Talotekniikka 2030 on Aalto-yliopiston, Tampereen yliopiston ja 14 toimialakumppanin konsortio, jonka tehtävänä on luoda Suomen talotekniikka-alalle yhteinen visio ja edistää sen toteutumista tutkimuksen ja nopeiden kokeilujen keinoin. Tavoitteena on alan toimijoiden roolin laajentuminen rakentamisessa ja kiinteistöjohtamisessa. Lisäksi toimijoita kannustetaan ottamaan kehitysloikka tuottavuudessa ja vastuullisuudessa.
– Talotekniikka 2030 on yritysvetoinen hanke, jossa on tavoitteena nostaa talotekniikan asemaa ja lisätä alan näkyvyyttä ja vetovoimaa – ja saada ihmisiä ylipäätään kiinnostumaan talotekniikasta, Risto Kosonen Aalto-yliopistosta tiivistää.
– Hankkeessa nostetaan esiin päivänpolttavia tutkimushaasteita, joilla saadaan kehitettyä alaa. Tällä hetkellä agendalla ovat esimerkiksi energiatehokkuuden ja vihreän siirtymän haasteet ja se, miten nämä voidaan saavuttaa yhdessä hyvän sisäilmaston kanssa. Toisaalta hankkeessa tarkastellaan, miten rakennukset on rakennettu ja miten ne toimivat, Panu Mustakallio Aalto-yliopistosta jatkaa.
Hankkeen tutkimusta johtavat talotekniikan professorit Piia Sormunen Tampereen yliopistosta sekä Risto Kosonen, Heikki Ihasalo, Jaakko Ketonen ja Olli Seppänen Aalto-yliopistosta. Vuosittaisista tutkimushankkeista päättää konsortion ohjausryhmä, joka myös valvoo hankkeiden toteutumista.
Ensimmäiset tutkimushankkeet ovat jo käynnistyneet joulukuussa 2022: Talotekniikan rooli rakentamisen arvoketjussa, Rakennusten energiajoustavuus ja kulutusjousto, Talotekniikan optimaalinen aikataulu rakennushankkeissa ja Toiminnanvarmistus. Hankkeiden on tarkoitus valmistua syksyllä 2023.
Toiminnanvarmistus-hankkeessa huomio koko rakennusprosessiin
Hankkeen yksi käynnissä olevista osahankkeista, Toiminnanvarmistus, liittyy suoraan myös sisäilmaan, sillä siinä tarkastellaan koko rakennusprosessia. Hankkeessa on mukana 7 rakennusta: 6 koulurakennusta ja 1 toimistorakennus.
– Näiden rakennusten osalta on tutkittu toiminnanvarmistusprosessia rakennusten koko elinkaaren ajalta: suunnittelusta käyttöönottoon asti. On mm. selvitetty, miten yhteistyö eri osapuolten kanssa on sujunut, onko siinä ilmennyt haasteita ja miten niitä on ratkottu, Mustakallio kertoo.
– Tarpeenmukaisen ilmanvaihdon rakennuksissa ilmenneiden ongelmien pääasiallinen syy on juuri prosessin toimimattomuus. Ei riitä, että rakennuksen vastaanottovaiheessa tarkastellaan, että järjestelmä toimii, kuten on suunniteltu, vaan toiminnanvarmistuksen on lähdettävä jo suunnittelun alkuvaiheista. Lisäksi käytönaikaisella varmentamisella eli käyttövaiheen monitoroinnilla tulisi olla selkeät tavoitteet. Prosessi pitäisi saada kuntoon, Kosonen täsmentää.
Avoin yhteisö, jossa yrityksillä on keskeinen rooli
Talotekniikka 2030:ssä mukana olevilla yrityksillä on keskeinen rooli hankkeessa. Talotekniikka 2030 on avoin yhteisö, johon voivat osallistua kaikki talotekniikka-alan sektorit: teknologiatoimittajat, urakoitsijat, suunnittelijat ja ylläpitäjät.
– Yritykset ovat lähteneet mukaan nimenomaan siksi, että alalle saataisiin yhteistä näkemystä tiettyyn asioihin ja yhteistä kehittämistä. Toisaalta yrityksillä on hankkeen myötä mahdollisuus vaikuttaa myös omiin intressiryhmiinsä, Kosonen sanoo.
Talotekniikka 2030 järjestää kesäseminaarin 15.6., johon kaikki ovat tervetulleita. Hanke on mukana myös syyskuun lopussa järjestettävässä Talotekniikka NEXT -tapahtumassa.
Lue lisää:
Talotekniikka 2030 -verkkosivu
Teksti: Anna Merikari