Sisäympäristö- ja ilmanvaihtostandardi EN 16798-1:n uusimistyö käynnistymässä

Standardin yhtenä tavoitteena on ollut yhdenmukaistaa EU-maissa sisäympäristön suunnitteluarvot. Standardissa ei kuitenkaan päädytty esittämään yksiä arvoja, vaan useampia eritasoisia vaihtoehtoja. Jäsenmaille tarjotaan viimeisessä (2007) versiossa myös erityinen numeroarvoiltaan tyhjä liitetaulukko, joka on otsikoitu ja jäsennelty, mutta lukuarvot puuttuvat. Ne ovat jäsenvaltioiden täytettävissä standardin esittämillä vaihtoehdoilla standardin periaatteita noudattaen.

Näin on tehty useassa EU-maassa, kuten Virossa, mutta ei Pohjoismaissa. Pohjoismaat vieroksuvat standardin käyttöä, koska kaikilla on jo entuudestaan kattava sisäympäristöä koskeva säätelyjärjestelmä, omat viranomaissäädökset ja kansalliset standardit. Periaatteessa Pohjoismaissa ei myöskään haluta viitata standardeihin lainsäädännössä, koska standardit eivät ole maksutta kaikkien saatavilla.

Sisäympäristö- ja ilmanvaihtostandardi EN 16798-1 on kuitenkin uusimisen tarpeessa. Alun perin standardiin haluttiin koota kaikki sisäympäristöä luonnehtivat parametrit: lämpöolot, ilman laatu, ilmanvaihto, valaistus ja akustiikka. Standardi haluttiin saada käyttäjäystävälliseksi, jolloin suunnittelija löytää useimmat sisäympäristön suunnitteluarvot yhdestä standardista. Myöhemmin standardiin lisättiin muita sisäilmaston suunnittelutietoja, kuten eri tilojen oletuskuormat ja käyttöaikataulut.

Standardin laativat lähinnä ilmanvaihtoon ja lämpöoloihin perehtyneet asiantuntijat. CEN-työryhmä toimii CEN-komitean TC 156 ”Ventilation” -valvonnassa. Nyt standardi ei ”kelpaa” valaistuksen ja akustiikan asiantuntijoille, ts.  nämä joudutaan siirtämään muiden komiteoiden valvontaan. Nykyinen standardi tullaan jakamaan viiteen osaan, joista valaistusta koskeva osa 1.4 siirtyy kokonaan sähköalan järjestöjen valvontaan ja kehitettäväksi. Uusittavan standardin EN 16798 “EPB – Indoor Environmental Parameters” alustavat osat ovat

Osa 1.1 ”Principles and Guidance”
Osa 1.2 ”Design and assessment of thermal comfort”
Osa 1.3 ”Design and assessment of indoor air quality”
Osa 1.4 ”Assessment of lighting”
Osa 1.5 ”Design and assessment of acoustics”.
Tämä jako ja työotsikot edellyttävät vielä asianomaisten teknisten komiteoiden hyväksyntää.

Näistä osa 1.3 tulee käsittelemään ilmanvaihtoa ja ilman laatua. Sihteeristöä tällä työlle ei ole vielä valittu. Tämän uusintatyön yhteydessä on tarpeen myös tarkastella mitoitusperusteita, erityisesti ilmanvaihdon osalta. Nykyinen standardi perustuu ilmavaihdon suuruuden osalta kahteen komponenttiin: ihmisperäisiin hajuihin ja käytyjen rakennus materiaalien puhtauteen. Standardin hyväksymä on myös mitoitustapa, jossa ilmanvaihto lasketaan epäpuhtauksien tavoitearvoista ja emissioista. Tämä tapa ei ole muutamia erikoistapauksia lukuun ottamatta käytännössä mahdollinen.

Samanaikaisesti riehuva pandemia on herättänyt tarpeen tarkastella ilmanvaihdon mitoitusta ja suunnittelua myös ilmavälitteisten taudinaiheuttajien torjumiseksi. Tätä aihepiiriä käsittelinkin Ilmanvaihdon mitoitus ilmavälitteisten infektioiden perusteella -jutussa marraskuun Sisäilmauutisissa. Siinä kuvattua REHVAn riskiperusteista ilmanvaihtomallia tullaan tarkastelemaan myös standardin uusimistyössä. Toinen syvällisemmin uusimisen yhteydessä tarkasteltava tekninen kysymys on ilmavaihdon tehokkuus, jolla tarkoitetaan ilmavälitteisten taudinaiheuttajien ja muiden epäpuhtauksien torjuntaa ilmanjakoa parantamalla.

Teksti: Olli Seppänen, emeritusprofessori

Lue myös Seppäsen uusin blogi: Lisää älyä tarpeenmukaiseen ilmanvaihtoon