Sisäilmayhdistyksen vuosittainen sääntömääräinen vuosikokous pidettiin Helsingissä 22.4.2024. Kokoukseen oli mahdollista osallistua myös etäyhteydellä. Paikalla kokouksessa oli yhdistyksen henkilöjäseniä, kannattajajäseniä ja yhdistyksen toimiston henkilökunta sekä kokouksen jälkeen valaistuksesta esityksen pitänyt Kiia Einola.
Kokouksessa mm. käsiteltiin sääntömääräiset vuosikokousasiat ja hyväksyttiin vuoden 2023 tilinpäätös ja vuosikertomus sekä vuoden 2024 toimintasuunnitelma sekä tulo- ja menoarvio.
Katsaus vuoteen 2023
Sisäilmayhdistyksen vuosi 2023 oli jälleen tapahtumarikas, ja yhdistys on säilyttänyt asemansa arvostettuna sisäilmavaikuttajana. Viestinnän pääteemoina olivat laadukkaan ja terveellisen sisäilmaston rakentaminen sekä olemassa olevan rakennuskannan huolto ja ylläpito. Vuoden aikana jatkettiin yhdistyksen uusien verkkosivustojen (sisailmayhdistys.fi ja sisailmauutiset.fi) suunnittelua.
Vuoden päätapahtuma, Sisäilmastoseminaari, järjestettiin 14. maaliskuuta Helsingissä, ja paikalla oli 950 sisäilma-alan ammattilaista ja 60 näytteilleasettajaa. Seminaari on vakiinnuttanut asemansa vuoden merkittävimpänä kotimaisena sisäilmatapahtumana. Ensi vuonna Sisäilmastoseminaari järjestetään 11.3.2025.
Vuoden toinen päätapahtuma oli Joensuussa yhdessä Siun Sote ympäristöterveyden kanssa järjestetty Sisäilmapaja14, jossa oli 350 osallistujaa sekä 36 tapahtumakumppania ja näytteilleasettajaa. Tänä vuonna Sisäilmapaja15 järjestetään Turussa 20.–21.11.
Olimme mukana Aalto-yliopistolla 13.–17. elokuuta pidetyn kansainvälisen SudBE-konferenssin (Sustainable Development in the Building and Environment) järjestelyissä. Lisäksi järjestimme webinaareja ja olimme mukana mm. 31.10. Helsingissä järjestetyssä Rakennusten energiaseminaarissa.
Vuoden aikana Sisäilmayhdistys teki asiantuntijayhteistyötä viranomaisten ja muiden alan toimijoiden kanssa ja osallistui erilaisiin hankkeisiin sekä yhteistyöryhmiin. Vuoden aikana saatiin mm. päätökseen hanke, jossa tuotettiin Sisäilmaopas 11 Sisäilmastoluokituksen lämpöolosuhteiden laskennalliset tarkastelut. Yhdistys jatkoi sisäilmatiedon välittämistä myös kuluttajille mm. Sisäilmainfopiste-toiminnan kautta.
Kansainvälistä yhteistyötä jatkettiin entiseen tapaan osallistumalla LVI-alan yhteistyöjärjestö FINVACin toimintaan. FINVAC on eurooppalaisen REHVA-järjestön jäsen.
Sisäilmayhdistyksellä oli vuoden 2023 lopussa 223 kutsuttua henkilöjäsentä ja 212 kannattajajäsentä, jotka ovat hyvän sisäilmaston puolesta toimivia yrityksiä ja yhteisöjä.
Hallituksen jäseninä jatkavat Risto Kosonen (pj.), Anne Hyvärinen, Heidi Salonen, Pertti Pasanen, Jorma Säteri, Pasi Pipatti ja Ulla Haverinen-Shaughnessy. Yhdistyksen toiminnanjohtajana on Mervi Ahola.
Valaistus on tärkeä sisäympäristötekijä – huomio suunnitteluun
Varsinaisen kokouksen jälkeen väitöskirjatutkija Kiia Einola Aalto-yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulusta piti esityksen Valaistus Sisäilmastoluokituksessa. Sisäilmastoluokituksen päivitystarve alkaa olla ajankohtaista, ja siinä tullaan tarkastelemaan myös valaistuksen osuutta suunnittelussa.
Einola korostaa valaistuksen olevan tärkeä sisäympäristötekijä ja sillä olevan suuri vaikutus mm. tilan tuntuun. Hyvää valaistusta ei välttämättä huomaa, mutta huonon sitäkin helpommin. Hyvällä valaistuksella on osoitettu olevan positiivinen vaikutus tuottavuuteen ja virkeyteen työpäivän aikana. Sen lisäksi riittävä valaistus on myös turvallisuustekijä.
– Valaistuksella on myös biologisia vaikutuksia. Valaistus vaikuttaa melatoniinin tuotantoon ja takaisinottoon, mielialaan ja virkeyteen. Oikeanlainen valaistus oikeaan aikaa voi tukea vuorokausirytmiä, Einola selventää.
– Päivänvalo on tällä hetkellä yksi tärkeistä mielenkiinnonkohteista valaistustutkimuksessa. On todettu, että päivänvalon hyödyntäminen valaistuksessa vähentää tarvetta keinovalolle, mikä säästää energiaa. Lisäksi päivänvalo on tärkeä hyvinvointitekijä, ja valaistuksella pyritäänkin ns. imitoimaan päivänvaloa.
Valaistuksesta puhuttaessa emme voi välttää puhumasta energiatehokkuudesta.
– LED-valaiseimet ovat jo tuoneet valtavat energiasäästöt viimeisen kymmenen vuoden aikana, mutta potentiaalia lisäsäästöihin on erityisesti valaistuksen ohjauksessa: läsnäolo-ohjauksessa ja päivänvalo-ohjauksessa, Einola sanoo.
Sisäilmastoluokituksessa (2018) valaistusta on käsitelty melko suppeasti, ja siinä esitetyt valaistuksen tavoitearvot poikkeavat melko paljon uudistetusta standardista.
– Edellisessä sisävalaistusstandardissa (SFS-EN- 12464-1) tavallisen toimistotyön (kirjoittaminen, konekirjoitus, lukeminen ja tietojenkäsittely) valaistuksen vähimmäisvaatimuksena on 500 lx, kun uudessa standardissa suunnittelun suositusarvo on 1 000 lx, Einola kertoo esimerkkinä.
– Sisäilmastoluokitusta on päivitetty keskimäärin 7 vuoden sykleissä ja edellinen päivitys julkaistiin 6 vuotta sitten. EU:n energiatehokkuusdirektiivi ja sen myös päivitettävät asetukset tulee ottaa huomioon myös Sisäilmastoluokituksessa, mikä osittain sanelee myös päivityksen aikataulua, Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja Mervi Ahola sanoo
Teksti: Anna Merikari
Artikkelikuva: iStock.