Ilmanvaihdosta puhuttaessa kiinnitetään usein huomiota sen tehokuuteen. Tämä onkin erittäin tärkeä asia. Sama pätee myös esimerkiksi lämmitykseen tai jäähdytykseen sekä oikeastaan kaikkiin sisäolosuhteisiin vaikuttaviin tekijöihin. Tehokkuus ymmärretään usein hyvin teknisenä suorituslukuna, kuten miten paljon ilmaan saadaan vaihdettua per energiankulutus tai kuinka paljon energia käytetään per neliömetri. Nämä mittarit ovatkin varsin hyödyllisiä tarkasteltaessa järjestelmän teknistä toimintaa. Sen rinnalle on kuitenkin ehdottomasti myös nostettava ihmisten viihtyvyys. Tehokkuushan on jo määritelmänsä mukaisesti OUTPUT/INPUT. OUTPUT, mitä halutaan ulos, on luonnollisesti hyvä sisäolosuhde ja ihmisten viihtyvyys. INPUT on se, millä energiamäärällä/investoinnilla/tuotetuilla päästöillä haluttu hyvä sisäolosuhde ja ihmisten viihtyvyys saavutetaan. Perusmatematiikasta seuraa, että saavutettu tehokkuus on huono, jos sisäolosuhde tai ihmisten viihtyvyys on heikko. Eli vaikka kuinka pienennetään energiankulutusta tai tehdään olosuhde pienillä investoinneilla, ei se johda toivottuun lopputulokseen.
Mutta miten sitten mitataan ja todennetaan hyvät sisäolosuhteet ja ihmisten hyvinvointi? Sisäilmastoluokitus antaa hyvän tuen ja lähtökohdan olosuhteiden tavoitteiden asettamiselle. Laadun näkökulmasta on tietenkin ensisijaisen tärkeää täyttää terveyteen vaikuttava kriteeristö. Näitä ovat esimerkiksi hiukkaspitoisuudet, kemialliset yhdisteet, lämpötilat jne. Terveyteen perustuva kriteeristö perustuu meidän tämän hetken parhaaseen tutkittuun tietoomme. Terveyskriteerien asettaminen on kuitenkin erittäin haastavaa, sillä vain osa reaktioista tapahtuu nopeasti, ja joissain reaktioissa taas voi kestää vuosikymmeniä. Puhumattakaan verrokkiryhmistä ja muiden tekijöiden poissulkemisesta. Tämän vuoksi on tärkeää, että tutkimme ja kehitämme koko ajan, uutta tietoa ja ymmärrystä karttuu koko ajan.
Hyvien sisäolosuhteiden ja tuottavuuden välillä on havaittu olevan yhteys, mutta sen suuruus vaihtelee tutkimuksesta riippuen. Tuottavuuden mittaaminen onkin varsin haastavaa, sillä siihen tyypillisesti vaikuttavat monet tekijät sisäolosuhteiden lisäksi. Lisäksi me ihmiset olemme yksilöitä; joku tykkää vähän viileämmästä, toinen lämpimämmästä, kolmas kirkkaasta valosta, ja neljäs viihtyisi hämyisämmässä ympäristössä. Hyvien sisäolosuhteiden suunnittelija ja rakentaja onkin varsin visaisen tehtävän edessä: miten saamme yksilöllisiä olosuhteita? Ja vaikeusastetta lisää se, että me haluamme erilaisia olosuhteita riippuen vuorokaudenajasta, fiiliksestä, edellisen yön unen määrästä jne.
Paljon tutkittavaa ja kehitettävää vielä on. Samaan aikaan teknologia on ottanut isoja harppauksia ja eri järjestelmiemme säädettävyys on merkittävästi parantunut. Tekoälyn avulla saamme niistä vielä paremmin yksiköllisiä tarpeita tunnistavia. Tämä on tärkeää, sillä Winston Churchillin mukaan ”me muokkaamme rakennettua ympäristöä, ja sen jälkeen se muokkaa meitä”. Olemme siis paljon vartioina, kun suunnittelemme, korjaamme ja ylläpidämme rakennuksiamme ja niiden sisäolosuhteita.
Kirjoittaja:
MIIMU AIRAKSINEN
Toimitusjohtaja
Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry
Kuva: Vanessa Riki