Sisäilmastoseminaarissa korostettiin kunnollisen tiedon tarvetta

Sisäilmastoseminaarin avannut THL:n pääjohtaja Juhani Eskola haluaa nykyistä toimivampaa yhteistyötä viranomaisten välille. Tutkitun tiedon puuttuessa ei yleistenkään ongelmien syitä eikä ratkaisuja tunneta.

Sisäilmastoseminaarissa korostettiin kunnollisen tiedon tarvetta. Seminaarin avannut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n pääjohtaja Juhani Eskola käytti esimerkkinä kosteus- ja homeongelmaa. Se on tyypillisesti sellainen, jossa tapahtumat ovat tavallisia, suorastaan yleisiä, mutta ongelmiin ei löydetä ratkaisuja helposti.

– Tietoa ongelmien synnystä ja ratkaisuista puuttuu. Asian kunnollinen hoito vaatisi ehdottomasti oikeita ja oikea-aikaisia toimia, mutta niihin ei aina kyetä, Eskola sanoi.

Hän toi esille myös yleisen kansansairauden astman liittymisen sisäilman ongelmiin. On ilmeistä, että kosteus- ja homevauriot lisäävät astman riskiä, mutta tarkemmat ja luotettavat tiedot asiasta vielä puuttuvat. Kaikkia taudin mekanismeja ei tunneta tarpeeksi, eikä aiheesta ole vielä tehty riittävän luotettavia epidemiologisia tutkimuksia.

– Terveysperusteisia raja-arvoja sisäilman eri tekijöille on paljon kaivattu, Eskola totesi.

Niiden toivotaan auttavan esimerkiksi määrittelemään, milloin talossa on sisäilmaongelmia. Eskolan mielestä sellaisten arvojen antaminen kaikille tekijöille on kuitenkin erittäin vaikeaa ja ehkä tarpeetontakin. Hänen mukaansa korjaustoimenpiteiden aloittaminen vasta kun raja-arvot ylittyvät, ei ole paras toimintatapa.

– Esimerkiksi kosteusvaurioihin tulee puuttua heti, kun niitä havaitaan. Aikainen puuttuminen pelastaa tilanteen nopeasti eivätkä kustannuksetkaan nouse silloin turhan korkeiksi, Eskola korosti.

Viranomaiset tarvitsevat lisää yhteistyötä

Sisäilmastokysymysten hoidossa on tärkeää myös siihen liittyvien viranomaistoimien hyvä koordinointi.

– Viranomaisyhteistyön sekä yhteistyön terveydenhoidon kanssa on oltava nykykyistä toimivampaa, Eskola painotti.

Asiassa on edetty esimerkiksi kosteus- ja hometalkoiden vaikutuksesta, mutta vielä riittää tekemistä.

– Viranomaisten samoin kuin luottamushenkilöidenkin asiantuntemus näissä asioissa on tärkeää ja siihen on panostettava jatkossa lisää. Myös lääkäreille tarvitaan jatkossa nykyistä enemmän koulutusta sisäilmaongelmaisten ihmisten tutkimiseen ja hoitoon, Eskola sanoi.

Hän painotti, että parantamisen varaa on monella muullakin suunnalla.

– Talojen omistajilla, niin yksityisellä kuin julkisellakin puolella, on näissä asioissa vielä paljon oppimista. Tutkitun kunnollisen tiedon puute näyttää antavan hyvät mahdollisuudet monelle kelvottomankin ratkaisun tarjoajalle ja myyjälle, Eskola arveli.

Seminaari veti taas salin täyteen

Sisäilmastoseminaari on kiinteistö- ja rakennusalan suurin vuotuinen koulutustapahtuma. Maaliskuun puolivälissä Helsingin Messukeskuksessa järjestettiin jo 31. Sisäilmastoseminaari.

Asiaan liittyvä seminaari on järjestetty vuodesta 1984 alkaen, aluksi tosin hieman vaatimattomammin. Tällä kertaa mukana oli yli 1300 osanottajaa, vaikka tilaisuudelle oli nyt ensimmäistä kertaa pantu pieni pääsymaksu, jolla saatiin ruokailut ja kahvit järjestymään joustavasti ilman jonoja. Maksu ei tuntunut vähentävän osanottajien määrää. Tiedon tarve sisäilmastoasioissa on kentällä ilmeisesti selvä ja tunnistettu.

Myös seminaarin anti oli kysynnän mukainen. Suullisia esitelmiä oli liki 70, ja niitä täydensivät vielä lukuisat posteriesitykset. Niitä oli ollut pakko järjestää, sillä saleja ja aikaa ei olisi riittänyt useampiin suullisiin esityksiin.

Lähes kaikki esitykset olivat suomenkielisiä ja näin helppoja seurata. Seminaarijulkaisussa, jonka jokainen osanottaja sai mukaansa, olivat kaikki esitykset painettuina myös kotona luettaviksi. Myös Sisäilmauutisten sivuilla palaamme seminaarin antiin kevään aikana.

Esitelmien aihepiiri vaihteli laajalti osoittaen sisäilmastokysymysten moninaisuuden. Esille tulivat etenkin ajankohtaiset kosteus- ja homeongelmat, mutta valaistusta saivat myös ongelmarakennusten talokaupan kiemurat, sisäilman kemia ja radon sekä tietenkin mikrobit ja niiden mittaaminen. Seminaarijulkaisua saa jälkikäteen tilata Sisäilmayhdistyksestä, jos ei ehtinyt tilaisuuteen mukaan.

Teksti: Esko Kukkonen

www.thl.fi