Alhainen energiankulutus oli merkittävä tekijä onnistumisessa. Ilmanvaihto talon avokonttoreissa ja teknisissä työhuoneissa on järjestetty keskitetyn poiston varaan.
Globaali rakennusyhtiö Skanska pyrkii korkeaan laatuun toiminnassaan. Skanska on jo pitkään panostanut erityisesti työturvallisuuteen ja ympäristötehokkaaseen rakentamiseen. Jälkimmäisessä tavoitteessa pyrkimykset on kanavoitu kansainvälisen LEED-luokituksen käyttöön ja hyvien LEED-luokitusten saamiseen. Skanska sai ensimmäisenä Euroopassa platinatason LEED-sertifikaatin Lintulahdenvuori- toimistotalolleen Helsingissä. Myös yhtiön uusi oma pääkonttorirakennus Skanskatalo Mannerheimintien päässä Ruskeasuolla on saavuttanut saman luokituksen. Siellä on panostettu kiitettävällä tavalla myös sisäilmaston hyvään laatuun.
Mannerheimintien taloryhmän talot on nimetty Mannerheimin hevosten mukaan. Ensimmäisenä valmistui Kathy viime vuonna.
– Sen suunnittelua veti ja suuntaviivat antoi Skanskan oma asiantuntijajoukko, jossa on myös kaksi LEED-luokituksen arviointiin perehtynyttä ja sertifioitua asiantuntijaa. Varsinaisen käytännön suunnittelutyön tekivät tietenkin ulkopuoliset yritykset, kertoo talon rakennuttajapäällikkö, DI Hannele Vainio.
Vainio kertoo myös, että rakennus suunniteltiin kokonaan mallinnusta hyväksikäyttäen, jopa maanrakennusvaihe mallinnettiin.
– Myös työmaa käytti hyväkseen rakennuksen mallia mm. luomalla tuotantoa ohjaavan tuotantomallin, jonka avulla vältettiin monta hankalaa paikkaa. Tästä mallinnustyöstä Skanska sai viime vuonna arvostetun ohjelmistoyhtiön Teklan Global BIM -palkinnon. Urakointityö talossa hoidettiin Skanskan omalla organisaatiolla. Talo on kytketty Helsingin Energian kaukolämpö- ja kaukokylmäverkkoon.
85 pistettä antoi platinaa
Talossa, jossa on kahdeksan maanpäällistä ja kolme maanalaista kerrosta, työskentelee tällä hetkellä noin 350 skanskalaista. Tilavuutta rakennuksessa on noin 60 000 m3. Energiankulutuksen on laskettu olevan 75 kWh/m2 vuodessa, mikä on reilusti alle vuoden 2012 rakennusmääräysten tason.
– Tämä alhainen energiankulutus oli ratkaisevaa monien muiden tekijöiden joukossa, kun LEED -arviointia tehtiin, kertoi projekti-insinööri DI Tuomas Heiska.
Heiska kertoo, että kaiken kaikkiaan Kathy saavutti LEED -arvioinnissa 85 pistettä 110 mahdollisesta.
– Se oli yli Platinum -tason alarajan, joka on 80 pistettä. Myös sisäilmaston laadun suhteen talo on tehty korkeiden vaatimusten mukaisesti, Heiska jatkaa.
– Vastaanottomittauksissa laitteiden toiminta ja sisäilmasto osoittautuivat suunnitelmien mukaisiksi. Olosuhteita voidaan seurata ja ohjata automaattisesti, mutta myös työntekijöiden kokemaa viihtyvyyttä ja tyytyväisyyttä seurataan. Kerran kuussa talossa kokoontuu työryhmä selvittämään mahdollisia viihtyvyysongelmia. Ongelmien syyt pyritään selvittämään yhdessä ja hakemaan niille ratkaisu.
Ilmanvaihdossa omia ratkaisuja
LVI-asiantuntija, DI Pellervo Matilainen kertoo, että Skanska on varmuuden vuoksi teettänyt Metropolia -ammattikorkeakoululla selvityksen sisäilmaston tilasta rakennuksessa.
– Selvitystyö on vielä kesken, mutta mitään hälyttävää ei ole tullut esille. Ilmanvirtausten suhteen haasteellisen korkean avotilan ilmanvirtauksia on jouduttu erikseen mittaamaan. Sisäilmaston tavoitetasona tässä talossa oli S2 –luokka. Sen edellyttämät materiaaliluokitus M1 ja puhtausluokitus S1 saavutettiin helposti. Talon sisäilmastotavoitteet asetettiin ennen LEED -arviointia, mutta ne tietysti auttoivat hyvän tuloksen saavuttamisessa, Matilainen jatkaa.
Matilainen kertoo myös LEED -arvioinnin tarkkuudesta tältä osin.
– Monet erittäin tarkat ja yksityiskohtaiset laskelmat jouduttiin lähettämään Yhdysvaltoihin LEED -arvioinnin varmistamiseksi. Niiden vaatimustarkkuus oli kovempi kuin kotoisissa E-luvun laskennoissa.
Ilmanvaihto talon avokonttoreissa ja teknisissä työhuoneissa on järjestetty keskitetyn poiston varaan. Ratkaisu muistuttaa aiempia käytäväpoistoratkaisuja.
– Viranomaisten kanssa ei tästä erikoisesta ratkaisusta ollut kuitenkaan harmia, vaan se hyväksyttiin selvitysten jälkeen.
Matilainen kertoo, että ilmanvaihtolaitteiston mitoitus oli myös erikoinen. Taloon suunniteltiin suuret kanavat ja pienet ilmannopeudet. Kun kanaviston painehäviöt ovat pieniä, ovat myös ilmanvaihtolaitteiston melu ja energiankulutus pieniä.
Teksti: Esko Kukkonen | Kuvat: Skanska