Suomessa erilaiset määräykset ja suositukset ovat ohjanneet 1920-luvulta lähtien rakennusten ääniympäristön suunnittelua. 1950-luvulta alkaen sanallisten kuvausten lisäksi erilaiset tekniset mittaluvut ovat ohjanneet rakennusten akustiikan suunnittelua.
Ääneneristysvaatimukset ovat tiukentuneet vuosikymmenten aikana, ja määräyksillä ja suosituksilla on ollut vaikutuksensa paitsi parantuneeseen ääneneristävyyteen ja viihtyvyyteen myös hyvän ääniympäristön suunnittelutyöhön.
– Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana kehitys on ollut nopeaa. 20 vuotta sitten akustiikkasuunnittelijan työ oli lähinnä sitä, että korjattiin erilaisia valmistuneiden rakennusten ongelmia. Nyt akustiikkasuunnittelutyö koskee nimenomaan akustiikan suunnittelua osana rakennuksen suunnittelua, A-Insinöörit Oy:n akustiikkasuunnittelun yksikönjohtaja ja Standardi SFS 5907:n standardityöryhmän puheenjohtajana toiminut Mikko Kylliäinen kertoo.
Standardilla suuri merkitys hyvään ääniympäristöön
Standardi SFS 5907 julkaistiin vuonna 2004 vastaamaan tarpeeseen saada suunnitteluohjeita, kun viranomaismääräykset olivat supistuneet. Pian sekä julkisissa että yksityisissä rakennushankkeissa alettiin viitata standardiin, samoin kuin suunnittelutarjouspyynnöissä ja urakka-asiakirjoissa.
– Standardin myötä akustiset ongelmat ovat vähentyneet kouluissa ja päiväkodeissa, tilaajan ja tilan käyttäjien tietoisuus akustiikan merkityksestä on kasvanut, ja ylipäätään rakennusten akustinen laatutaso Suomessa on parantunut, Kylliäinen sanoo.
– 2020-luvulle tultaessa kuitenkin todettiin, että määräykset ovat siinä määrin uudistuneet, että standardi oli jäänyt osin vanhanaikaiseksi. Suomessa akustiikkaa koskevasta standardisointityöstä vastaava METSTA antoi Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin akustiikkatoimikunnalle tehtäväksi muodostaa standardityöryhmän, jonka työn tuloksena uudistettu standardi nyt julkaistiin.
Standardin päivityksessä on huomioitu mm. akustiikkaa koskevien määräysten uudistuminen ja ääneneristävyyden mittalukujen muuttuminen. Lisäksi siihen on otettu mukaan sellaisia tila- ja rakennustyyppejä, joita standardin aiemmassa versiossa ei ollut.
– Isona muutoksena standardin ensimmäisen painokseen verrattuna ovat akustisten laatuluokkien määrän muutos neljästä kolmeen, ääneneristävyyden mittalukujen päivitys sekä tärinää ja runkomelua koskevat suositusarvot, jotka on annettu kaikille rakennus- ja tilatyypeille, Kylliäinen selventää.
– Ilmiöiden tasolla standardi kattaa ääneneristävyyden ja meluntorjunnan, huoneakustiikan sekä tärinän ja runkomeluneristyksen.
Kylliäinen toteaa, että standardin uudistyössä on otettu huomioon akustiikan alalla 20 vuoden aikana tehty kotimainen tutkimustyö.
– Uudistettu standardi edustaa suunnittelualan yhteistä ajantasaista näkemystä hyvästä ääniympäristöstä.
Standardia voidaan käyttää esimerkiksi urakka- ja suunnittelutarjouskilpailuissa määrittelemään akustiikalle asetettava tavoitetaso.
Teksti: Anna Merikari
Kuva: A-Insinöörien kuva-arkisto, kuvaaja Aki Rask