponsoreiden ja kumppaneiden tietoiskuja.
Yhteistyötä rakennetaan arvostavalla viestinnällä
Kuten tämänvuotisen seminaarin esityksetkin osoittivat, hyvä sisäilma on monesta palasesta rakentuva palapeli, ja rakentuakseen se edellyttää eri toimijoiden yhteistyötä. Kukaan ei voi yksin ratkaista ongelmia.
Isännöintiliitossa vuodesta 2019 toimitusjohtajana toiminut, ”rakkausjohtajanakin” tunnettu Mia Koro-Kanerva oli seminaarin avaussession keynote-puhujana, ja hänen aiheenaan oli Osallistava vuorovaikutus voimavarana. Asiantuntijaviestinnän vaikeus ja ihanuus. Miten viestinnällä rakennetaan yhteistyötä, ja mikä merkitys ihmismielelle on arvostuksen osoittamisella?
Koro-Kanervan sanoin rakkausjohtamiseen liittyy vahvasti armollisuus ja arvostus toisia, ja myös itseä, kohtaan. Ajatuksena on rakentavasti kannustaa ihmisiä toimimaan, ja se kehittää paitsi ihmisiä myös koko organisaatiota. Asiantuntijaviestinnän on tarkoitus palvella ympäröivää yhteiskuntaa, ja siinä olennaista on se, meneekö viesti perille ja ymmärtääkö toinen osapuoli ydinviestin ja uskooko hän siihen.
– Tässä olennaista on se, miten viesti tuotetaan ja tuodaan ulos, jotta muut voivat ymmärtää ja sisäistää sen. Asiantuntijan tehtävänä on saada muut vakuuttuneiksi omasta asiastaan ja toimimaan halutulla tavalla, Koro-Kanerva tähdensi. Koro-Kanerva painottaa arvostuksen osoittamista asiantuntijaviestinnässä. Hän puhuu psykologisesta turvallisuudesta, jota asiantuntijaviestinnässä kannattaa vahvistaa. Vuorovaikutus on tällöin arvostavaa, johdonmukaista ja sinäkeskeistä. Se, että ihminen tulee nähdyksi, kohdatuksi ja kuulluksi sekä tuntee itsensä arvostetuksi, on ihmisen perustarpeita.
– Jos tätä tarvetta pystytään palvelemaan asiantuntijaviestinnällä, viestinnän kohteena oleva osapuoli on vastaanottavaisempi. Mikäli vastaanottajan olotila on myönteinen, hän on luovempi ja myös oivalluksia syntyy helpommin – ja asiat kehittyvät.
Koro-Kanerva painottaa yhteistyön voimaa:
– Kukaan ei yksin pysty tekemään ihmeitä. Kun ihmiset saadaan toimimaan yhdessä, alkaa syntyä ihmeitä.
Lue Mia Koro-Kanervan aiheeseen liittyvä blogiteksti (14.3.2021): Viestintä on yrityksen, mutta myös johtajan kilpailuetu
Monipuolinen ohjelma koostui tutkijoiden ja ammattilaisten esityksistä
Sisäilmastoseminaarin ohjelma syntyi samankaltaisella prosessilla kuin tieteelliset konferenssit: kenen tahansa oli mahdollista tarjota tutkimuksensa esittelyä, kun esitelmäehdotusten jättö avattiin syyskuussa 2020. Hyväksytystä esitelmäehdotuksesta esittäjät kirjoittivat 6-sivuisen artikkelin, jonka perusteella Sisäilmastoseminaarin ohjausryhmä koosti ohjelman. Suullisia live-esityksiä oli 36, ja loput 28 esitettiin postereina. Ohjausryhmä valitsi 3 parasta posteria, joissa tutkimuksen sisältö oli onnistuttu kiteyttämään selkeästi ja visuaalisesti parhaiten. Parhaat posterit on julkaistu Sisäilmastoseminaarin sivulla.
Ihmiset kaipaavat aitoja kohtaamisia
Sisäilmastoseminaarin ohjelma oli rakennettu siten, että sitä olisi mukava seurata etänä oman koneen ääressä. Tiivistettyjä esityksiä täydensi puheenjohtajien ja esittäjien välinen keskustelu, johon myös osallistujat pystyivät esittämään chatin kautta kysymyksiä. Saadun palautteen perusteella suurin osa osallistujista oli erittäin tyytyväisiä konseptiin ja ohjelman antiin. Aina tietysti on parantamisen varaakin.
Virtuaalisessa tapahtumassa jäivät kuitenkin puuttumaan käytäväkeskustelut, jutustelut näytteilleasettajien kanssa sekä iltariennot. Vaikka etätyöskentely on tehostanut kokoustamista ja työskentelyä, jää virtuaalimaailmassa puuttumaan aidot kohtaamiset ihmisten välillä. Tämä kokemus osoitti, että perinteisellä seminaarilla on edelleen paikkansa. Toki senkin kehittäminen on paikallaan. Palautekyselyyn vastanneista pieni osa toivoi etäosallistumismahdollisuutta myös tulevaisuudessa, mutta suurin osa haluaisi tulla paikan päälle, vaikkakin etäosallistuminen ja tallenteet täydentäisivät ohjelman seuraamismahdollisuuksia yllättävissä tilanteissa.
Seminaariaineisto saatavilla osallistujille 9.4.2021 asti
Sisäilmastoseminaarin 2021 aineistot – sessioiden videotallenteet, esitysaineistot, posterit ja Seminaarijulkaisu – ovat tapahtuma-alustalla seminaariin osallistuneiden katsottavissa ja ladattavissa 9.4.2021 asti. Myös virtuaaliseen näyttelyyn ehtii vielä hyvin tutustua. Yritysten tietoiskut ovat kaikille vapaasti katsottavissa seminaarin sivun kautta.
Lämmin kiitos pääsponsoreillemme Saint-Gobain Finland Oy Weberille, Vahanen-yhtiöille ja Vallox Oy:lle, kumppaneille ja näytteilleasettajille, sosiaali- ja terveysministeriölle sekä muille yhteistyökumppaneillemme ja kannattajajäsenillemme, joiden tuen ansiosta pystyimme järjestämään seminaarin osallistujille edulliseen hintaan ja jopa 200:lle alan opiskelijalle täysin ilmaiseksi.
Tavataan Sisäilmastoseminaarissa 15.3.2022!
Teksti: Anna Merikari