Kun huoli oppilaan mahdollisesta sisäilmaoireilusta huolettaa, ovat sisäilmaterveydenhoitajan palvelut oppilaiden ja perheiden saatavilla. Katriina Baptista aloitti työnsä Vantaan koulujen sisäilmaterveydenhoitajana elokuussa 2018. Hänen tehtävänään on kouluterveydenhuollon keräämien oireilmoitusten analysointi, koordinointi ja prosessin kehittäminen.
Kiinnostus tehtävään syntyi mielenkiinnosta laajentaa omaa tehtäväkenttää kouluterveydenhoitajana sekä ammatillisesta kiinnostuksesta tärkeään asiaan.
– Tärkein tehtäväni on kuulla ja tukea oireilevia oppilaita sekä heidän perheitään ja etsiä ratkaisuja oireiden loppumiseksi. Yhteistyö perheiden, oppilaitosten, kaupungin sisäilmatiedottajan sekä tilakeskuksen kanssa on edellytys tässä tehtävässä onnistumiselle, Baptista sanoo.
Baptista kertoo prosessin alkavan yhteydenotolla perheeseen, jossa oireilua koetaan. Aluksi sovitaan yhdessä, miten tilanteen hoitamiseksi edetään. Mikäli tilanne edellyttää lääkärin arviota tai hoitoa, asiakas ohjataan terveysaseman palveluihin. Usein on tarpeen järjestää myös yhteinen tapaaminen perheen, koulun ja kouluterveydenhuollon kanssa, jossa sovitaan mahdollisista käytännönjärjestelyistä ja siitä, miten järjestelyjen toimivuutta seurataan.
– On tärkeää, että päästään mahdollisimman nopeasti ja sujuvasti keskustelemaan ratkaisuvaihtoehdoista, joita yksittäiselle oppilaalle voidaan tarjota. On olemassa lukuisia erilaisia käytännönjärjestelyjä, joilla oireilijan koulupäivää voidaan helpottaa. Tavoitteena on luoda mahdollisimman turvallinen oppimisympäristö, Baptista kertoo.
– Minulta on myös mahdollista saada apua tilanteessa, kun oppilas lähtee kokeilemaan toista koulua. Uuteen kouluun tutustuminen voi olla helpompaa tutun terveydenhoitajan kanssa.
Yksilön kohtaaminen tärkeää
Oma haasteensa on se, että sisäilmaoireilussa on paljon sellaista, mitä ei voi mitata. Oireilun yksiselitteistä syytä on myös usein vaikea tietää. On myös tilanteita, kun mitkään toimenpiteet eivät tunnu auttavan, vaan oireilu jatkuu tilan tai vaikkapa koko rakennuksen vaihtamisesta huolimatta.
– Asiakkaita on kuunneltava herkällä korvalla ja osattava tukea, vaikka ei olisikaan ihan selvää, mistä oireilu johtuu. Onnistumisia ovat ehdottomasti sellaiset tapaukset, joissa oppilaat ja heidän perheensä kokevat tulleensa kuulluiksi ja saaneensa apua tilanteeseensa. Parasta on, kun voidaan todeta, että toimenpiteiden myötä tilanne on kokonaan parantunut ja oireilu loppunut, Baptista toteaa.
Baptista korostaa sisäilmaoireilutapauksissa asiakkaan yksilöllistä kohtaamista. Yhteistyö eri osapuolten kesken on sujunut hyvin, ja yhteistyön tekeminen on ehdottoman tärkeää. Lapsen ja nuoren terveyteen liittyvä oireilu ei koskaan ole helppo aihe.
– Lyhyen kokemukseni perusteella näyttää siltä, että sisäilmaoireilija hyötyy yksilöllisestä kontaktista, jossa selvitetään juuri hänen tilannettaan. Jokaisella oppilaalla oireilu näyttäytyy vähän eri tavoin, ja jokaisen perheen yksilöllinen tilanne vaikuttaa pitkälti siihen, miten asiaa lähdetään yhdessä hoitamaan.
– Uskon, että sisäilma-asioissakin ratkaisukeskeinen toiminta antaa toivoa, että vaikeisiinkin tilanteisiin on mahdollista löytää hyvä ratkaisu ja helpotusta oppilaan tilanteeseen.
Teksti: Anna Merikari